Caroline Munro

The Wicker Man (1973)

Uhrijuhla

aka Anthony Shaffer's The Wicker Man

The Wicker Man #1 The Wicker Man #2
IMDb

Robin Hardyn kauhudraama The Wicker Man tapahtuu syrjässä niin sanotusta sivistyksestä, kuten luonnonkauniille saarelle kadonneeksi ilmoitettua pikkutyttöä etsimään saapuva poliisi (Edward Woodward) pian toteaa. Poliisietsivänä ei ole vielä kuka tahansa riippumaton vapaa henki, vaan tummaa virkavallan univormuaan ylpeänä kantava harras ja kristitysti jylhä mies, jota Woodward esittää vähillä eleillään mutta hyvin vakuuttavalla olemuksellaan. Lokkien lennellessä päiväsaikaan meren ympäröimän saaren yläpuolella käy pian selväksi, että saarelaisten käsitys "kadonneesta pikkutytöstä" ei käy yksiin mantereen puolelta saapuneen päähenkilömme kanssa. Tytön koulutoverit sekä oletettu äitikin tuntuvat ihmettelevän koko etsintää, jonka itsepäinen poliisi aikoo kohtaamansa vastustuksen innoittamana selvittää. Skotlannissa kuvatun elokuvan päiväkohtauksissa vallitsee samanlainen hieno ja aistittavan raikas saaristotunnelma kuin Ingmar Bergmanin useissa "saaristoelokuvissa." Tämä raikas tunnelma syntyy osittain siitä omapäisestä ihmisyhteisöstä, jollaiseksi saarelaiset ovat eristyksissään kehittyneet.

The Wicker Man [1]
The Wicker Man [2]

Teemallisesti The Wicker Man on karu kiteytys ja kuvaus erilaisten ja usein uskonnollisten arvomaailmojen ja ideologiakuppikuntien kohtaamisesta. Alusta lähtien on selvää, että etsivä Howie toimii järkähtämättömän kristillisen moraalinsa mukaisesti ja samalla huomaamattaan viestii itseään ulkomaailmalle hyvin voimakkaalla tavalla. Alastomuudesta ja leikkisyydestä lähtien kaikki mitä hän saarella kohtaa näyttäytyy hänelle epäjumaluutena ja huonona, mitä hän ei kykene jättämään ilmoittamatta saarikunnalle. Toisinaan hahmo tuo jopa mieleen Monty Pythonin haudanvakavat virkavaltahahmot, joiden kautta satiirin piikki kohdistui (kohdistuu) usein juuri uskonnollis-auktoriteettisiin yhteiskunta-aiheisiin. Saarelaiset pyrkivät alussa toimimaan hiljaisen kunnioittavasti ja häiriöttömästi, vaikka heidän rauhaansa tulokas selkeästi pyrkii uhmaamaan. Asetelma on hienovarainen siinä mielessä, että Howien hahmo sokeassa kiihkossaan ja kristillisessä soturuudessaan unohtaa olevansa yksin useassa mielessä. Yksin erilaisen seurakunnan asuttamalla saarella ja yksin myös perusteidensa kanssa, joita ohjaaja Hardy useaan kertaan rinnastaa itse saarelaisten uudelleensyntymisuskomusten ja muiden opinkappaleiden kanssa. Kumpikin osapuoli on siis yksin, mutta toinen on paremmin edustettuna.

The Wicker Man [3]
The Wicker Man [4]

Tarinassa siis taistelee kaksi erilaista näkemystä siitä mitä varten elämä tulee elää. Jumaliaan voimakkaasti palvovat ja puolustavat tahot päätyvät lopulta usein vastatusten, jolloin seurauksena on pyrkimys toisen tuhoon. Etenemissuunta on sama myös The Wicker Manissa, jonka kauhistuttavin piirre on juuri sen arkipäiväisyys ehkä hieman kärjistetysti esitettynä: Howiehan on suorastaan kiihkokristitty, joka yhteiskunnallisen asemansa myötä on omaksunut piirteen lausua asiansa kovaan ääneen. Lopun tapahtumien kaameassa valossa käy selväksi kovaäänisyyden mahdolliset seuraukset useissa tilanteissa. Christopher Leen esittämä saaren henkinen johtohahmo lordi Summerisle julistaa oppejaan yhtä kovaäänisesti, mutta sillä erotuksella että hänen allaan lepää hänen oma maaperänsä ja ympärillä kansansa. Elokuva on siinä mielessä depressiivinen, että siinä kaikki ovat orjia. Nihilistinen se ei kuitenkaan ole ainakaan siinä mielessä, että sen tapahtumat ja Howien hahmossa piilevä vaara esitetään niin luonnollisesti ja aidosti. Itsetarkoituksellista shokeeraamista ei elokuvasta siis löydy, ajatonta häiritsevyyttä paljonkin.

The Wicker Man [5]
The Wicker Man [6]

The Wicker Manin kuvallisilla yksityiskohdilla on tärkeä merkitys saaren henkisen maailman ja primitiivisen leikkisyyden rakentamisessa. Lukuisat eläinaiheiset naamarit ja koristeet esiintyvät tai vilahtavat pitkin elokuvaa sisätiloissa ja ihmisten kasvoilla. Aavemaisessa kohtauksessa näkyy ensin luonnonlasten paljasihoinen tanssipiirileikki läheltä tarkasteltuna. Samassa leikataan kauempaa ohi kulkevaan Howieen, jonka näkökulmasta tanssi näyttäytyy erittäin hirveänä jumalanpilkkana ja moraalittomuutena. Katsojalle syntyy Howien näkökulmasta - tanssi kauempaa nähtynä - epävarmuuden ja uhkaavuuden tuntu, eli juuri se voimakas ja vieras tunnelma joka saarella vallitsee alusta lähtien. Eristäytyneenä tapahtumapaikkana saaren luonnosta ja avomerestä on saatu rajattua rauhallisen hillittyjä kuvia, joissa piilee alituisesti jotain erilaista kuin siellä, mistä etsivä on saapunut. Loppukohtauksessa tämä kuvakerronta on äärimmäisen kolkkoa ja painostavaa, yksinäisesti pystyyn kuollut puunrunko korkealla kukkulalla ilmaisee paljon kärjistyneen tilanteen merkityksestä elämälle.

The Wicker Man [7]
The Wicker Man [8]

Visuaalista taianomaisuutta lisäävät vielä muutamat pitkitetyt tanssi- ja laulukohtaukset sekä elokuvaan sävelletty musiikki, joka on kauniissa suhteessa saarelle rakentuneeseen uhkaavaan yhdyskuntaan. Iloisuus, kauneus, uhkaavuus ja karmeus ovat elokuvassa samanaikaisesti läsnä ja sitä korostavana elementtinä musiikki on erittäin otollinen väline myös elokuvissa Nekromantik (Jörg Buttgereit, 1987) ja Cannibal Holocaust (Ruggero Deodato, 1979). Luonnonkulttiaiheensa johdosta The Wicker Manissa on myös samaa tunnelmaa kuin John Frankenheimerin erilaisessa trillerissä Seconds (1966). Kuten niin usein näinä aikoina, myös Robin Hardyn älykäs ja omaperäinen kauhuelokuva The Wicker Man "tehtiin uusiksi" vuonna 2006. Uusi The Wicker Man toimii vaivaannuttavana tylsyytenä ja noloutena jo aivan itsenäisenäkin visiona: alkuperäiseen vertaaminen ei juuri tule mieleen Nicolas Cagen etsivän edesottamuksia seurattaessa.

****½
© Juho Malanin, julkaistu: 1.2.2008
keskiarvo
toimitus
4.23/5.00 (13)
 JSSMJLTPJMKKJM*MHMMMK*EMPITM
  4.0 4.5 4.0 4.0 4.0 5.0 4.5 4.5 4.5 4.0 3.0 5.0 4.0
keskiarvo
lukijat i
4.45/5.00 (48)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  129 (192)
67%
The Wicker Man (1973)  The Wicker Man (1973)Uhrijuhla