Caroline Munro

Il sorriso della iena (1972) :: Smile Before Death

Hymyile... sinä kuolet!

aka Smile Before Death; Dödligt förhållande

Il sorriso della iena #1 Il sorriso della iena #2
IMDb

Kuolema heijastuu keltaiseen pukeutuneen naisen kädessään pitämästä lasinpalasesta, mutta vielä selkeämmin hänen kasvoiltaan. Punainen valuu alas hänen kaulaansa värjäten puvun pian uudella värillä. Lopulta nainen makaa värinsä menettäneenä, tuijottaen etsivää mustavalkoisesta rikospaikkavalokuvasta...

Il sorriso della iena [1]
Il sorriso della iena [2]

Varakas ja hedonistinen Dorothy (Zora Gheorgieva) löytyy kuolleena sisältäpäin lukitusta huoneesta kurkku auki viiltyneenä ja verinen lasinsiru kädessään. Vielä kun Dorothyn aviomies Marco (Silvano Tranquilli) ja hyvä ystävä Gianna (Rosalba Neri) todistavat, että Dorothy oli masentunut sekakäyttäjä, poliisi päättelee kyseessä olleen itsemurhan ja juttu suljetaan. Pian tämän jälkeen Dorothyn teini-ikäinen tytär, Nancy (Jenny Tamburi) naisen edellisestä avioliitosta, saapuu yllättäen vierailulle äitinsä kartanolle.

Muotivalokuvaajana itsensä elättävällä Giannalla ja tytön isäpuolella Marcolla on suhde, eikä mene kauaakaan kun koko nuoruutensa sisäoppilaitoksessa viettäneen Nancyn lolitamainen viattomuus saa kaiken muuttumaan seksuaaliseksi peliksi ja repiväksi kolmiodraamaksi jota Dorothyn kuolema varjostaa. Kun kartanon taloudenhoitaja Magdalla on vielä omat salaisuutensa ja talon ympärillä pyörii alituiseen outo hiippailija, voi kuoleman piirileikki kunnolla alkaa.

Il sorriso della iena [3]
Il sorriso della iena [4]

Uransa aikana runsaasti genrestä toiseen liikkuneen ohjaaja-käsikirjoittaja Silvio Amadion Smile Before Death muistuttaa teemoiltaan hyvin paljon hänen aikaisemmin samana vuonna ohjaamaansa gialloa Amuck (Alla ricerca del piacere, 1972). Molemmat ovat pohjimmiltaan suljettuun ympäristöön sidottuja, lesbolaista erotiikkaa tihkuvia ihmissuhdekuvauksia, joiden primus motorina toimivat intohimo ja mustasukkaisuus. Myös Amadion myöhemmin ohjaama So Young, So Lovely, So Vicious... (Peccati di gioventù, 1975) sisältää nämä samat teemaelementit, mutta ei ole sidottu samalla tavalla perinteiseen, väkivaltaiseen giallo-sapluunaan.

Elokuvaan tuo omaleimaisen lisän Roberto Pregadion säveltämä hilpeä urkukappale, joka toistuu vähän väliä ja jää elokuvan loputtua yhä soimaan katsojan päässä. Vaikka ääniraita onkin usein ristiriidassa muun elokuvan kanssa, se toimii periaatteessa samalla tavoin eduksi kuin esim. Fulcin nerokas musiikin ja väkivallan yhdistäminen Don't Torture a Ducklingissa (Non si sevizia un paperino, 1972).

Il sorriso della iena [5]
Il sorriso della iena [6]

Elokuvan päähahmot eivät jää useiden giallojen lailla karikatyyreiksi vaan esim. jo Amadion Amuckissa vakuuttaneen Rosalba Nerin femme fatale -tulkinta on vähäeleinen, mutta nyansseiltaan rikas. Elokuvan parhaan roolisuorituksen tekee kuitenkin Jenny Tamburi (aka Luciana Della Robbia), joka vie uskottavasti lävitse viattoman Nancyn monitasoisen muodonmuutoksen seksuaaliseksi saalistajaksi. Muodonmuutoksen, jonka Amadio visualisoi oivaltavasti elokuvan kohtauksessa, jossa Nancy poseeraa ivallisena hänestä aikaisemmin otettujen kuvien vierellä.

Jenny Tamburin ura ei lähtenyt koskaan kunnolla nousuun vaan hän näytteli lähinnä eroottisissa elokuvissa, vaikka esiintyi sivuosissa sellaisissakin onnistuneissa gialloissa kuin Martinon Suspected Death of a Minor (Morte sospetta di una minorenne, 1975) ja Fulcin Murder to the Tune of the Seven Black Notes (Sette note in nero, 1977). Tamburi lopetti näyttelemisen kokonaan 80-luvun puolivälin jälkeen ja kuoli vuonna 2006 vain hieman yli 50-vuotiaana pitkäaikaisen sairauden seurauksena.

Il sorriso della iena [7]
Il sorriso della iena [8]

Smile Before Death on pienimuotoinen, hyvien näyttelijäsuoritusten kantama giallo, jossa katsojan mielenkiinto säilyy lukuisten juonenkäänteiden vuorotellessa paljaan pinnan kanssa. Verta elokuvassa ei ole muutamaa pisaraa enempää, mutta tällaisena, enemmänkin dialogiin ja juoneen panostavana vähäeleisenä trillerinä sitä tai gialloille tyypillistä visuaalista maalailua ei jää edes kaipaamaan.

Versioinfo (22.2.2010):

Elokuvasta ei ole olemassa virallista dvd-julkaisua. Erittäin harvinainen New Movie Produktionin julkaisema Suomi-kasetti on letterbox-muodossa ja kulkee nimellä Hymyile... sinä kuolet.

***½-
© Juha Pyykönen, julkaistu: 22.2.2010
keskiarvo
toimitus
2.80/5.00 (5)
 JSSMJLJMJP
  3.0 3.5 2.0 2.0 3.5
keskiarvo
lukijat i
3.00/5.00 (4)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!