Caroline Munro

They Shoot Horses, Don't They? (1969)

Ammutaanhan hevosiakin

aka Danzad, danzad, malditos; Maratondansen; Non si uccidono così anche i cavalli?; Nur Pferden gibt man den Gnadenschuß; On achève bien les chevaux

They Shoot Horses, Don't They? #1 They Shoot Horses, Don't They? #2

Genre

IMDb

They Shoot Horses, Don't They? kertoo raadollisen tarinan pula-ajan aikaan järjestetystä maratontanssi-kilpailusta. Tanssimaratonit olivat 1920-30-luvuilla suosittuja kestävyyskilpailuja, joissa viimeksi pystyssä oleva pari voittaa käteispalkinnon. Guinnessin ennätystenkirjan mukaan pisin koskaan tanssittu kilpailu kesti peräti 5152-tuntia välillä elokuun 20. 1930 ja huhtikuun ensimmäinen 1931! Tanssiminen oli järjestäjien toimesta tiukasti valvottua ja säänneltyä, ja yleisön kiinnostuksen säilyttämiseksi kilpailua piristettiin aika-ajoin erilaisilla ohjelmanumeroilla, tehtävillä ja pudotuskilpailuilla.

They Shoot Horses, Don't They? [1]
They Shoot Horses, Don't They? [2]

Osanottajista tähän fyysisesti ja henkisesti erittäin rankkaan urheilulajiin ei varmasti ollut pulaa, siitä piti lama-aika huolen. Ihmiset olivat valmiita riskeeraamaan terveytensä taistellessaan palkinnoista, joiden suuruusluokka vaihteli muutamasta sadasta muutamaan tuhanteen dollariin. Tarkoin säännellyistä lepotauoista ja ruokailuista huolimatta ihmisiä myös kuoli tanssimaratonien aikana tai niiden seurauksena.

Elokuva perustuu Horace McCoyn kirjaan. McCoy tunnetaan ennen kaikkea kovaksikeitettyjen pula-aikaan sijoittuvien romaanien kynäilijänä. Innoituksen They Shoot Horses, Don't They? -kirjaansa McCoy sai työskennellessään portsarina Santa Monica Pierin huvittelukeskuksessa, missä tanssimaratoneja järjestettiin.

They Shoot Horses, Don't They? [3]
They Shoot Horses, Don't They? [4]

Jane Fonda näyttelee elokuvassa kaiken kokenutta, kaikkeen jo moneen kertaan pettynyttä kyynistä Gloriaa, joka yhdessä kumppaninsa kanssa osallistuu Los Angelesissa pidettävään tanssimaratoniin. Pääpalkintona on 1500 dollaria rahaa ja lisäksi ilmassa on huhuja siitä, että yleisön joukossa saattaa olla Hollywoodin kykyjenetsijöitä, olivathan tanssimaratonien menestyjät, "Horses", kuten kokeneita maratoonareita kutsuttiin, aikansa Big Brother -julkkiksia sen kuuluisan viidentoista minuutin ajan... Jo ilmoittautumistilaisuudessa Glorian yskivä tanssikaveri kuitenkin diskataan lääkärin toimesta, koska hän sairastaa ehkä keuhkokuumetta.

Ilman paria Gloria ei saa osallistua kisaan, niinpä kilpailun järjestäjä, showmies ja promoottori Rocky (Oscarilla roolistaan palkittu Gig Young) kutsuu kadulta sisään nuoren miehen, vaeltelevan haaveilijan Robertin (Michael Sarrazin). Pienen vastustuksen jälkeen miellyttämishaluinen Robert suostuu Glorian pariksi ja pitkä urakka voi alkaa. Suuresta joukosta tanssijoita kamera pian valikoi neljän parin ryhmän, jonka edesottamusten, toiveiden ja pettymysten, kautta käydään läpi koko maratontanssiskenen raadollinen ja masentava todellisuus.

They Shoot Horses, Don't They? [5]
They Shoot Horses, Don't They? [6]

They Shoot Horses, Don't They? on suurta näyttelijäntyön juhlaa. Ohjaaja Pollack rakentaa tanssijoista ja seremoniamestari-Rockysta tiiviin ihmissuhde-verkoston, jonka kautta kaikkien pääosanesittäjien taidot saavat tilaa ja jokaisesta hahmosta tulee omalla tavallaan sympaattinen ja traaginen pelinappula, ja uhri jatkuvassa valokeilassa liukkaalla parketilla. Taustalla pyörii Rockyn julma koneisto, joka takoo rahaa tekemällä spektaakkelia köyhien ja epätoivoisten osallistujien hädällä yhtälailla köyhien ja epätoivoisten katsojien riemuksi. Rocky toistaakin monessa kohtaa show'nsa taustalla vaikuttavaa filosofiaansa: "ihmiset, joilla ei ole mitään haluavat nähdä ihmisiä joilla asiat ovat vielä kurjemmin."

Elokuva kulminoituukin hyvin pitkälle juuri Rockyn hahmoon. Rocky on koko ikänsä showbisneksen halvalla puolella viettänyt, pieniä lantteja maksavan yleisön vaihtelevien mieltymysten orjaksi vajonnut sympaattinen narri itsekin, mutta samaan aikaan omassa pienessä, ajasta ja paikasta lähes irrallaan toimivassa organisaatiossaan jumalan lailla tuomioita jakava ihmisraunio. Tämän kaiken Gig Young tulkitsee pienin elein, vailla sitä mahtipontista seremoniamestarin uhoa, mikä tuo Rockylle jokapäiväisen leivän muiden ahdinkoa hyväksikäyttämällä.

They Shoot Horses, Don't They? [7]
They Shoot Horses, Don't They? [8]

Ohjaaja Pollack'kin tekee miehen työn. Huolimatta siitä, että koko elokuva tapahtuu yhdessä ainoassa tanssisalissa ja koostuu melkein pelkästään dialogista, tapahtumien rytmitys on ensiluokkaisen toimivaa. Väsyneeseen nojailuun tanssilattialla tuovat vaihtelua show'n julmat kilpailunumerot, kilpailijoiden keskinäinen ihmissuhderuletti sekä lepotaukojen aikaiset dramaattisetkin tapahtumat. Kun kilpailu etenee ja heikommat sortuvat alkaa myös mielenterveys järkkyä. Unelma rahasta tai sopimuksesta pieneen sivuosaan mitättömässä Monogram-westernissä jaksavat kantaa vain osan matkaa. Myös Philip H. Lathropin tumma ja sävykäs kuvaus kannattaa panna merkille.

Ainoana miinuksena muuten mahtavassa elokuvassa on kuitenkin ylipateettinen loppuratkaisu. Se on tunnepuolella perusteeton ja vie pohjaa pois aiemmalta kehittelyltä. Tämäkin saattaa tosin olla makuasia.

****-
© Markus Sorsa, julkaistu: 22.10.2006
keskiarvo
toimitus
4.00/5.00 (6)
 JSTPJMMSMHEM
  5.0 3.5 4.5 4.0 4.0 3.0
keskiarvo
lukijat i
4.06/5.00 (9)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  15 (21)
71%
They Shoot Horses, Don't They? (1969)  They Shoot Horses, Don't They? (1969)Ammutaanhan hevosiakin