Caroline Munro

Demons of the Mind (1972)

Paholaisen vallassa

aka Blood Evil; Blood Will Have Blood; Nightmare of Terror; Les démons de l'esprit; Dämonen der Seele; Demonersnas makt

Demons of the Mind #1 Demons of the Mind #2
IMDb

Englantilainen Hammer-tuotantoyhtiö eli tuotannollista kulta-aikaansa 1970-luvun alussa. Vuonna 1971 se tuotti yhteensä yhdeksän elokuvaa ja seuraavana vuonna kahdeksan; mikään muu englantilainen tuotantoyhtiö ei ole pystynyt samoihin lukemiin. Markkinat olivat lopulta niin täynnä herkkuja kauhuelokuvien ystäville, että jotkut nimikkeet jäivät auttamattomasti ilman sen suurempaa huomiota - usein syystä, mutta joskus myös vahingossa.

Yksi vähemmälle huomiolle jäänyt elokuva oli australialaissyntyisen Peter Sykesin ohjaama goottihenkinen draama Demons of the Mind (1971), joka olisi helposti voinut näyttää Hammer-yhtiölle uutta suuntaa, mutta jonka kohtalona oli valmistumisensa jälkeen odottaa vuoden ajan tuottajien hyllyssä. Teatterikierros jäi pieneksi ja lyhyeksi - elokuva nähtiin usein vain osana tuplanäytöstä Tower of Evilin (1972) kanssa.

Demons of the Mind [1]
Demons of the Mind [2]

Saamastaan vähäisestä huomiosta huolimatta Demons of the Mind on yksi Hammer-yhtiön viimeisten vuosien mielenkiintoisimmista ja parhaista elokuvista. Käsikirjoittaja Christopher Wicking oli vastikään työskennellyt mm. Vincent Pricen ja Christopher Leen kanssa Gordon Hesslerin ohjaamissa elokuvissa The Oblong Box (1969) ja Scream and Scream Again (1970). Sitä kautta hän kiinnostui laajemmin kauhugenrestä eikä voinut vastustaa Hammer-yhtiön tarjoamia taiteellisia vapauksia käsikirjoituksen laatimisen suhteen. Wicking ja Sykes työskentelivät myöhemmin yhdessä myös Hammerin viimeiseksi jääneessä kauhuelokuvassa To The Devil a Daughter (1976). (Yhtiö heräsi uudelleen henkiin vuonna 2008 elokuvalla Beyond the Rave.)

Demons of the Mind [3]
Demons of the Mind [4]

Frank Godwinin alkuperäistarinassa esiintyi ihmissusia, mutta Wickingin muokkauksen jälkeen jäljelle jäi vain traditionaalisten ihmissusilegendojen taustoilta usein löytyvät mielenhäiriöt. Tuottajien käsissä elokuvan shakespearelainen työnimi Blood Will Have Blood muuttui yleistunnelmaa ja teemaa paremmin kuvaavaksi. Tyypillisesti ajan Hammer-elokuvissa nähtiin vampyyreita tai muita yliluonnollisia olentoja, mutta niiden sijaan Demons of the Mind käsitteli enemmän pään sisällä majailevia hirviöitä aiheenaan mm. perinnölliset mielisairaudet ja insesti.

Demons of the Mind [5]
Demons of the Mind [6]

Vuonna 1830 tapahtuva Demons of the Mind sijoittuu pääosin linnaan, jota hallinnoiva paroni Friedrich Zorn (Robert Hardy) pitää poikaansa Emiliä (Shane Briant) ja tytärtään Elisabethia (Gillian Hills) vangittuna huoneisiinsa. Zorn on vakuuttunut siitä, että hänen jälkeläisensä kärsivät verenperintönä kulkevasta mielisairaudesta, joka on pahentunut vuosien saatossa entisestään sisäsiittoisuuden takia. Nuorten elämää vaikeuttaa sekin, että heidän isänsä ja Hilda-tätinsä (Yvonne Mitchell) käyttävät päivittäisinä hoitotoimenpiteinä pahan veren vuodattamista pois elimistöstä (elokuvassa esitellyt suoneniskentä- ja kuppausvälineet ovat aitoja viktoriaaniselta ajalta peräisin olevia instrumentteja). Paikalle kutsutaan lisenssinsä menettänyt psykologi Falkenberg (Patrick Magee), joka tutkii tapausta käyttäen apunaan hypnoosia ja muita epätavallisia menetelmiä. Samaan aikaan läheisessä kylässä joku surmaa nuoria naisia harhaisen ja fanaattisen sekopääpapin (Michael Hordern) yllyttäessä kansaa väkivaltaisuuksiin tapoista vastuussa olevia ”demoneita” vastaan luvaten palkaksi paikkaa taivaassa.

Demons of the Mind [7]
Demons of the Mind [8]

Yksi elokuvan kantavista voimista on vakuuttavat näyttelijät. Elisabethin rooli oli alunperin tarkoitettu poptähti Marianne Faithfullille, mutta huumeongelmiin liittyvän kohun takia näyttelijävakuutuksen hankkiminen osoittautui mahdottomaksi. Hänen tilalleen valittiin Gillian Hills, joka oli juuri esiintynyt Stanley Kubrickin A Clockwork Orangessa (1971) samoin kuin Patrick Magee ja Virginia Wetherell, joka nähdään pienemmässä, mutta sitäkin muistettavammassa roolissa läheisen kylän ilotyttönä.

Robert Hardyn suorituksessa on omaleimaista vimmaisuutta ja erityisen vaikuttavia ovat tyhjyyteen tuijottavat silmät, joiden kautta on mahdotonta tulkita hänen mielensä liikkeitä. Välillä hänen roolinsa jää silti pahasti muiden näyttelijöiden suoritusten varjoon. Samoin käy Shane Briantille, josta povattiin aikoinaan Christopher Leen tai Peter Cushingin tasoista uutta tähteä. Elokuvan muissa rooleissa nähdään mm. Manfred Mann -yhtyeen solistina aikoinaan toiminut Paul Jones sekä Kenneth J. Warren, jonka rooli linnan yrmyilevänä hovimestarina on muistettava.

Demons of the Mind [9]
Demons of the Mind [10]

Valillä Peter Sykes ei kiinnitä paljoakaan huomiota käsikirjoituksen tarjoaman juonikehyksen ylläpitoon, vaan pyrkii erityisen ilmapiirin luomiseen ja tunnetilojen kuvaamiseen. Englantilaiset goottielokuvat luottavat yleensä enemmän proosalliseen rakenteeseen ja ovat siten myös kokonaisuudeltaan selkeämpiä. Demons of the Mindin ainekset rönsyilevät useisiin eri suuntiin, mutta erittäin maltillisella ja hallitulla tavalla. Lisämakua tuovat useat hienot laitteet tai esineet, kuten jo aiemmin mainittu suoneniskentäinstrumentti, hypnotisointilaite sekä paroni Zornin käyttämä teleskooppi - lisäksi toistuvana teemana nähtävät verenpunaiset ruusunlehdet tuovat soppaan oman hienoisen mausteensa.

Demons of the Mind [11]
Demons of the Mind [12]

Useiden muidenkin Hammer-elokuvien kuvaajana tunnettu Arthur Grant onnistuu myös työssään hienosti. Elokuva jäi Grantin viimeiseksi ennen hänen kuolemaansa vuonna 1972. Hän aloitti pitkän uransa Hammerille aikana, jolloin elokuvat jäivät helposti sensuuriviranomaisten hampaisiin.

1970-luvun alkupuolella sensuuri oli löystynyt ja tietynlaiset eksploitaatioarvot olivat usein elinehtona Hammer-tuotannoille - myös Demons of the Mind selvisi sensuurin kynsistä. Vaikka paljasta pintaa ei elokuvassa olekaan kovin paljon, on Virginia Wetherellin alastonkohtaus sitäkin muistettavampi pienen kylän köyhän tytön päästessä sovittamaan ylleen yläluokan hienoja vaatteita Mageen esittämän tri Falkenbergin katsellessa vieressä. Kohtaus ei ollut mukana alkuperäisessä käsikirjoituksessa, mutta Sykes sai Wetherellin suostuteltua tekemään sen. Potentiaalia huomattavasti hankalammin sensuuriseulan läpäiseviin aineksiin käsikirjoitus olisi varmasti tarjonnut, mutta nyt suuremmat raakuudet sekä esimerkiksi Emilin ja Elisabethin välinen insestinen yhteys jätetään vähemmälle käsittelylle.

Demons of the Mind [13]
Demons of the Mind [14]

Demons of the Mind etenee välillä hiukan epäselville alueille ja siksi tarkkaavaisuus tietyissä avainkohtauksissa jää katsojien vastuulle. Yksi erityisen hienosti toteutettu ja tarinan kannalta olennainen kohtaus on paroni Zornin hypnotisointi. Zornin silmän kanssa nähdään päällekkäiskuvina hänen menneisyytensä verisiä muistoja. Tämä onkin ainoa kohtaus koko elokuvassa, jota ajateltiin sensuurin kannalta - ilman päällekkäiskuvan käyttöä koko kohtaus olisi todennäköisesti jouduttu leikkaamaan pois.

Elokuvassa rakennetaan useita konflikteja järjen ja ainakin eräänlaisen taikauskon välille. Näiden vastakkainasettelujen selkeimpinä käynnistäjinä toimivat sekä Hordern sekoilevana pappina että Magee tohtori Mesmerin hypnoosimenetelmien kautta vähemmän hellävaraisiin hoitomenetelmiin päätyvänä psykologina. Hahmot ovat hyvinkin samankaltaisia siitä huolimatta, että nämä toimivat täysin omilla tahoillaan ja toisistaan tietämättä. Järjestä puhuttaessa on kuitenkin huomionarvoista, että lähes kaikki elokuvan hahmot ovat vähintään hiukan mielenvikaisia - normaaliin rationaaliseen käytökseen yltävät vain harvat, Paul Jonesin esittämä Carl selkeimpänä esimerkkinä.

Demons of the Mind [15]
Demons of the Mind [16]

Hulluudessa paroni Zorn nousee muiden yläpuolelle. Hän on oman verenperintönsä uhri vailla keinoja jälkikasvuunsa siirtyneen kirouksen käsittelemiseksi. Tämä tulee selvästi esille elokuvan loppupuolella ja erityisesti kohtaus, jossa Zorn lyö veitsensä maalauksessa kuvatun naisen kohtuun on erityisen voimallinen. Kuvassa oleva nainen on hänen edesmennyt vaimonsa.

Demons of the Mindin tekeminen maksoi 202 000 puntaa ja kuvaukset kestivät noin kuusi viikkoa. Unenomainen ja erityisen omaperäinen elokuva jäi vaille sitä arvostusta minkä se olisi ansainnut. Yleisö ei ollut valmis käsittelemään sen sisältämiä aiheita ainakaan siten, että menestys lippuluukulla olisi ollut mahdollista.

****-
© Sakari Määttä, julkaistu: 5.5.2010
keskiarvo
toimitus
3.20/5.00 (5)
 JSSMTPMM
  3.0 4.0 3.0 3.5
keskiarvo
lukijat i
3.44/5.00 (8)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  7 (9)
78%
Demons of the Mind (1972)  Demons of the Mind (1972)Paholaisen vallassa  

kommentit

odota...
Meller kommentoi (30.10.2011 17:18:06)
user avatar Demons of the Mind on erinomainen esimerkki, kuinka koko Hammerin 70-luvun tuotantoa on monasti turhaan parjattu muutaman pahasti munilleen menneen isomman levikin elokuvan takia. Mainio miniklassikko arvostelussa mainituista syistä, suosittelen varauksetta!
vastaa »

kommentoi arvostelua ja/tai elokuvaa