Caroline Munro

Sexy Battle Girls (1986)

aka Sukepan deka - Kawaii meiki; Nerawareta gakuen: seifuku o osou

Sexy Battle Girls #1 Sexy Battle Girls #2
IMDb

1980-luvun japanilaisissa idolielokuvissa oli yksi perustavanlaatuinen ongelmakohta. Koska koko lajityyppi rakentui hyvin pitkälti söpöyden ja neitseellisyyden varaan, ei tällaisen imagon omaavia tyttöjä voitaisi nähdä seksikkäämmissä rooleissa saati sitten alastonkohtauksissa. Silti puolet yleisöstä toivoi salaa pääsevänsä näkemään suosikkityttönsä ilman rihman kiertämää, toisen puolen visusti vakuutellessa kunniallisia aikeitaan. Tilanne oli mahdoton ratkaista, sillä söpöyden varaan uransa rakentaneen idolin imago muuttuisi peruuttamattomasti sillä hetkellä kun hän luopuu vaatteistaan.

Sexy Battle Girlsin tuottanut Shintoho sekä muut pikkuhousubudjetilla toimivat pink-elokuvayhtiöt pyrkivät tarjoamaan helpotusta pahimpaan hätään tuottamalla aikuisten versioita suosituista idolituotteista. Osassa niistä nähtiin ulkoisesti esikuviaan muistuttavia tähtiä, kuten Momoe Yamaguchin tuhma sisko Mai Inoue tai Seiko Matsuda -klooni Mayumi Terashima. Aina ei ollut kyse edes täysin ilman taitoa tehdystä yritelmistä, vaan esimerkiksi Sexy Battle Girlsin tekijöiden joukosta löytyy leikkaaja Shoji Sakain (Tuulen laakson Nausicaä, 1984) ja käsikirjoittaja Masumi Hirayanagin (Crazy Thunder Road, 1980) kaltaisia arvostettuja ammattilaisia.

Sexy Battle Girls [1]
Sexy Battle Girls [2]

Sexy Battle Girls hakee inspiraationsa, musiikkinsa sekä aika monta muutakin seikkaa Toein huippusuositusta televisiosarjasta Sukeban Deka (Delinquent Girl Detective, 1985-1987). Pink-version nimi taiteiltiin aluksi muotoon Sukepan Deka (See-through Pants Detective), mutta vaihdettiin myöhemmin Toein tekijänoikeuksia vähemmän loukkaavaksi Nerawareta gakuen: seifuku o osouksi (Target Campus: Attack the Uniform). Tekijöiden tunnollisuutta ei kuitenkaan kannata vielä tämän perusteella alkaa ylistämään; Nerawareta gakuen kun on superidoli Hiroko Yakushimarun tähdittämän School in the Crosshairsin (1981) alkuperäisnimi.

Tarinan alussa 14-vuotias (Pink Eigan DVD:n tekstityksien mukaan 18-vuotias), joskin kampauksen muuttumisesta päätellen ennen seuraavaa seksikohtausta hieman ikääntyvä Mirai Asamiya on opiskelijatyttö josta tämän isä on muovannut oman kostonsa työkalun. Mirai, jota esittää 22-vuotias Kyoko Hashimoto, on joutunut elämään päällään lukittu siveysvyö, joka kätkee alleen mieskunnolle kohtalokkaan aseen. Tätä salaista asetta sekä heitettävää dildoa tarvitaan taistelussa korruptoituneen koulun rehtoria vastaan. Lisävastusta aiheuttaa samaisessa koulussa opiskeleva sukeban Susan Arashiyama, jonka erikoisuus on kynien heittäminen.

Sexy Battle Girls [3]
Sexy Battle Girls [4]

Jos edellä mainittu juonikuvaus ei kuulostanut tutulta, se johtuu siitä ettet ole nähnyt Sukeban Deka II: Legend of the Girl in the Iron Maskin (1985-1986) viittä ensimmäistä jaksoa, joissa isänsä toiveesta koko nuoruutensa rautanaamio päällään viettänyt Saki Asamiya käy teräksisellä jojolla aseistautuneena taistoon koulun mätäpaiseita vastaan ja tapaa siinä sivussa marmorikuulien heittämiseen erikoistuneen Okyon. Sukeban Dekassa ei tosin ollut yhtäkään seksikohtausta. Sexy Battle Girlsissä niitä on vaatimattomat seitsemän ja niissä nähdään lähes jokainen elokuvassa esiintyvä naisnäyttelijä. Se ei ole sinänsä saavutus, sillä ilmeisestikin rajoitetun budjetin takia Mirain koulussa ei vaikuta olevan kuin kolme oppilasta.

Sukeban Dekan erotisoiminen on kohtalaisen mielenkiintoinen idea, mutta ohjaaja Mototsugu Watanabe kumppaneineen ei ole siinä kovin hyvin onnistunut. Elokuvassa on joko liikaa seksiä ja se on liian lyhyt, tai sitten siinä on vain liikaa seksiä. Joka tapauksessa pehmopornoa on tarjolla niin paljon, että Sukeban Dekan kopioiminen, mikä on elokuvan ehdottomasti mielenkiintoisinta antia, kärsii siinä sivussa. Tuloksena ei ole niinkään erotiikalla höystetty Sukeban Deka, vaan Sukeban Dekalla höystettyä erotiikkaa. Lopputulos tuskin tyydyttää alkuperäisten tähtienkään perään kuolanneita katsojia, sillä Sexy Battle Girlsin tytöt ovat genre-elokuvatähtiä, jotka eivät millään tapaa muistuta oikeita idoleita. Yhtään sen lähempänä aitoa asiaa ei ole myöskään elokuvaan luotu, nokkelasti japanilaista sensuuria kiertävä kumipenis.

Sexy Battle Girls [5]
Sexy Battle Girls [6]

Täyttä ajanhukkaa Sexy Battle Girls ei silti ole. Alikäytettynäkin lainailu ja parodiointi viihdyttää jossain määrin elokuvan huumorin ollen paikoin ratkiriemukasta. Sukeban Deka -maestro Ichiro Nittan musiikit miellyttävät myöskin korvaa. Ei hän niitä tietenkään tähän elokuvaan säveltänyt, mutta eipä soundtrackin tähdistä kovin moni muukaan tiennyt olevansa mukana Sexy Battle Girls -nimisessä elokuvassa. Ei ainakaan Yoko Minamino tai Akie Yoshizawa, joiden kappaleet "Kisetsu hazure no koi" ja "Sayanora no kisetsu" soivat elokuvan alkuperäisversiossa. Pink Eigan DVD-julkaisulta ne on poistettu, koska tekijänoikeudet otetaan nykyään tosissaan. Tilalla soivat Shai Shaashuan uudet, varsin kelvolliset musiikit.

Versioinfo (9.10.2009):

Pink Eigan virallinen R1-julkaisu sisältää kohtalaisen ei-anamorfisen kuvan sekä runsaasti tietoa elokuvan taustoista tekstimuodossa. Tämän levittäjää vailla olevan firman julkaisuja voi toistaiseksi ostaa ainakin heidän omilta kotisivuiltaan, Amazonilta sekä HK Flixiltä.

**---
© Mikko Koivisto, julkaistu: 9.10.2009
keskiarvo
toimitus
2.50/5.00 (2)
 JSMK*
  3.0 2.0
keskiarvo
lukijat
0.00/5.00 (0)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!