Caroline Munro

The Children (2008)


The Children #1 The Children #2
IMDb

Joulun aikaan kaksi sukulaisperhettä kokoontuu lapsineen syrjäiselle maaseudulle viettämään juhlapyhiä. Perheiden pesueeseen kuulu neljä pienempää lasta ja yksi teini-ikäinen tytär (Hannah Tointon), joista kaikki käyttäytyvät normaalisti kuten ikäisensä yleensä. Pienimmät riehuvat ja leikkivät, ja teini taas kaipaisi enemmän oman ikäistensä seuraa. Yksi pienimmistä on onnistunut nappaamaan jostain itselleen vatsataudintapaisen, mutta ei kai se mitään vakavaa ole. Eihän?

The Children [1]
The Children [2]

Paul Andrew Williamsin (London to Brighton & The Cottage) kynäilemään tarinaan perustuva Tom Shanklandin The Children (2008) ammentaa omalla tyylillään samasta lähteestä kuin Bloody Birthday (1981), Who Can Kill a Child? (1976) ja Troman huonolla tavalla kammottava Beware: Children at Play (1989) sekä monet muut kaltaisensa. Elokuvan teema on myös tavallaan jatkoa Shanklandin aiemmalle elokuvalle W Delta Z (tuttavallisemmin Waz, tai The Killing Gene, 2007), joskin tällä kertaa astutaan askel entistä tabumpaan suuntaan ja genre on vaihtunut rikos-trilleristä kauhu-paranoia-mysteeriksi.

The Children [3]
The Children [4]

Edelliseen elokuvaan verrattuna kehitystä on tapahtunut huomattavasti monellakin rintamalla. W Delta Z'n pahimmat ongelmakohdat tuntuivat olleen karismattomat päähenkilöt ja mukaansa tempaamaton juoni, mutta nyt molemmat sudenkuopat on vältetty loistokkaasti. Etenkin elokuvan lapsinäyttelijät on onnistuttu valikoimaan harvinaisen osuvasti. Kaikki lapset ovat kasvonpiirteiltään ja olemukseltaan jo valmiiksi hieman ahdistavan oloisia ja katsoja tuntee olonsa lasten läsnä ollessa epämukavaksi jo ennen kuin elokuvassa varsinaisesti edes on alkanut tapahtua yhtään mitään.

The Children [5]
The Children [6]

Tapahtumien taustalla soiva Matt Dunkleyn soitintama Steve Hiltonin score äityy paikoin jumputtavaksi minimalistiseksi ambient-industrialiksi, toimien mallikkaasti lisäämään jo ennestään painostavaa tunnelmaa. Samoihin tarkoitusperiin käytetään näppärästi lähi- ja kaukokuvia sekä tarkoin valikoituja kuvakulmia, josta kiittäminen lienee kameran takana häärinyttä Nanu Segalia (Donkey Punch, Shrooms). On-screen -väkivallan osalta meno on monilta osin uskaliaankin brutaalia, etenkin kun huomioi pienten lasten olevan menossa mukana.

The Children [7]
The Children [8]

Brittikauhurintamalta nousee aina aika ajoin pintaan pieniä helmiä (The Descent, Eden Lake) ja The Childrenin lisää mielellään mukaan listalle. Se on kokonaisuudeltaan melko pelkistetty, mutta harvinaisen ytimekäs. Herkkien katsojien ja etenkin pienten lasten vanhempien kannattaa kuitenkin huomioida, että teema voi osoittautua monin paikoin liiankin rankaksi. Toistaiseksi lapsettomat pariskunnat taas muistavat elokuvan jälkeen käyttää ehkäisyä varmasti vielä hyvän tovin.

Versioinfo (27.7.2009):

Elokuva on julkaistu Suomessa dvd:llä Future Filmin toimesta. Briteissä ja Jenkeissä myös bluray'nä.

****-
© Jetro Suni, julkaistu: 27.7.2009
keskiarvo
toimitus
3.63/5.00 (4)
 JSSMJMEM
  4.0 4.0 4.0 2.5
keskiarvo
lukijat i
3.25/5.00 (12)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  3 (11)
27%
The Children (2008)  The Children (2008)  

kommentit

odota...
Tuomas Henell kommentoi (28.3.2010 22:58:16)
user avatar Tämähän oli yllättävän tiukka. Tai ei se mikään yllätys oikeastaan ollut. Lapsikauhu on parhaimmillaan todella rankkaa kamaa. Heikoin lenkki tässä elokuvassa oli lasten pahuuteen tarjottu epämääräinen selitys, jota ei ehkä olisi tarvittu lainkaan. Inhimillisestä moraalista tietämättömät ja kaikkivoipaisuuteensa uskovat ihmisenalut ovat jo valmiiksi oikeita pahuuden ruumiillistumia. Ei mitään viattomia enkeleitä vaan täysiä psykopaatteja.
vastaa »
G.P.O. kommentoi (29.3.2010 12:11:42)
lainaus:
Tämähän oli yllättävän tiukka. Tai ei se mikään yllätys oikeastaan ollut. Lapsikauhu on parhaimmillaan todella rankkaa kamaa. Heikoin lenkki tässä elokuvassa oli lasten pahuuteen tarjottu epämääräinen selitys, jota ei ehkä olisi tarvittu lainkaan. Inhimillisestä moraalista tietämättömät ja kaikkivoipaisuuteensa uskovat ihmisenalut ovat jo valmiiksi oikeita pahuuden ruumiillistumia. Ei mitään viattomia enkeleitä vaan täysiä psykopaatteja.
user avatar Nyt on Disco asian ytimessä. The Children on parhaita mitä lapsikauhun saralla on viime vuosina vastaan tullut ja pikkuperkeleet ovat jo lähtökohdiltaan tehokasta settiä. Kannattaa katsoa Robert Mulliganin The Other, jossa ihmistaimessa kytevä pahuus on myös tuotu taiten esiin.
vastaa »
Humphrey Bogart kommentoi (18.2.2015 01:00:14)
user avatar Käsittämättömän paljon kehuja täysin keskinkertaiselle tai oikeastaan melko surkealle elokuvalle. Päätöntä kirkumista, säntäilyä ja dorkailua koko leffa.
vastaa »

kommentoi arvostelua ja/tai elokuvaa