Caroline Munro

Anjathey (2008)


Anjathey #1 Anjathey #2

Sathya ja Kripa ovat ystäviä, mutta täysin erilaisia. Kripa on poliisikouluun tähtäävä hikipinko, Sathya katutappelija ja hulttio. Isänsä nalkutukseen kyllästynyt Sathya saa idean pyrkiä samaan kouluun kuin kaverinsakin, ja vaikutusvaltaisen setänsä ansiosta hänet myös hyväksytään, kun taas Kripa tulee hylätyksi. Hylkäyksestä täysin katkeroitunut Kripa menee hunningolle ja ajautuu pikkuhiljaa yhteistyöhön nuoria tyttöjä kidnappaavan rikollisjengin kanssa. Alkuun poliisityöhön kevytmielisesti suhtautunut Sathya taas kehittää itselleen omantunnon ja moraalin hänestä tulee tunnollinen väkivallan virkamies, joka ei anna vanhan ystävyyden estää velvollisuuksiensa hoitamista.

Anjathey [1]
Anjathey [2]

Anjatheyn ohjaaja-käsikirjoittaja Mysskin päätyi elokuva-alalle kokeiltuaan omien sanojensa mukaan sitä ennen 70:ää eri työpaikkaa. Itselleen Dostojevskin "Idiootista" taitelijanimen napannut kirjallisuusfriikki opiskeli filmintekoa lukemalla työpaikassaan kirjakaupassa elokuvakirjoja, käytännön taidot hän hankki apulaisohjaajan hommissa. Debyytti Chithiram Pesuthadista tuli vuoden 2006 yllätyshitti, mutta menestys laskettiin elokuvan musiikin eikä ohjaajan taitojen ansioksi, eikä Mysskin saanut rahaa seuraavan käsikirjoituksensa filmaamiseen (sivumennen sanoen Etelä-Intiassa ohjaaja ja käsikirjoittaja ovat yleensä sama henkilö). Myrtynyt ohjaaja sulkeutui kotiinsa ja kirjoitti nopeasti Anjatheyn, joka valmistuttuaan sai innostuneen vastaanoton niin suurelta yleisöltä kuin kriitikoiltakin, jotka tällä kertaa suitsuttivat nimenomaan ohjauksellista neroutta. Rahahanat aukesivat Mysskinille.

Anjathey [3]
Anjathey [4]

Anjathey (= "ei pelkoa" tjsp.) on siis sekä poliisitrilleri että buddy-elokuva. Juonikuvio lain vastakkaisille puolille joutuvista kaveruksista on nähty aiemminkin, mutta hyvin rakennetut henkilöhahmot ja Mysskinin raikas kertomistyyli tekevät tarinasta kuin uuden. Stereotyyppejä on kaihdettu ja kaikki henkilöt ovat realistisen oloisia, moniulotteisia hahmoja joiden riittävän huolelliseen kehittelyyn elokuvan pitkä kesto (190 min.) antaa hyvät mahdollisuudet. Erityisesti Sathyan henkinen kasvu hunsvotista eettisesti valveutuneeksi yksilöksi on taiturimaisesti ja koskettavasti kuvattu, asiaa auttaa myös roolin hyvin sisäistäneen Narainin jämäkkä tulkinta. Gangsteritkaan eivät ole mitään tusinapahiksia vaan omanlaisiaan persoonia, jotka ovat eksyneet rikoksen poluille enemmän toimeentulon pakosta kuin roistomaisuuttaan. Kidnappaajien johtaja, pitkätukkainen lapsenraiskaaja Daya on elokuvan karismaattinen ja sympaattisiakin piirteitä omaava pääilkimys.

Anjathey [5]
Anjathey [6]

Anjathey on hämmästyttävän kypsää työtä kaikilla osa-alueillaan. Olipa kyse sitten tarinan rakentamisesta, henkilöiden luomisesta, kuvallisesta ilmaisusta tai näyttelijöiden ohjaamisesta Mysskiniltä kaikki sujuu kuin vanhalta tekijältä, ja lisäksi koko touhun yllä leijailee piristävä kokeilemisen ja kertomisen ilo. Sellaiset persoonalliset ratkaisut kuin yhden kohtauksen kuvaaminen kokonaan lattianrajasta niin että näyttelijöistä näkyvät vain jalat, toimivat hyvin eivätkä vaikuta pelkästään erikoisuudentavoittelulta. Elokuvan jälkimmäisellä puoliskolla ystävyys-teema jää taka-alalle ja Anjathey keskittyy seuraamaan poliisien ja kidnappaajien välistä kissa-ja-hiiri -leikkiä, joka huipentuu pitkään sokeriruokopellolla kuvattuun loppujaksoon. Yllätykseton loppuratkaisu on muuten omaperäisen teoksen konventionaalisin osa.

Anjathey [7]
Anjathey [8]

Mitäpä olisi tamilielokuva ilman tappelukohtauksia. Anjatheykin sisältää pari napakasti toteutettua nyrkkeilyottelua, jotka joidenkin arvostelijoiden mielestä eivät sovi taiteelliseen kokonaisuuteen, mutta olen vahvasti eri mieltä. Ripauksen nautittavan lakonista huumoria muuten täysin vakavaan elokuvaan tuo kohtaus, jossa Sathya joutuu vastatusten viiden huppupäisen tappajan kanssa sairaalassa. Kun pistoolin käyttö tuntuu tuoreesta poliisista vielä oudolta, hän kaivaa sisältään vanhan nyrkkisankarin ja nuijii huppumiehet yksitellen lattiaan suvereenin katutaistelijan ottein. Anjathey on vuoden 2008 ilahduttavimpia elokuvia.

Versioinfo (9.11.2008):

Ayngaran on julkaissut Anjatheystä anamorfisella laajakangaskuvalla ja englanninkielisillä teksteillä varustetun ekstrattoman perusversion.

****-
© Matti Erholtz, julkaistu: 9.11.2008
keskiarvo
toimitus
4.00/5.00 (1)
 
keskiarvo
lukijat
0.00/5.00 (0)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!