Viime vuosien box office -tilastojen kärkisijoilla ei ole juuri laatua nähty. Parhaimmillaankin yleisön suosimat, tai heille myydyt, elokuvat ovat olleet keskinkertaisia, ja usein suurimpana kärsijänä on ollut tarina, kauniin kiiltokuvan taatessa yleisön mielenkiinnon. Jossain määrin kulttuurin taaperoituminen, paluu lastentarhojen jänniin pyöriviin helistimiin, onkin vihdoin saanut täyttymyksensä.

Tim Burtonin Liisa ihmemaassa on kiva esine. Satu, joka kertoo tyhjän tarinan ja jota niin moni tuntuu rakastavan. Film-o-holicin, Mesta.netin, Plaza.fin, Iltalehden ja Helsingin Sanomien neljä tähteä elokuvalle lienevätkin alkuvuoden suurimpia kusetuksia, tai sitten arvostelijoiden harkintakyky on vain pahemman kerran pettänyt. Mukavaa kun on osallistua kaupalliseen menestystarinaan, olkoonkin että yleisö maksaa arvostelijoiden leväperäisyyden hinnan.

Kaikessa ytimessään Burtonin Liisa on kuin päivitys Lewis Carrollin alkuperäisistä tarinoista tummanpuhuvan, aikoinaan pienoiseksi hitiksikin nousseen American McGee's Alice -nimisen tietokonepelin (Rogue Entertainment, 2000) suuntaan. (American) James McGeen luoma visio oli kylmä ja suorastaan synkkä. Myös Burtonin ihmemaa on tulen ja pahuuden kaitsema. Liisa itse on vanhentunut, eikä muista enää aiempia seikkailujaan.

American McGee's Alice oli toki hyvä peli ja onnistunut päivitys. Sen sijaan elokuvan puutteista kertoo jotain yllä mainittujen julkaisujen halu ylistää sen visuaalista maailmaa, ja olla hiljaa kun puhe siirtyy tarinan sisältöön. Poikkeuksiakin tietysti löytyy.

Burtonin elokuvan sanoman on yrittänyt tiivistää muun muassa Iltalehden kriitikko Tuomas Riskala seuraavasti: "Mykistävän pinnan alta paljastuu nuoren naisen koskettava kasvukertomus, jollaista tarinan yksikään aiempi sovitus ei ole kyennyt tarjoamaan." Siis oikeasti. Se on paljon sanottu, uskokaa pois. Pinta toki on mykistävä, hyvin mallinnettu 3D-maailma, mutta itse kasvutarinan koskettavuudessa onkin jo perustelemista.

Burtonin helistinfilosofian kaksiulotteiset, tutut hahmot eivät sinällään ole ongelma, mutta kun alun persoonallisesta Liisastakin kuoriutuu seikkailun aikana omaa - elokuvassa moneen otteeseen alleviivattua - kohtaloaan toteuttava sivuhahmo, jää tarttumapinta tarinaan häpeällisen ohueksi. Alusta loppuun tarina luoviikin yhtä suurella mielikuvituksella kuin lähijuna Keravalta Helsinkiin, päätepysäkiltä toiselle. Koskettavasti junan seinältä löytyvän kartan mukaan.

Tarinan heikon rakenteen vuoksi kohtaukset ovat irrallisia. Välietappeja vailla kliimakseja.

Mia Wasikowska, joka sinällään tekee sympaattisen roolin Liisana, olisi ansainnut käyttöönsä onnistuneemman tunneskaalan. Tällaisena elokuvan sense-of-wonder kuihtuu ristiriitojen puutteessa jonkinlaiseksi out-of-wonderiksi, ja viimeisenä myös itse päähenkilö lipuu ulos elokuvan kontekstista. Alun mielenkiintoinen Liisakin on lopussa enää muista viimevuosien kassamagneeteista pöllitty peltinen klisee.

Oliko Burtonin ajatuksena sitten luoda peilikuva Avatarista (2009), jonkinlainen Pandoran lipas, jonka kohdatessaan katsoja herää tajuamaan nykyisen kaupallisen elokuvan aallonpohjan ja nousee kapinaan, kuka tietää. Elokuvaa katsoessa tuli kuitenkin ikävä jopa Bud Townsendin 70-luvulla ohjaamaa, "hieman" pornahtavaa pienen budjetin musikaalia Alice in Wonderland: An X-Rated Musical Fantasy (1976). Saavutus kai sekin.

Alice in Wonderland sijoittuu Elitistin kaikki parhaat -listan sijalle #6348

anonyymi kommentoi (23.3.2010 08:49:29)

Arvostelusta tulee nyt ikävällä tavalla mieleen urheilulehti ja sen itsensä ykkösanalyytikoksi nimittämän Petteri Sihvosen nälvintä muita lehtiä ja kirjoittajia kohtaan. Miksi muut lehdet tulee edes mainita? Objektiivisista mielipiteistä kun kuitenkin puhutaan niin luulisi olevan kaikkien kirjoitukset samanarvoisia.

vastaa »

anonyymi kommentoi (23.3.2010 08:55:29)

no niin no niin tuossa yllä on typo/kirjoitushärö tiedetään... .

vastaa »

anonyymi kommentoi (23.3.2010 15:18:57)

Miksi muut lehdet tulee mainita? Koska marginaalissa pysytteleminen vaatii yleisen mielipiteen kieltämistä. Se lienee helpoin tapa varsinkin kun kyseessä on box officen kärkipaikoilla keikkuva Hollywoodin "tuotos". Omaperäisyydestään huolimatta Burton on nykyään liikaa mainstreamia.

vastaa »

Asswipe kommentoi (23.3.2010 20:34:10)

Jessus mitä sakkia taas. Arvostelu osuu prikulleen oikein. En ole edes nähnyt elokuvaa ja se on saletti, että täyttä paskaa odotettavissa. Burtonin viimeisin osuma on Sleepy Hollow ja sen jälkeen mitään ole edes voinut katsoa kokonaan.
Kun on kyse yhden tähden elokuvista, niin neljä tähden antaminen ei ole enään mikään mielipidekysymys. Jos tykkää täydestä paskasta, niin on huono maku ja on muutenkin pelle. Paskasta voi tykkää, mutta vähimmäisvaatimus on ymmärtää tykkäävänsä paskasta. Täällä tuskin on yhden ainutta arviota, jossa mainstream laskee tai nostaa pojoja. Menkää te pojaat runkkaamaan Big Fishiä ja Pearl Harboria.

vastaa »

Ilja Rautsi kommentoi (23.3.2010 23:52:06)

Tässä on "kiehtovasti" otettu Carrollin luomat puitteet ja sysätty sinne perusfantasiasaagatarina Kohtalon Sanelemasta Pelastajasta. Jännä on myös hyvin päälleliimatun oloinen naisen itsenäistymistarina, joka tässä tapauksessa ylistää kolonialismin riemusanomaa.

Olihan se paikoin sujuvan viihdyttävä, mutta Johnny Deppin tanssikohtaus saattaa hyvinkin olla nolointa mitä kankailla nähdään tänä vuonna.

vastaa »

Esa Linna kommentoi (24.3.2010 10:03:18)

Mustosen mainitsema kohtausten irrallisuus ja Rautsin mainitsema tanssi todellakin häiritsivät. Eihän tuo muutenkaan ollut Burtonin parhaimmistoa, mutta parempi kuin esim. Charlie and the Chocolate Factory. Kaikesta huolimatta mukavaa taiteilua mainstream-lastenelokuvan, yllättävän väkivallan sekä mustan huumorin rajoilla.

vastaa »

anonyymi kommentoi (27.3.2010 20:14:47)

Arvostelu on aivan pyllystä. Tämä on aivan mahtava elokuva, mutta tuollaiset paskan jauhajat eivät sitä ymmärrä. :D

vastaa »

anonyymi kommentoi (6.4.2010 15:36:46)

Hyvä arvostelu oli. Samaa mieltä! oli ihan kamala pettymys ja kun niin kamalasti ylistettiin niin odotukset oli korkeella ja pudotus maankamaralle vielä korkeempi. Onneksi edes jotkut näkee tuommosen pintaliitohaihatteluiden läpi. Kiitos tästä!

vastaa »

Tuomas Henell kommentoi (6.4.2010 16:39:24)

Eli arvostelun hyvyys tai huonous riippuu siitä, miten se vastaa omaa mielipidettä.

vastaa »

anonyymi kommentoi (10.4.2010 11:01:17)

Näin elokuvan eilen 09.04.2010. Oheinen arvostelu osaa pukea ja tiivistää jälkiphdiskeluni sanoiksi. Olen täysin samaa mieltä. Kiitos Mustonen. Onneksi fyysisen tyhjyyden poisti välittömästi elokuvan jälkeen nautittu triplahampurilainen.

vastaa »

anonyymi kommentoi (14.4.2010 01:38:06)

Tämä arvostelu tiivistää aika hyvin elokuvan keskeisimmän ongelman: irrallisuuden. Visuaalista silmänruokaa oli valkokankaalla yltäkylläisen paljon, mutta kesken leffan tuli sellainen olo, että kultaiselta vadilta syötetään herkullisen näköistä sapuskaa, jonka maku ei tarjoakaan odotusten mukaista, kulinaristista elämystä. Pettymys siis. Toki lapsiperheille Burtonin tämänkaltaiset elokuvat tulevat aina tarjoamaan viihdettä ja riemastuttavaa tarinankerrontaa Burtonin omaperäisen maailman vuoksi, mutta jos haluaa katsoa jotain visuaalisen elämyksen lisäksi myös syvällisempää, en tosiaankaan voi suositella tätä. Ja sanon tämän Tim Burtonin fanina. Deppin tanssikohtaus oli kieltämättä nolo ja odottamaton, mutta ehkä lapset tykkäsivät? Deppin rooli hatuntekijänä oli hellyttävä mutta samanlainen kuin edellisetkin roolit: hupsu ja omituinen. Se sai toivomaan, että seuraavassa Burton-leffassa Depp oikeasti tekisi jotain muuta.

vastaa »

Humphrey Bogart kommentoi (14.4.2010 14:39:06)

Burton voisi oikeasti kokeilla jotain muutakin näyttelijää välillä...

vastaa »

Jari Mustonen kommentoi (15.4.2010 14:22:08)

"Johnny Deppin tanssikohtaus saattaa hyvinkin olla nolointa mitä kankailla nähdään tänä vuonna."

"Hienointahan" tässä wtf-henkisessä tanssissa (joka rikkoi elokuvan illuusiota kuin teräsmoukari lasia) oli, että sitä lopussa käytettiin vielä uudestaan symboloimaan Liisan itsenäistymistä. Toisin sanoen se taisi tekijöiden mielestä olla oikeasti cool.

Sisältää spoilereita:

Myös lopun kolonialistinen käänne on tosiaan huomion arvoinen. Tosin jos elokuvaa miettii, niin siinähän kaikkea väkivaltaa vastustavasta Liisasta kasvaa Japperwokin pään miekalla irti sivaltava itsenäinen tappaja (joka vielä huutaa "komean" iskulauseen ennen kuin veri ryöpsähtää). Kas siinä kaunis kasvutarina kenelle tahansa tytölle (tai pojalle).

vastaa »

anonyymi kommentoi (16.4.2010 14:21:42)

Just! Siis elokuva oli ihan paras! Paskoja te kaikki kommentoijat ja arvosteliat!!!

vastaa »

QCine kommentoi (13.4.2011 18:48:14)

Hienon näköinen, eipä juuri muuta. Carrollin klassiset visiot olisivat kuitenkin ansainneet toteuttajakseen Beetlejuice-henkisen Burtonin Disney-Burtonin asemesta.

vastaa »

kommentoi arvostelua ja/tai elokuvaa