Caroline Munro

Gamer (2009)


Gamer #1 Gamer #2
IMDb

Gamerin ohjaajapari Mark Neveldine ja Brian Taylor tunnetaan parhaiten yhdestä vuoden 2006 kovimmasta toimintapläjäyksestä Crank, sekä sen tuoreesta jatko-osasta Crank: High Voltage (2009). Crank on vuosien aikana kärsinyt lukuisten matkijoiden takia hieman inflaatiota, mutta on edelleen lähes täydellinen suoraan suoneen isketty ADHD-tykitys. Jatkuvat salamaleikkaukset, luotijunamainen tarinan eteneminen sekä aivot pois päältä kytkevä logiikka tekivät siitä eräänlaisen käänteis-Fellinin, joka paransi pahemmanlaatuisenkin narkolepsian.

Crankin enimmäkseen totaalisen tyhmän jatko-osan jälkeen Neveldine/Taylor-pari vetoaa jälleen jokaisen ihmisen sisällä piileksivään idioottiin elokuvallaan Gamer. Ohjaajaparin itsensä kynäilemä käsikirjoitus sopisi mitättömän sisältönsä puolesta myös vaikkapa keskinkertaisen tietokonepelin käsikirjoitukseksi. Vertaus ei muutenkaan ole aivan tuulesta temmattu, sillä nimensä mukaisesti pelaaminen on aika suuressa osassa.

Gamer [1]
Gamer [2]

Lähitulevaisuudessa rikollisuus on karsittu minimiin ja ihmiset viettävät paljon aikaa virtuaalimaailmassa. He voivat joko myydä kehonsa muiden käyttäjien kontrolloimaksi avatariksi tai maksaa siitä, että pääsevät itse kontrolloimaan esim. nuoren, kauniin ja seksikkään tytön kehoa. Kadut ovat siis täynnä enemmän tai vähemmän robottimaisesti käyttäytyviä ihmisiä, jotka eivät voi itse kontrolloida omia tekemisiään. Näihin "tekemisiin" kuuluu tyypillisesti esimerkiksi seksin harrastaminen jonkun toisen avatarin kanssa. Kerrataanpa: ihmiset istuvat kotonaan ja maksavat siitä, että saavat ohjata toisia ihmisiä harrastamassa seksiä toisten ihmisten kanssa, joita ohjaavat taas jotkut muut kotonaan istuvat ihmiset, jotka ovat myös maksaneet.

Gamer [3]
Gamer [4]

Tämä virtuaalimaailma on nimeltään Society eli Yhteiskunta. Sen luoja on ideansa takia maailman rikkaimmaksi mieheksi hetkessä noussut suuruudenhullu korporaatiokunkku Ken Castle (lähinnä Six Feet Under ja Dexter -sarjoista tuttu Michael C. Hall), joka nauttii maailmanlaajuista suosiota. Castle on lanseerannut myös uuden pelin nimeltään Slayers. Slayersin pelihahmot ovat elinkautisvankeja (edelleen muistutuksena, että rikollisuus on karsittu minimiin), Slayereitä, joille on pelin myötä tarjoutunut mahdollisuus vapauteen. Heidän täytyy selviytyä yhteensä 30 taistelun ajan voidakseen käyttää "vapaudut vankilasta" -korttia.

Taistelut käydään suuria vihollismassoja vastaan etukäteen valmistetuilla pelialueilla, jossa luonnollisesti käytetään aitoja aseita ja sitä myötä myös kuolema on melkoisen lopullista (turha siis ihmetellä mitä elokuvan tekijöillä on ollut mielessä heidän luodessaan peliin jonkinlaisen tallennusmahdollisuuden). Uuden aivosoluja muokkaavan ja kloonaavan teknologian ansiosta on mahdollista, että yksityisille ihmisille voidaan myydä Slayerin käyttömahdollisuus, jolla he sitten osallistuvat peliin. Pelaaja voi kontrolloida Slayeriään täysin tai halutessaan antaa hahmolle itselleen enemmän päätäntävaltaa.

Gamer [5]
Gamer [6]

Jo vuosia sitten murhasta vankilaan tuomittu Kable (roolissa Zack Snyderin elokuvasta 300 tuttu George Clooney/Russell Crowe -hybridi Gerard Butler) on yksi Slayereistä ja hän on menestyksensä ansiosta noussut jo kansansuosikiksi. Vain kolme taistelua erottaa hänet vapaudesta ja paluusta vaimonsa Angien (Amber Valletta) ja tyttärensä Delian (Brighid Fleming) luokse. Kablea kontrolloi 17-vuotias poika Simon (Logan Lerman), joka jää itse elokuvassa kuitenkin aika pintapuoliseksi. Samoin käy monelle muullekin, kuten Castlea häiriköivän Humanz-terroristiryhmän jäsenille ja Gina Parker Smithille (Kyra Sedgwick), Slayers-aiheisen keskusteluohjelman juontajalle. Näyttelijöistä pääosan Gerald Butler sekä eräs sivuroolissa oleva noin kolmesataakiloinen Society-addikti ovat selkeästi vakuuttavimmat, Michael C. Hallinkin onnistuessa hieman maanisessa roolissaan.

Gamer [7]
Gamer [8]

Gamer on ohjattu ja kuvattu samaan tyyliin kuin mitä ohjaajakaksikolta on aiemminkin nähty. Tällä kertaa tyyli alkaa ärsyttää jo alkuhetkistä lähtien, kun alkutekstien aikana nähtävät satelliittilautaset heiluvat ääniraidalla kuuluvan Marilyn Mansonin "Sweet Dreams" -versioinnin tahdissa. Gamerin toimintakohtaukset ovat suurimmaksi osaksi täydellistä kaaosta eikä alituinen salamaleikkaus paranna asiaa. Kyseinen trendi on nykyaikana enemmän kuin valitettavaa, mutta varmasti ohimenevää. Efektipuolen toinen kompastuskivi on veri. Jälleen kerran nähdään runsaasti efektejä, joissa päitä ammutaan tohjoksi ja ruumiinosat sinkoilevat luotien tai räjähteiden ansiosta. Jo yli kymmenen vuotta sitten aloitettu todella nolon näköisen CGI-veren käyttö elokuvissa tuntuu olevan edelleen voimissaan. Veri on juuri sitä tutuksi käynyttä etäisesti nestemäisen näköistä tietokonehöttöä, joka ei varmasti tahraa vaatteita, lattioita tai seiniä ja katoaa kuvastakin jo seuraavaan kohtaukseen mentäessä.

Gamer on epämääräisen skitsofreeninen high concept -toimintaspektaakkeli, joka täysin puutteellisen sisältönsä johdosta löytänee faneikseen ainoastaan tietokonepelejä työkseen pelaavia teinejä. Gamer on samaa sarjaa nolon Death Racen (2008) kanssa. Jos Gamerista tehtäisiin tietokonepeli, niin se olisi varmasti yhtä huono kuin elokuvakin.

**---
© Sakari Määttä, julkaistu: 21.9.2009
keskiarvo
toimitus
2.13/5.00 (4)
 JSSMJL
  2.0 2.0 2.0
keskiarvo
lukijat i
2.38/5.00 (12)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!

kommentit

odota...
Ilja Rautsi kommentoi (26.2.2010 21:14:28)
user avatar Ekat 20 minuuttia jaksavat kiinnostaa puhtaalla dorkailulla, sen jälkeen edes minimalistinen juoni auttaisi. Tai se, että peräkkäin asetetuista kuvista saisi tolkkua. Tai että niissä olisi tyyliä tai rytmitajua.

Hämmentävin typeryys: John Leguizamon kuolema (miksi se lakaisee siellä "pelikentällä"?). Viihdyttävin outoilu: Michael C. Hallin huulisynkkamusikaalihetki.
vastaa »
anonyymi kommentoi (14.7.2010 01:17:12)
user avatar homoin leffa mitä olen ikinä nähnyt. ei voisi enempää olla pyhänpuun kliseitä. sankari runkkaa erektiossa kaikki tiellensä tulevat. pääpahis on tyhmä kuin marakatti. annan viisi banaania tälle leffalle ja uuden nimen: gayer!
vastaa »

kommentoi arvostelua ja/tai elokuvaa