Caroline Munro

Black Sheep (2006)

Musta lammas

aka Black sheep - svart får; Ovejas asesinas

Black Sheep #1 Black Sheep #2
IMDb

Black Sheep on uusiseelantilainen kauhukomedia, joka sijoittuu lajityypille sekä tarinallisesti että tuotannollisesti otolliseen ympäristöön, eli syrjäseudulle. Rehellisten lammasfarmien aavoille kukkuloille omistetun elokuvan juoni kuvaa kaikessa yksinkertaisuudessaan niitä ei-niin-yllättäviä tapahtumia, mitkä seuraavat luontoon vahingossa levinneen vaarallisen geenimyrkyn vaikutuksesta. Alun esittelyjakso pohjustaa myös usein käytetyn taustan päähenkilön traumalle, joka sitten elokuvan nykypäivänä joutuu kunnolla koetukselle. Juoni on kaukana mitenkään yllättävästä, joten tärkeäksi elokuvassa nousevat sen kerronnallinen tyyli ja itseironian taju, sillä muussa tapauksessa riskit nolata itsensä kuvatun kaltaisella käsikirjoituksella olisivat suuret.

Black Sheep [1]
Black Sheep [2]

Musta Lammas on pääsääntöisesti viihdyttävän vauhdikas ja wc-tason huumorissaan tarpeeksi puupäinen kantaakseen koko 90-minuuttisen kestonsa. Hahmoihin on otettu mukaan kaksi hippiaktivistia, joiden toilailuilla ja dialogilla ohjaaja-käsikirjoittaja King vinoilee kettutytöille ja muille kunnon tehotuotantoa vastustaville suojelijatahoille. Hyvin pian käy selväksi että tämä "huumori" on silkkaa provokaatiota, joka ei edes yritä muuta kuin ärsyttää kohteekseen asettamiaan tahoja. Sama pätee muuhunkin elokuvaan, joka siis hieman (maanmies) Peter Jacksonin varhaiselokuvien tavoin on gore-pitoinen pelleily, joka ei kuitenkaan Jacksonin elokuvien tavoin koskaan yllä yhtä hysteeriseen revittelyyn ja roiskutteluun. Black Sheepin hurjimmaksi kohtaukseksi jääkin eräs lyhyehkö kansainvälisen päivällisseurueen teurastus ilkeiden määkijöiden kitoihin.

Black Sheep [3]
Black Sheep [4]

Kuvauksellisesti elokuva on pätevää jälkeä; yökohtaukset on valaistu hyvin, kamera liikkuu sopivalla tavalla ja sille on useissa kohtauksissa rakennettu korkeita "raimimaisia" puitteita, jotka usein lisäävät elokuvan visuaalista mielenkiintoa. Äänimaailmasta korostuu usein puhtoisen kuuloinen ja mahtipontinen musiikki, joka ei ehkä parhaimmillaan sovi näin matalaotsaiseen projektiin. Muutamassa kohtauksessa tunnutaan myös viivyttelevän liikaa, ja esimerkiksi mainitun päivällislätistelyn ajoitus särähtää suhteessa vielä jäljellä olevaan elokuvaan. Myöskin perinteiset suvantovaiheiden tunnustukset menneisyydestä tai nykyhetkestä ovat niitä käsikirjoituksellisia seikkoja, jotka usein latistavat elokuvaa ja saavat kohtaukset tuntumaan liian tutuilta tai helpoilta.

Black Sheep [5]
Black Sheep [6]

Lammashirviöt ja vereslihatehosteet ovat kökköjä aivan tarkoituksenmukaisella tavalla: mitään suurempaa vakavuutta ei tappajalampaita sisältävään kauhuelokuvaan kannata hakeakaan. Kieroutta tulee lisää metamorfoosikohtauksista, jotka on toteutettu tyylikkäästi katsojan mielikuvitukseenkin luottaen. Elokuva kestää hyvin yhden katselun, mutta mitään niin visionääristä tai totaalisen villiä siinä ei ole, että sen pariin tulisi haluttua aktiivisesti uudelleen. Ilman jonkinlaista ymmärrystä ja kokemusta roska/kökkö/b-elokuvista ei Black Sheepiä tulisi katsoa saati kommentoida ensimmäistäkään kertaa. Elokuvan maailmasta jotain kertoo myös se, että talon pihalle kerääntyneet mietteliäät lampaat on kuvattu epäilyttävän samankaltaisesti erään kuuluisan lintukauhuelokuvan kanssa.

**½--
© Juho Malanin, julkaistu: 1.10.2007
keskiarvo
toimitus
2.50/5.00 (6)
 JSSMJMJM*MK*PI
  3.5 3.0 1.5 2.5 2.5 2.0
keskiarvo
lukijat i
2.28/5.00 (9)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!