Caroline Munro

Watchmen (2009)


Watchmen #1 Watchmen #2
IMDb

Alan Mooren ja Dave Gibbonsin 1986 ilmestynyt monisatasivuinen eepos Watchmen kasvatti Frank Millerin The Dark Knight Returnsin (DC Comics 1986) ohella amerikkalaiset sarjakuvasankarit aikuisiksi, räikeineen trikoineen päivineen. Watchmen oli näistä kahdesta paitsi supersankareiden ruumiinavaus, myös syvällinen mietelmä vallasta, oman käden oikeudesta, pahaan johtavista hyvistä aikomuksista ja ihmisen paikasta maailmankaikkeudessa - noin alkajaisiksi. Monisyisen merkkiteoksen vaikutus sarjakuvakenttään tuntuu yhä edelleen, ja vääjäämätöntä elokuvaversiota on yritetty tuoda kankaille mm. Terry Gilliamin ja Paul Greengrassin kaltaisten tekijöiden toimesta. Mooren luomuksiin perustuvat elokuvat From Hell (2001), The League of Extraordinary Gentlemen (2003) ja Constantine (2005) eivät ole valaneet uskoa sarjakuvaneron kiitellyimmän teoksen onnistuneeseen tulkintaan, vaikka V for Vendetta (2005) näytti sen olevan ainakin osittain mahdollista.

Nyt Watchmen vihdoin saapui teattereihin, hassua kyllä edellisvuoden suurimmaksi hitiksi nousseen, paljolti Millerin töistä ammentavan Batman-filmatisoinnin The Dark Knight vanavedessä. Fanit voivat ainakin osittain huokaista helpotuksesta, vaikka myös sovitukset Dawn of the Deadista (2004) ja Millerin 300:sta (2006) dynaamisiksi elokuviksi moukaroineen Zack Snyderin versio ei täysin alkuteosta vangitsekaan - se kun on melkein kolmen tunnin kestollakin mahdotonta yhdelle elokuvalle.

Watchmen [1]
Watchmen [2]

Watchmen sijoittuu vaihtoehtoiseen todellisuuteen, jossa supersankarisarjakuvien myötä 30-40-lukujen taitteessa alkoi Amerikkaan ilmaantua myös todellisia trikoopelastajia. Vuonna 1985 Richard Nixon on yhä presidentti, sankarit on kielletty lailla ja ydinsodan uhka Neuvostoliiton kanssa leijuu kaiken yllä. Amerikalla on kuitenkin valtti puolellaan; 50-luvulla onnettomuudessa kaikkivoivaksi superolennoksi muuttunut sinihipiäinen Dr. Manhattan (Billy Crudup), jonka ansiosta Vietnamin sotakin voitettiin.

Muut ”sankarit” ovat normaaleja ihmisiä: keski-iän myötä plösähtänyt Nite Owl (Patrick Wilson) haikailee mennyttä, kun taas äitinsä uraa seurannut Silk Spectre (Malin Akerman) turhautuu eteerisen Manhattanin heilana sotilastukikohdassa. Maailman älykkäimmäksi mieheksi mainostettu, ex-sankaruutensa oheistuotteistettuaan rahassa kierivä Ozymandias (Matthew Goode) pelastaa maailmaa tieteen avulla. Amerikkalaisen unelman rujoa totuutta ruumiillistava Koomikko (Jeffrey Dean Morgan) jatkaa uraansa valtion salamurhaajana - alkuteksteissä hänen nähdään listivän Kennedy. Ainoa joka ei ole luovuttanut, on jossain Bogartin ja Travis Bicklen välissä aaltoileva psykoottinen Rorschach (Jackie Earle Haley), jonka ainoaksi pelastavaksi piirteeksi voi laskea totaalisen peräänantamattomuuden.

Watchmen [3]
Watchmen [4]

Elokuva alkaa siitä, mistä sarjakuvakin: Koomikko tapetaan heittämällä hänet alas pilvenpiirtäjäasunnostaan. Vainoharhainen Rorschach ryhtyy selvittämään murhaa ja löytää sen takaa salaliiton entisten sankareiden poistamiseksi ja kolmannen maailmansodan aloittamiseksi. Mikään ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista ja nykyisyyden penkominen avaa menneisyyden haavat, vaarantaen samalla koko planeetan tulevaisuuden. Mutta voiko mitään edes muuttaa, vai onko aika lineaarisen sijaan synkronista?

Juoni ei ollut sarjakuvan pääasia, vaan pikemminkin maailman ja hahmojen temaattinen tutkiminen. Monella aikatasolla suvereenisti poukkoileva massiivinen kertomus leikittelee sarjakuvan keinoilla ja repii konventiot auki kirurgisella tarkkuudella. Samalla se näyttää supersankaruuden lähes pelkkänä egotrippinä, jonka luoma voiman- ja vallantunne saavuttaa fetisistisiä ulottuvuuksia. Trikoilla ei ratkota maailman oikeita ongelmia, vaan pönkitetään itseä.

Watchmen [5]
Watchmen [6]

Tähän Snyder ja käsikirjoittajat David Hayter & Alex Tse pureutuvat ehkä tehokkaimmin. Filosofiset ulottuvuudet ovat läsnä Mooren tekstin uskollisen noudattamisen myötä, mutta siinä missä sarjakuvan hahmot ovat kaikki arkisen rupsahtaneita ja hitusen säälittäviä, tekee Snyder heistä dynaamisia ja seksikkäitä sankareita. Virtaviivaistaminen toimii, koska näin fetissi avautuu katsojalle, joka tempautuu menoon mukaan. Erektio-ongelmainen Nite Owl ja turhautunut Spectre päätyvät sekstailemaan säälittävin tuloksin, kunnes vanhat lateksiasut kaivetaan kaapista ja mennään kaduille pieksemään porukkaa. Snyder ottaa lopullisesta fetissikliimaksista kaiken irti ensin tekemällä toiminnasta tavaramerkikseen muodostunutta hidastuksen ja nopeutuksen brutaalia tanssia, sitten veivaamalla mätkimistä seuraavan seksiaktin kirjaimellisesti taivaallisiin sfääreihin Leonard Cohenin "Hallelujahin" taustoittamana.

Jakso kuvaa hyvin Snyderin otetta kokonaisuuteen, joka muistuttaa hieman miehen edellisestä elokuvasta. Watchmen suorastaan nuolee campin rajaa täysin tietoisesti, mutta samaan aikaan täysin tosissaan. Se toimii Snyderin määrittelemässä hypertodellisuudessa, jonka kuvasto ja tematiikka on lainattu Moorelta ja Gibbonsilta. Lopullinen tyyli on kuitenkin kajahtanut kollaasi elokuvan 40 vuotta kattaman ajanjakson pop-kulttuurista, muussattuna yhteen ja survottuna läpi 2000-luvun sarjakuvaelokuvan mankelista. Snyderin Watchmen on kokonainen oma todellisuutensa, joka on heikoimmillaan silloin, kun juonen rattaat pyörivät, ja vahvimmillaan alkuteoksen hengelle sairaalloisen uskollisen tekijätiimin tykittäessä formalistista sarjakuvakieltä pop-psykedeelisen riehakkaaksi elokuvakieleksi.

Watchmen [7]
Watchmen [8]

Hahmoista parhaiten sovituksesta selviää Rorschach, jonka sairaalloinen pakkomielle rikollisten rankaisusta oman identiteettinsä ottaneen naamion taakse kadonneena vetoaa samalla kierolla tavalla kuin sarjakuvassa. Hahmon kuivan brutaalisti ja tehokkaasti toteuttaman ultraväkivallan takaa löytyy ehdottomuuden fantasia, tietynlaisen supersankaruuden äärimmäinen ilmentymä ja parodia. Haleyn tulkinta hahmosta on groteskin hypnoottinen. Utopistinen Ozymandias pärjää heikoiten, lähinnä liian typistetyn roolin vuoksi. Kummallisin kaikista on sinistä penistä myöten hehkuvana CGI-efektinä kuvissa leijuva Dr. Manhattan, jonka irtaantuminen ihmiskunnasta toimii hienosti asteittain.

Lopulta elokuva tietenkin häviää alkuteokselle, mutta vain koska se ei mitenkään pysty olemaan yhtä paljon. Elokuvakerronnan mullistamisen sijaan Snyder kuitenkin onnistuu tavoitteessaan siirtää hullun kunnianhimoinen sarjakuva sliipatun mielisairaaksi pop-taiteeksi, joka myös ampuu säpäleiksi elokuvalliset trikootulkinnat. Watchmen ei ainoastaan väläytä sankaruuteen liittyvän vallankäytön ja sen oikeutuksen kaksiteräisyyden pimeitä puolia, se suorastaan rypee niissä. Ongelmat ovat lähinnä kauneusvirheiden ja paikoittain väärin painotettujen sisällöllisten supistusten tasolla, eivät isoissa luovissa valinnoissa tai kokonaisvisiossa. Ja kerrankin ison amerikkalaisen studion supersankaritoimintaa voi kutsua paitsi visionääriseksi, myös häiritseväksi.

****½
© Ilja Rautsi, julkaistu: 11.3.2009
keskiarvo
toimitus
3.80/5.00 (10)
 JSSMJLTPJMIRMHMK*EMPI
  4.0 4.0 4.0 4.0 4.0 4.5 3.0 3.5 4.5 2.5
keskiarvo
lukijat i
3.75/5.00 (44)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  45 (73)
62%
Watchmen (2009)  Watchmen (2009)Watchmen  

kommentit

odota...
anonyymi kommentoi (8.1.2012 22:58:55)
user avatar Huh huh, elokuvahan on kuin ylipitkä hahmoesittely. Melkein jaksoi katsoa loppuun, mutta jatkuva tyylittely ja hidastukset rupesivat ärsyttämään sen verran, että kesken jäi.
vastaa »
Tuomas Henell kommentoi (9.1.2012 23:17:24)
user avatar Suck Snyder on lähtenyt työstämään niin vimmaisesti 100 miljoonan dollarin diaesitystä FANIPOJUILLE, että hän on unohtanut elokuvantekemisen perusasiat, kuten alkeellisen tarinankuljetuksen ja henkilöhahmojen kuvaamisen. Asenne haisee selkeästi: "Kyllä te tän tiedätte."

Koska lähdeteoksessa on hyvin vähän varsinaista toimintaa ja väkivaltaa, Snyderin on pitänyt väärän laskelmoinnin nimissä paisuttaa ja pitkittää jokainen pienikin väkivaltakohtaus todella naurettavaksi hojohojo-karatepotkusadismiksi, joka ei ole ainoastaan kaukana alkuperäisteoksen maailmasta vaan suorastaan sitä vastaan.
vastaa »
Elmo kommentoi (1.2.2012 13:08:06)
user avatar ...tai sitten te ette vain ole kohderyhmää. Tämä ON elokuva fanipojille.
vastaa »

kommentoi arvostelua ja/tai elokuvaa