Caroline Munro

Cannibal Girls (1973)

aka Des filles cannibales; Cannibal Girls - Der Film mit der Warnglocke

Cannibal Girls #1 Cannibal Girls #2
IMDb

Meat movie KULT! Slovakialaissyntyinen elokuvamies Ivan Reitman keräsi vakiintuneen uransa myötä 1980 ja 1990 -luvuilla menestystä sellaisten Hollywood-elokuvien kuin Junior (Arnold Schwarzenegger -komedia), Kindergarten Cop (toinen), Beethoven (suuri koira -komedia) ja Ghost Busters ohjaajana tai tuottajana. 1970-luvun alussa miehen ollessa vielä viriili ja vinkeä hän myös toimi erään kanadalaisen David Cronenbergin ensimmäisten omapäisten kauhuelokuvien Shivers (1975) ja Rabid (1977) tuottajana. 27-vuotiaana Reitmanin ohjattavaksi päätyi pieneen kanadalaiskaupunkiin sijoittuva hiljainen kauhukomedia Cannibal Girls, jossa aikakauden hengen mukaisesti asenne ja kekseliäisyys tasasivat pienen budjetin haasteita.

Cannibal Girls [1]
Cannibal Girls [2]

Talvisiin maisemiin sijoittuvassa tarinassa kaksi nuorta aikuista, hippiä, matkustaa reilun tuhannen asukkaan kanadalaiskaupunkiin kehnosti toimivalla autollaan. Perille päästyään he alkavat kuulla muutamilta tahoilta legendaa kaupungin eräästä ravintolasta, jossa aikoinaan kolme nuorta ja "perverssiä" naista harjoitti kannibalismia ja muuta ikävää. Tapahtumat alkavat edetä sitten näiden puitteiden mukaisesti. Vähäeleisen murhatarinan ja kuivan huumorin lisäksi tarinassa on viittaus polanskimaiseen saatananpalvonta/noituuskulttiin, johon liittyen elokuva sisältää myös tuimia paholaispastorin silmälähikuvia, jollaisten ilmaisutehoa 1970-luvun alun amerikkalaisen elokuvateatterin valkokankaalla voi vain haikeasti kuvitella.

Cannibal Girls [3]
Cannibal Girls [4]

Elokuva on lyhyt ja hyvin rytmitetty. Vajaan 80 minuutin pituus on jaettu muutamien melko kekseliäiden tarinallisten ja siis käsikirjoituksellisten ratkaisuiden kesken. Tarina yllättää ja kääntyilee pienissä puitteissaan näyttämättä kömpelöltä tai turhauttavalta. Mistään Polanskiin verrattavasta psykologisesta neroudesta ei nyt ole kyse, vaan pikemminkin siitä miten tärkeää on pienimuotoiseen b-kauhuelokuvaan (kuten kaikkiin elokuviin) rakentaa sellainen tukiranka, että se kestää vähintään yhden katselun ja nousee parhaimmillaan vielä massasta näkyviin toimivine oivalluksineen.

Cannibal Girls [5]
Cannibal Girls [6]

Cannibal Girls on takapajuisena lihaelokuvana toisinaan myös satiirinen piikki ahdasmielisen virkavallan ja taantumuksellisten ennakkoluulojen tympeään sumaan - onhan tapahtumapaikkana Torontosta kaukainen lande, jossa eivät poliisit pitkätukkia katsele. Itse päähenkilöpariskunnan vaeltelu aavemaisessa kaupungissa vie juonta eteenpäin juuri sopivalla määrällä melko tyhjänpäiväistä mutta ei sentään ärsyttävää dialogia. Kannibaalinartut ovat erittäin kauniita ja terveen näköisiä. Gorekohtaukset ovat asiaan kuuluvasti hieman kökköjä, mutta toisinaan myös äkäisiä ilman pitkällistä mässäilypelleilyä. Elokuvan teatteriversion ääniraitaan oli lisätty varoittavat äänisireenit ennen ja jälkeen veristen kohtausten. Tärkeän vuosikymmenen kärkinimiin nousevaksi kulttielokuvaksi Cannibal Girlsistä ei ole, mutta hämyisempien nimikkeiden joukkoon se yltää. Kyseessä on myös nykyajan julkaisumarkkinoilla ns. vähemmän muistettu leffa. Oma versioni juontuu vanhojen videonauhojen luvatusta maasta, Hollannista.

***--
© Juho Malanin, julkaistu: 31.1.2008
keskiarvo
toimitus
2.50/5.00 (2)
 JSJM*
  2.0 3.0
keskiarvo
lukijat i
3.25/5.00 (2)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!