Caroline Munro

Reindeerspotting - pako Joulumaasta (2010)

aka Reindeer Spotting - Escape from Santaland

Reindeerspotting - pako Joulumaasta #1 Reindeerspotting - pako Joulumaasta #2
IMDb

Rovaniemeläisen huumeporukan päivistä ja öistä kertova dokumentti Reindeerspotting alkaa vaikuttavalla tavalla: Rovaniemen kaupunki näkyy taustalla laajassa maisemakuvassa, kun valoisa kuva alkaa häipyä hitaasti talvi-illan pimeään, suomalaiseen tunnelmaan. Kameran siirryttyä kaupunkialueelle nähdään kuvaa autiosta ja lumisesta keskustasta, sitten tulee vähän liikettä ja pian ollaan hiljaisella kerrostaloalueella, missä erästä rappukäytävää kohti astelee huppupäinen hahmo kameraa kohti viittoillen, hämärästi ja painokkaasti. Äänimaisema koostuu konemaisesta pahaenteisyydestä. Tunnelma on vähän samanlainen kuin vähemmän rennoissa kauhuelokuvissa, joissa käytetään paljon psykologisia keinoja ja arvoituksia vahvan tunnelman luomisessa, ja ainakin elokuvateatterissa Reindeerspottingin alku tuntuu hyvin painostavalta, jopa ahdistavalta. Sitten hieman helpottaa, kun päästään sisälle huoneistoon itse ihmisiä, tunnistettavia hahmoja tapaamaan.

Reindeerspotting - pako Joulumaasta [1]
Reindeerspotting - pako Joulumaasta [2]

Reindeerspotting on sataprosenttisen autenttinen dokumentti, rauhallisesti digikameralla kuvattu idea, jonka onnistuminen osoittaa, että itse aiheen painoarvo ja näkemyksen syvyys eivät ole riippuvaisia työn taloudellisista puitteista. Rovaniemeläinen Joonas Neuvonen alkoi kuvata kaveriporukkansa päihde-elämää vuoden 2003 aikana näennäisen yksinkertaisella seurantamenetelmällä, arkisia tilanteita ja marginaalielämän yksityiskohtia seuraten ja tallentaen. Dokumentti koostuu kuvamateriaalin lisäksi harvoista tekstiselostuksista, jotka auttavat katsojaa ymmärtämään aikasiirtymiä ja sitä, että itse ohjaaja-kuvaaja ei ollut tilanteissa ulkopuolinen, vaan hänelläkin oli lähes päivittäinen käyttösuhde huumeisiin kavereidensa kanssa. Kuvaamisen tarkoituksena ei ollut todistella mielipiteitä tai muita kivijalkoja, vaan kuvata aivan tavallisilta näyttävien parikymppisten tekemisiä kerrostalon ja apteekin välillä.

Reindeerspotting - pako Joulumaasta [3]
Reindeerspotting - pako Joulumaasta [4]

Kuvauksen päähenkilöksi nousee Jani, johon myös katsoja eniten tutustuu. On selvää, että tämän hyvin nuorekkaan ja poikamaisen hahmon kasvoissa ja sekavasta surumieliseen vaihtelevissa puheissa on potentiaalia jäädä lähtemättömästi katsojan mieleen - ei minään mörkönä tai "yhtenä niistä" vaan vasta hetken aikaa täysi-ikäisenä eläneenä poikana, joka voisi tulla vastaan missä tahansa salibandy-hallissa tai oppilaitoksessa. Selviää, että Jani käyttää heroiiniriippuvaisten auttamiseksi Ranskassa kehitettyä Subutex-lääkettä suonensisäisesti huumaustarkoituksessa sen lisäksi, että päihteitä yleisesti hän on käyttänyt jo vuosikausia, teinistä lähtien. Koukku on kokonaisvaltainen ja voimakas, se määrittää kaiken mitä Jani tekee ja ajattelee, ja ystävät elävät vastaavassa tilanteessa. Jani on kuitenkin porukan innostunein ja levottomin toimija, samasta syystä myös väkevimmässä velka- ja ryöstökierteessä.

Reindeerspotting - pako Joulumaasta [5]
Reindeerspotting - pako Joulumaasta [6]

Seuraa yksityiskohtaisia selontekoja siitä, kuinka Subutexia siirretään verenkiertoon ja mitä tarvikkeita joudutaan välillä apteekista hakemaan. Välillä syödään jotain ja maistellaan olutta, mutta hereillä oloa leimaa aina päihtynyt olotila, mikä näkyy hahmoissa uskomattoman vahvasti katsomoon välittyvänä eräänlaisena apaattisuutena, horrosmaisuutena ja hitautena. Tässä on yksi Reindeerspottingin suurimmista vahvuuksista: todellisuuden saavuttaminen, yksityiskohtia paljastavan kuvaston hyödyntäminen silloin kun jonkun mielestä näennäisesti "ei tapahdu mitään." Tämä puuttuu fiktiivisistä huume-elokuvista, joissa katsojaa virkistävät ja vakuuttavat erinäiset fiktioelokuvien näyttävät tehokeinot, jotka pakostakin haltioittavat katsojaa positiivisesti, vaikka itse draaman hahmoilla menisi ahdistavan huonosti. Ahdistavuus uhkaa muuttua sirkukseksi, jos se tehdään fiktiossa kovin näyttäväksi. Reindeerspotting on pelkistetty kaikesta kikkailusta, koska sellainen ei kuulunut kaveriporukan elämään. Siihen kuuluivat ensisijaisesti horrosmaiset lääkeleijunnat ja tämän mahdollistavat valmistelut raha-asiointeineen. Biletystä ei juuri näy. Hauskuuden hetketkin tapahtuvat raukein silmin. Tunnelma on liian apaattinen ollakseen edes yksiselitteisen epätoivoinen: kaikki tapahtuu hitaasti.

Reindeerspotting - pako Joulumaasta [7]
Reindeerspotting - pako Joulumaasta [8]

Reindeerspotting ei ole pelkästään synkkäsävyinen ja raskas, vaan sisältää myös lappilaiseen temperamenttiin ja aitoon murteeseen liittyvää raikkautta ja vakavasävyisyyden rajamailla liikkuvaa huumoria, kuten kohtauksessa, jossa selvitellään mahdollisen "kotirosvon" henkilöllisyyttä. Vastaavasti kohtaus, jossa henkilö kaivaa huumeneulaa keittiön roskiksesta osoittaa puistattavasti sen vakavuuden, millä hahmot viihteelliseen ongelmaansa omistautuvat. Apaattisen energian kyllästämässä elämässä eivät ole vaarassa vain itse syrjäytyvät käyttäjät, kuten paljastuu häiritsevässä kohtauksessa, joka päättyy melkein jalankulkijan yliajoon keskellä päivää. Nämä ovat asianomaisten taholta hillittömiä ylilyöntejä ja -arviointeja, joiden vääryyden korostaminen dokumentaristin toimesta katsojalle olisi vain pöyhkeilyä ja jo varmasti vallatun katsojan aliarvioimista. Kyseenalaisia ja epäilyttäviä asioita porukan maailmassa tapahtuu, mutta asenteellisen johdattelun sijasta niiden "oikeellisuuden" arviointi on jätetty kuvattuun maailmaan uppoutuneelle katsojalle. Tuo maailma on upottava siksi, kun se on meidän oma maamme kerrostalolähiöineen ja ihmisineen, jotka kaikki ovat lopulta itse vahvimpia auttajia tai vaikuttajia oman elämänsä suhteen. Tämä ei vähättele ihmisten merkitystä toisilleen, mutta lopulta vaativimman taistelun tekee aina ihminen itse.

Häiritseväksi, kysymyksenomaiseksi ajatukseksi jääkin se, että periaatteessa kuulaan elinvoimaiset ja täysi-ikäiset nuoret ihmiset pohtivat päiväsaikaan teelasin ääressä keskittyneesti sitä mitkä lääkkeet ovat parhaimman makuisia, ja että parikymppinen kutsuu Oulun vankilaa raukean tyytyväisellä äänensävyllä "lepokodiksi." Ei riitä vastaukseksi, että "pojathan ovat laiskoja" tai edes "tarvitsisivat naisen." Jani puhuu "omasta jutusta" ja adrenaliinivirrasta, joka alkoi lapsena suoritetuista näpistelyistä ja kääntyi pian kohti päihteiden euforiaa. Kaikkea tätä tarvittiin vastapainoksi arjelle, kaipuuta siis eräänlaiseen täysin omaehtoiseen ja lähes väistämättä marginaalielämään. Ovathan monet kirjailijatkin olleet perin epätavallisia ihmisiä... Nähneet sellaista minkä olemassaolosta Janikin oli varma.

Reindeerspotting - pako Joulumaasta [9]
Reindeerspotting - pako Joulumaasta [10]

Loppuvaiheessa Janin suurin toive täyttyy, kun tämä kykenee vihdoin poistumaan Rovaniemeltä ulkomaille, kohti Keski- ja Etelä-Eurooppaa. Juhlat alkavat Kööpenhaminan aamuisissa kannabis-istunnoissa ja jatkuvat junamatkan päässä Pariisissa, missä hostellihuoneen sängyllä lukuisia päivän aikana hankkimiaan pahvikääreitä esittelevä innostuneesti hymyilevä ja höpöttelevä Jani elää täyttä elämää; raukeistakin silmistä välittyy suunnaton riemu, jossa yhdistyvät ilmeisesti ensimmäinen oma vapaa ulkomaanmatka sekä suosikkihuumeen helppo ja runsas saatavuus. Janin hahmo on niin täydellisen haltioituneessa tilassa parhaina hetkinään, että katsojalle tarjoutuu nyt harvinaislaatuinen tilaisuus syventyä ns. narkkarin sielunmaisemaan, koska tässä häntä ei esitetä "yhtenä niistä" tai "hämärämiehenä", vaan omana kaverina, ihmisenä jonka voi tuntea. Reindeerspottingissa ei tarjoilla mitään yksipuolisia syitä tai ratkaisuja tälle tuhoisalle ja hiljalleen epätoivoisemmaksi käyvälle käyttäytymiselle; ei ole kuittauksia huonosta lapsuudesta tai pahoista sukulaisista, vaan jostain omapäisemmästä, sensaatiosta.

Haaste

Jos dokumentti tai elokuva omaksuu vahvasti holhoavan asenteen kertomalla mikä on oikein tai väärin ja kuka näin tietää kertoa, paljastaa se oikeastaan vain sen, että tekijät ovat halunneet vapauttaa itsensä hankalan, moniselitteisen draaman synnyttämisen haasteesta. Vaativaa katsojaa sellainen työ vaivaannuttaa ja häiritsee hirveästi, sillä siitä näkyy, että kyseinen teos ei ole halunnut syventyä tiettyyn moraaliseen tai inhimilliseen ongelmaan lahjomattomalla rohkeudella, vaan on vain tyytynyt kertomaan väelle miten siitä tulisi ajatella. Reindeerspotting jättää kaikki arvioinnit katsojalle itselleen ja tekee sen vaikuttavasti. Järkevä ihminen huomaa kytevän pikimustan huumorin tietyissä kohtauksissa - huumeisiin hysteerisesti suhtautuva katsoja ei välttämättä ymmärtäisi mitä irvokasta tai hauskaa huumeissa voi olla! - mutta ennen kaikkea sen, että pojat ovat tekemisissä asioiden kanssa, jotka voivat helposti paisua ylivoimaisiksi normaali-ihmisen sietokykyyn nähden. Päihteiden viihdekäytön lisäksi tällaisia yliotteen ihmisestä saaneita asioita löytyy kaikkialta, sieltäkin missä ihmiset näyttävät paremmilta; raha- ja velkavaikeudet voivat kuristaa ihmistä kokonaisvaltaisesti tai terveys voi tuhoutua ylitöillä, mihin kaikkeen myös lääkepäihteet helposti kuuluvat. Jani elää laittomasti, mutta yhteiskunnassa kulutetaan ja tuhotaan itseään kauniimminkin.

Reindeerspotting - pako Joulumaasta [11]
Reindeerspotting - pako Joulumaasta [12]

Viisas dokumentti ei lisää aiheeseensa paljoakaan, se ei ole kovaääninen vaan tarkkanäköinen. Useimmat katsojat kokevat tällaisen vetoavana, liikuttavana tai ahdistavana, vuorotellen ja sekaisin. Nämä liittyvät ihmisen perustuntemuksiin ja -vaistoihin, mihin johdattelu olisi tungettelua. Merkittävä osa Reindeerspottingista olisi pilattu, jos siihen olisi lisätty se viisasteleva tai peittelevä sävy, minkä puuttumista jotkut jäivät ihmettelemään sillä seurauksella, että korkean ikärajan takia teinit eivät elokuvaa virallisesti saa katsoa.

Reindeerspottingiin pätee dokumenttina sama havainto kuin lavastettujen sotaelokuvien ja oikeiden sotadokumenttien välillä: silminnäkijähavainnoista ja arkistomateriaalista koostuvan dokumentin rinnalla fiktio tuntuu usein ihmeelliseltä epäolennaisuuksiin keskittymiseltä. Merkittävä materiaali tavoittaa yksityiskohtia, jotka ovat niitä mihin inhimillinen havainnointi aina syvimmin keskittyy. Muu on ylimääräistä mökää, joka heittelee katsojaa kauas oleellisesta. Huumeista on tietysti tehty hyviä fiktioelokuvia, mutta Reindeerspotting on muuhun verrattuna huomattavasti vahvempaa ja painavampaa.

*****
© Juho Malanin, julkaistu: 7.10.2010
keskiarvo
toimitus
4.15/5.00 (10)
 JSSMJLJMJM*MHMMMK*EMPI
  4.5 3.5 4.0 3.5 5.0 4.5 3.0 4.5 5.0 4.0
keskiarvo
lukijat i
4.14/5.00 (25)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  33 (47)
70%
Reindeerspotting - pako Joulumaasta (2010)  Reindeerspotting - pako Joulumaasta (2010)Reindeer Spotting - Escape from Santaland  

kommentit

odota...
Penalizer kommentoi (13.10.2010 13:56:05)
user avatar Loistava elokuva ja hyvin kattava arvostelu. Parhaat hetket löytyvät kohtauksista joissa Jani ei juurikaan reagoi kameraan, vaan oivaltaa elämänsä tyhjyyden, arvostelijan sanoin, juuri ne pätkät joissa ei ns. tapahdu mitään...
Olen itse henkilökohtaisesti seurannut kyseistä elämäntyyli 18-kesäisestä asti, ja saanut siitä oman osani. Monet hautajaiset takana ja käärmeet selässä.

Ei silti ettäkö elokuva olisi millään tapaa järkyttänyt, poikien bentsonarina oli pirun haukaa katsottavaa, ja sekoilu perusmeininkiä mitä on joka paikassa mihin suomessa meneekään. Tosin vasta tänä päivänä erottuu se jo marginaalisen selvästi kaupunkien katukuvissa...

Surullinen kokonaisuus, ei lähde kiistäminen.
Täydellisen toimiva "huume-elokuva".
vastaa »
anonyymi kommentoi (3.3.2011 13:48:35)
user avatar Jos nyt jotain olisi kaivannut enemmän niin Janin päänsisäistä puhetta, jota kuultiin muutamaan otteeseen. Lieneekö kuitenkin ollut niin, että tätä matskua ei ole juurikaan ollut enempää.
vastaa »
anonyymi kommentoi (16.3.2011 01:51:19)
user avatar "Biletystä ei juuri näy. Hauskuuden hetketkin tapahtuvat raukein silmin. Tunnelma on liian apaattinen ollakseen edes yksiselitteisen epätoivoinen: kaikki tapahtuu hitaasti."

Hyvä pointti kaikille niille joiden mielestä dokkarin narkkiluurankojen elämä näyttäytyi "liian hauskana" tai huumemyönteisenä.
Se narkkibiletys on aika pitkälle juuri kuvatunlaista kun narkitusharrastus on noinkin pitkälle jatkunutta.
Väliaikainen hauskuuskin on vain hetken kelluva lehti alati kasvavan selvittämättömien ongelmien ja sairauksien meren pinnalla.
vastaa »

kommentoi arvostelua ja/tai elokuvaa