Caroline Munro

[Rec] (2007)


[Rec] #1 [Rec] #2
IMDb

Espanjalaisohjaaja Jaume Balaguerón esikoinen Nimetön (1999) maalasi tekijänsä lupaavassa valossa. Suvantovaiheista ja paikoittaisesta epäuskottavuudesta huolimatta elokuva näytti tekijänsä ymmärtävän jotain perustavanlaatuista kauhusta. Seuraava fiktiotyö Darkness (2002) kuitenkin lähinnä masensi umpimielisellä ja haparoivalla tunnelmoinnillaan, ennen hajoamista hölmöilyyn. Välissä Balagueró teki aikalaisensa Paco Plazan kanssa dokumentin OT: la película (2002). Plaza kokeili myös siipiään kauhun parissa avuttomalla ihmissusiepookilla Romasanta: The Werewolf Hunt (2004). Ohjaajien muut elokuvat ovat jääneet näkemättä, mutta kumppanien uusin yhteistyö [Rec] yhdistää aiempien tuotosten vahvimmat puolet kompaktiksi ja tinkimättömäksi paketiksi.

[Rec] [1]
[Rec] [2]

[Rec] on muotokokeilu, jollaisia on The Blair Witch Projectin (1999) jälkeen ja erityisesti viime aikoina nähty useampiakin: halvalla videolla kuvattu mukadokumentti, jossa tässä tapauksessa riehuvat zombit. Paikallistelevisiolle yöohjelmaa tekevä pirtsakka toimittaja Angela (Manuela Velasco) tutustuu kuvaajansa Pablon kanssa paloaseman toimintaan, kun tulee hälytys. Palomiehet ja tv-duo lähtevät kerrostaloon, jonka ylimmästä kerroksesta on kuulunut hysteeristä huutoa. Paikalla odottaa myös poliisipartio. Talon asukkaat parveilevat hermostuneena alakerrassa, kun taas ylhäältä löytyy veren peittämä vanha nainen, joka kirkuen repii yhden auttajansa kurkun auki. Kun haavoittunutta miestä yritetään kärrätä ambulanssiin, käy ilmi että ovet on lukittu ulkoa viranomaisten toimesta, jotka julistavat kyseessä olevan biologinen vaara. Sitten kuolleet alkavat heräillä ja joukkio on rottina loukussa kahden tulen välissä.

[Rec] alkaa verkkaisena videoreportaasina, mutta päästessään vauhtiin kiristää kierroksia ja intensiteettiä tasaista tahtia alle puolentoista tunnin kestonsa ajan. Talon asukkaisiin tutustutaan paitsi kaoottisen tilanteen, myös Angelan tekemien välihaastatteluiden kautta. Ihmiset luonnehditaan onnistuneen naturalistisesti. Siinä missä vastaavan lähestymistavan hirviöelokuvaan tuonut, monin osin tehokas Cloverfield (2008) uhkaa koko ajan kaatua kepeän televisiomaisiin kaunokasvoihinsa, pitää [Rec] kadunmiehen oloiset "kohteensa" aidon inhimillisinä.

[Rec] [3]
[Rec] [4]

Yhden kameran heiluvaa tekniikkaa hyödynnetään myös tehokkaasti, oli kyse paniikkijuoksusta kerrosten välissä tai zombin ruumiinavauksen salatarkkailusta ikkunanraosta. Balagueró ja Plaza hyödyntävät myös pimeyttä, kameran valokiilaa ja kuvarajauksia luodakseen tunnelman, jossa milloin tahansa mistä suunnasta tahansa kimppuun saattaa rynnätä mädäntyvä elävä kuollut. Elokuvan zombit ovat nykytyylin mukaisia raivohulluja kuolaavia säntäilijöitä. Ratkaisu on onnistunut, koska se lisää jatkuvan paniikin hektisyyttä. Kiitettävästi [Rec] ei myöskään nojaa pelkkiin ääneen perustuviin säikkyshokkeihin, vaan ajaa muutamaan otteeseen (ainakin pimeässä teatterissa koettuna) hienoon kammotilaan.

Jatkuvasti käyvä kamera ei keinona ajaudu epäuskottavaksi ennen aivan loppua, joskaan ei siinäkään sorruta saman mittaluokan hölmöilyihin kuin Cloverfieldissä. Kaiken kaikkiaan piristävä tapaus, joka ei käynnistyttyään hellitä, vaan pitää sykkivän intensiteetin yllä armottoman loogiseen loppuun saakka. Amerikassa on jo puurrettu uusintaversio kasaan Quarantine-nimellä, mutta vaikea sen on nähdä tästä parantavan.

****-
© Ilja Rautsi, julkaistu: 28.8.2008
keskiarvo
toimitus
2.67/5.00 (9)
 JSSMJMJM*IRMEMK*EMPI
  3.0 3.0 2.5 2.0 4.0 1.0 2.5 2.5 3.5
keskiarvo
lukijat i
3.30/5.00 (30)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  12 (47)
26%
[Rec] (2007)  [Rec] (2007)