Caroline Munro

300 (2006)

aka Frank Miller's 300

300 #1 300 #2
IMDb

TÄMÄ! ON! ELOKUVA-ARVOSTELU! Ja näitä kirjoittavat MIEHET! Eivät naiset, homot tai ulkomaalaiset! Minä kirjoitan. Sanani kuuluu ja minä kirjoitan. Halki maiden ja mantujen se kantautuu. Jännitän aivoni. Olen MIES. Minä kirjoitan!

Hups, pyydän anteeksi. Jäin hetkeksi 300:n julistaviin fasismifetissimaailmoihin. Siis: vuonna 480 eaa. Kreikkaa valloittavien persialaisten massiivista armeijaa torjumaan lähtenyt 300 spartalaisen sotajoukko muodosti viimeisen epätoivoisen esteen vihollisilleen Thermopylain solaan. Tempausta seurannut taistelu on yhä vuosituhansienkin jälkeen uusia sukupolvia kiehtova osoitus urheudesta ja hulluudesta kaiken toivon kadottua.

300 [1]
300 [2]

Spartalaisten viimeisestä marssista myös inspiroituneen Frank Millerin äärieeppiseen sarjakuvaan perustuva elokuva ratsastaa paitsi sarjakuvaelokuvabuumin, myös erikoisefektirintaman huipulla. Käytännössä kokonaan ilman lavasteita kuvattu elokuva vie hypertyyliteltyyn virtuaalimaailmaan, jossa historialliset faktat pätkitään kilon paloiksi ja yhtä aikaa sekä homoeroottinen että homofobinen sotaporno on päivän sana. 300 on tehty pitkälti samalla asenteella kuin Millerin töihin myös sanatarkasti pohjautunut Sin City (2005), eli tietokonetehosteilla on haettu kuva kuvalta samaa teosta, vain liikkuvassa muodossa.

Vaikka sisäinen nörttisankarini kuolaakin tällaisen pieteettisen kunnioituksen alkuteosta kohtaan perään, vahvistaa 300 epäilyksen siitä, että se ei kenties ole paras mahdollinen tapa tehdä elokuvaa. Sin Cityn tapauksessa homma vielä pelasi, koska tyylittelyn keskeltä löytyi vahvoja luonnehdintoja Millerin pastissia lähentyvistä pulp noir -karikatyyreista. Lisäksi kolmesta tarinasta koostuva elokuva jakaantui 40 minuutin jaksoihin, mikä riitti hyvin kattamaan alkuteosten sisällön. Sarjakuva-300 on armeliaasti sanottuna juonellisesti suppea (sivumääräkin pienenee käytännössä puoleen, kun ottaa huomioon koko tarinan koostuvan pelkistä aukeamakuvista), ja siitä olisi löytynyt pontta kenties juuri 40 minuuttiin. Elokuva kestää 118 minuuttia, eikä sen paatoksellisen julistavista hahmoista löydy mitään niin mielipuolisen kantavaa charmia kuin esimerkiksi Sin Cityn Marvista (kuningas Leonidasta esittävä Gerard Butler tosin panee parastaan).

300 [3]
300 [4]

Mutta se Sin Citystä, miten 300 pärjää ihan omillaan? Vastaus on: vaihtelevasti. Dawn of the Deadin uusioversion odottamattomalla menestyksellä luotsannut Zack Snyder on päättänyt lähtökohtaisesti heittää romukoppaan kaiken tolkkuun ja poliittiseen korrektiuteen viittaavaan (tätä helpottaa se, että Miller teki saman jo vuosikausia sitten), luoden spektaakkelin joka olisi suorastaan mielisairaan loukkaava, ellei se olisi joka osaltaan niin överiksi vedetty riemukas oodi elokuvalliselle massalahtaukselle. Kameran palvomat militaristiset spartalaiset esitetään jyrkkine sotakunniakoodeineen järjen ja oikeuden viimeisinä valoina maailmassa, jota muurahaisten lailla kuhisevat persialaispervot pyrkivät turmelemaan mystisillä fetissiorgioillaan. Lisäksi nuo pirut ovat sadistisia, kunniattomia, ylpeitä ja suurilta osin clivebarkermaisista kehomuokkausfantasioista karanneita hirviöitä. Heitä siis kelpaa teurastaa! Tosin persialaisen näköiset spartalaispoliitikot (kieroja kaikki) ovat myös vapaata ja oikeutettua riistaa. Tällainen itse luotuun oikeuteen nojaava fasismi ei tietysti ole koskaan ollut vierasta Millerille, jonka pääteosten ideologia on vähintään pelottavaa kaiken kiistämättömän tarinankerronnallisen briljanssin keskellä. Sarjakuvan ja elokuvan ero sen suhteen, mitä kaikkea voi niellä, tulee myös ikävän selväksi. Millerin sivulta räjähtävät kuvat yhdistettynä suppean nostattavaan tekstiin saavat parhaimmillaan selkäpiin kutisemaan. Elokuvassa hidastetusti karjuttuna samat lauseet herättävät liian usein lähinnä huvitusta tai turhautumista.

300 [5]
300 [6]

Taistelukohtaukset ovat huiman visuaalisen ilmeen lisäksi 300:n parasta tarjottavaa. Snyder ei imitoi sormustenherratroyaleksanterien massiivisia joukkokaaosnujakoita, vaan tekee paremminkin superkineettisen sotaversion Oldboyn (2003) yhden otoksen käytävätappelusta. Veri roiskuu, raajat lentelevät ja hurmos valtaa mielen ruhojen täyttäessä Thermopylain solan - tällaista menoa ei ole näissä puitteissa ennen nähty. Kuntosalilta karanneiden spartalaisten hikiset sixpakit kimaltavat kuvasommittelun mukaan paikkaa vaihtavan CGI-auringon paahteessa ja toiminta on kuin kuumeista unta tietokonepelimäisessä megalomaanisuudessaan. Melodraama pauhaa ja eeppiset hidastukset jylläävät. Vähän kuin testosteronia täyteen pumpattu Michael Bay olisi pistetty ohjaamaan Nightwish-videota maailman machoin Chippendales-ryhmä tähtinään.

Mutta sitten leikataan Spartaan, jossa kuningatar juonii hovipettureita vastaan tai haikailee muuten vaan oletettavasti yritelmänä tuoda jotain sisältöön viittaavaa hämäystä juonenkaipuisille. Taustamusiikkina vonkuu epämääräisen etninen ulina ja elokuva muuttuu puuduttavaksi Gladiator-klooniksi. Tätäkin isompi ongelma on kuitenkin kertojanääni. David Wenham toistelee armeijan aivopesulaitokseen päälle unohtuneen rikkinäisen levyn lailla toinen toistaan eeppis-pateettisempia tokaisuja, jotka useammin ovat kuvien tiellä kuin niiden tukena. Kohtausten rytmitys on myös hajallaan, eikä päähän lopulta jää muuta kuin "siistiä teurastusta". Lisäksi aina Persian kolmimetrisen Kserkses-kuninkaan saapuessa paikalle (äärimmilleen korostetun äijäpaatoksen ja rääkyvän sekopäisen campin rajalla muutenkin kamppaileva) elokuva loikkaa suoraan naurettavuuteen - jo ennen kuin herra avaa sanaisen arkkunsa.

300 [7]
300 [8]

Propagandistisesti tykittävä 300 vangitsee katsojan todellisuuteen perustuvaan unenomaiseen myyttimaailmaan, jossa miehinen oikeus oikeuttaa kaiken ja kuolema korjaa satoa ämpäreittäin, nauttien jokaisesta verisestä niitosta. Se on myös töksähtelevä, lapsellinen, naurettava sekä ideologisesti vastenmielinen efektipökäle, jossa tyhjiöön huutavien näyttelijöiden tehtävä on näyttää digitaalisesti rasvatuilta adoniksilta. Se on vision voitto järjestä.

***--
© Ilja Rautsi, julkaistu: 15.3.2007
keskiarvo
toimitus
3.15/5.00 (13)
 JSSMJLTPJMKKJM*IRMEMMMK*EMPI
  4.0 3.5 4.0 2.5 3.0 5.0 3.0 3.0 1.0 3.0 3.0 2.5 3.5
keskiarvo
lukijat i
2.91/5.00 (32)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  8 (75)
11%
300 (2006)  300 (2006)