Caroline Munro

Valkoinen kaupunki (2006) :: Frozen City

aka Frusen stad; Den vita staden

Valkoinen kaupunki #1 Valkoinen kaupunki #2

Genre

IMDb

Valkoinen kaupunki on suomalainen nykyelokuva henkilökohtaiseen ja sosiaaliseen ahdinkoon ajautuvasta keski-ikäisestä miehestä nimeltä Velimatti Lehtonen (Janne Virtanen). Työkseen taksia ajava mies tuntee suurta läheisyyttä kolmea pientä lastaan kohtaan, mutta suhde lasten äitiin on käynyt painostavan kyyniseksi. Alun monologi urbaanimaiseman (Helsinki) ihmisistä ja kohtaloista tuo mieleen Martin Scorsesen Taksikuskin, johon elokuva viittaa useassakin mielessä. Käy ilmi, että vaimo Hanna (Susanna Anteroinen) haluaa irti miehestään, joka kierteen lailla joutuu olemaan jatkuvasti enemmän poissa kotoa eli töissä tienaamassa rahaa elatukseen ja velkoihin. Tilannetta ja henkilöiden asenteita ei juuri edesauta se, että nämä kaksi aikuista päähenkilöä keskittyvät asioista keskustelemiseen tympeän ylimielisellä ja lyhytkantoisella vittuilulla.

Valkoinen kaupunki [1]
Valkoinen kaupunki [2]

Elokuva kerrotaan Aku Louhimiehen Irtiottoja-sarjasta tutulla nopealla ja hyppivällä leikkaustyylillä, joka juontuu alun perin Ranskan uudesta aallosta ja Godardista. Tämä kerrontamuoto toimii Valkoisessa kaupungissa erinomaisesti, sillä tarina etenee ensimmäisen tunnin aikana tarkoituksenmukaisella vauhdilla olematta silti levotonta kerrontaa. Katsojalle käy kohtausten myötä selväksi miehen näkökulmasta korostuva eristyksiin ajautumisen piina. Näennäisesti kaikki voisi toimia, koska miehellä on ympärillään läheisiä - perheen lisäksi harvinaisen rasittava ja snobistinen äiti (Hannele Lauri) - sekä jonkinlainen toimeentulo, mutta toisin kuin mies tulee ajatelleeksi, ehkä kiristynyt ongelma ja ahdinko johtuvat juuri siitä: kaikki on niin tavallista. Vastakohtana muutamassa Aki Kaurismäen elokuvassa omapäinen henkilö julistaa "minä olen minä." Ja harvoin Kaurismäen hahmot ovat "normaaleja" perheen isiä tai äitejä.

Valkoinen kaupunki [3]
Valkoinen kaupunki [4]

Sama pätee myös Valkoisen kaupungin esikuvaan Taksikuski, jonka päähenkilö (Robert De Niro) on unettomuudesta kärsivä Vietnam-veteraani, joka alkaa tuntea syvää inhoa ympäröivää maailmaa ja keskitetysti suurkaupunkia kohtaan. Hänellä on itsenäinen näkemys hyvästä ja puhtaasta, mutta tuo moraali on löydetty, ei tarjottuna omaksuttu. Toisin kuin Velimatti Lehtonen, ei Travis Bickle kaipaa sellaista onnea tai verkostoa, jollaisen perhe voisi tarjota kansalaiselle. Täten Taksikuski on enemmän kuvaus marginaali-ihmisen taistelusta yhteiskunnassa siinä missä Valkoinen kaupunki on kuvaus tavallisen ihmisen taistelusta yhteiskunnassa. Valkoisen kaupungin alkupuolella tuntuu, että sen päähahmojen parisuhde on jopa liian tavallinen ollakseen elokuvan arvoinen. Tämä välittyy häiritsevimmin siitä matalaotsaisesta dialogista, jota Velimatti ja Hanna toisilleen syytävät. Katsoja voi tylsistyä, sillä elokuvan hahmojen tilanne ja päämäärä eivät ole marginaalisen teräväkatseisia vaan liian tavallisia, paikoin saippuaisia.

Elokuvan tahti muuttuu merkittävästi erään keskeisen ja väkivaltaisen tapahtuman myötä. Nyt mies ja nainen ajautuvat toisistaan etäämmäksi ja jäävät yksin itsensä kanssa. Tässä vaiheessa Velimatti muuttuu kiinnostavammaksi hahmoksi siinä missä käy selväksi, että Hannan lopullinen irtautuminen miehestään alkaa tapahtua. Kaksi pitkää keskustelukohtausta vankilassa Hannan ja lasten kanssa ovat kerronnallisesti paljon rauhallisempia ja samalla myös intensiivisempiä kuin elokuvan alkupuoli. Velimatti joutuu karulla tavalla näkemään sen tosiasian, että hänen haaveensa perheestä ja lapsiensa läheisyydestä ei toteudu, mitä irvokkaasti vielä korostaa hänestä paljastuvat asenteet "muukalaisia" kohtaan. Rotevan suomalaismiehen sijasta Hanna on valinnut tumman patonginpurijan Ranskasta.

Valkoinen kaupunki [5]
Valkoinen kaupunki [6]

Vaikka elokuvan päähenkilö Velimatti ei ole kauttaaltaan kiehtova tai tarpeeksi omapäinen hahmo, on Valkoisessa kaupungissa ansioita ja hyviä toteutuksia. Kohtaukset vankilassa Hannan kanssa viestittävät tuntuvampaa surua ja tragediaa kuin alkuelokuvan yhteiset ilkeilyt (ja mainittava on, että ilkeilyä ja vittuilua voidaan kuvata havainnoivan intensiivisenä kommunikaatiomuotona kuten esimerkiksi Coen-veljesten elokuvissa tai kaikissa Ingmar Bergmanin avioliittoa käsittelevissä elokuvissa.) Velimatin tunkeileva naapuri (Juha Veijonen) on irvokas otos tosielämän naapurikulttuurista epäonnistuneimmillaan. Hahmo on nyt melko pikainen, mutta se omaa silti samanlaista potentiaalia kuin oven takana koputtavat, absurdisti humoristiset ja uhkaavat naapurihahmot Roman Polanskin elokuvissa.

Kuvaus pyrkii tukemaan tarinan vaiheita ja hahmojen mielentiloja parhaansa mukaan. Ulkona on autiota, mies katsoo ulos, kamera etsii levottomasti paikkaa mihin pysähtyä, seinät melkein kaatuvat päälle. Äänimaailma muuttuu merkittävästi elokuvan loppupuolella. Oivaltavimpana tehokeinona Velimatin mieltä vankilassa korostetaan täydellä hiljaisuudella ja turtuneisuudella, minkä jälkeen vasta paljastuvat eri tilojen (kuten vankilan työhallin) todellinen, meluisa äänimaailma, joka oli aikaisemmin jäänyt Velimatin subjektiivisen aistimisen ulkopuolelle.

Valkoinen kaupunki [7]
Valkoinen kaupunki [8]

Valkoisen kaupungin häiritsevin piirre ei ole vain sille ominainen ja harvinainen ongelma, sillä se on riskinä aina näissä todellisten ja painavien aiheiden draamakuvauksissa. Se liittyy siihen kurjuuden maksimointiin, johon katsojan olisi tarkoitus samastua parhaimmillaan sekä tunteellisella että älyllisellä tasolla. Tähän tarvitaan usein kontrastia tuovia elementtejä, kuten esimerkiksi huumoria, itseironiaa tai jonkin yhteiskunnallis-poliittisen raamin korostuvaa läsnäoloa, kuten Taksikuskin presidentinkampanja tai Gaspar Noén ex-teurastajapäähenkilön yhteiskuntaa katutasolta kommentoivat monologit (myös Noén yhtenä esikuvana toimi Scorsesen elokuva.) Sekä Travis että Teurastaja ovat kyseenalaistajia. Valkoisen kaupungin juron päähenkilön ja hänen naisensa toisilleen syytämä parisuhdepelleily ei omaa vetoavan riipivää haastetta katsojalle, sillä sitä on niin helppo vastustaa liian tavallisena.

**½--
© Juho Malanin, julkaistu: 22.4.2008
keskiarvo
toimitus
2.75/5.00 (2)
 JM*MK*
  2.5 3.0
keskiarvo
lukijat i
2.42/5.00 (6)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!