Caroline Munro

Nukie (1988)

aka Nukie... In Search of America; Nukie

Nukie #1 Nukie #2
IMDb

Ihmisten maailmassa, savannilla, Afrikan taivaan alla, eleli kaksi hintelää mustaa poikaa. Heidän seikkailunsa alkoi, kun avaruudesta alas maahan putosi jalallista bataattia muistuttava tähtiolento nimeltä Nukie. Nukiella on ikävä kotiin, mutta hänen on pakko löytää ensin veljensä Miko, joka on joutunut Amerikassa ilkeiden tiedemiesten käsiin. Veljekset ottavat toisiinsa henkisen yhteyden kuun kautta. Vihdoin kommunikoituaan myös paviaanin kanssa, ymmärtää Nukie, ettei ole kuin yksi vaihtoehto: kävely mantereelta toiselle.

Nukie [1]
Nukie [2]

Joku joskus sanoi, että draamaelokuvan dialogi on sen sydän:

Nukie paviaanille: ...Are you king of this planet?
Paviaani: No, I'm a baboon.
Nukie: I'm from the stars, I'm Nukie!
Paviaani: What do you want?
Nukie ...You know America?
Paviaani: America? Never heard of him.
Nukie: Help me Mr. baboon!

Käsikirjoittaja (ja elokuvan ohjaaja) Sias Odendal muistetaan usein ensimmäisenä taiteilijana, joka testasi käytännössä "äärettömän apinajoukon" ajatusta. Ajatuksen mukaan, kun apinalle tai laumalle apinoita antaa tarpeeksi aikaa, kirjoittaa joku apinoista lopulta Shakespearen koko tuotannon. Odendalin - jonka ainoaksi elokuvaksi Nukie jäi - ongelma kuitenkin oli, ettei hänellä ollut aikaa kuin kolme tuntia ja käytössään vain kaksi paviaania. Syntyi tarina avaruustanssia harrastavasta Nukiesta, joka itkee nenänsä kautta.

Elokuvan henkisestä tilasta kertoo yllä olevan dialogin ohella sekin, että kun Nukie ja toinen pienistä mustista pojista vihdoin lähtee viimeiselle matkalle, ei matkalla ole päämäärää. Kukaan ei tiedä minne kaksikko kävelee. He vain kävelevät jonnekin, ilmeisesti Amerikkaan eli yhden kummun päähän savannilta. Sias Odendal - Nukien hahmon suunnittelija - on myöhemmin kertonut kuinka idea tästä matkasta syntyi, kun hän näki elokuvan erään toisen avaruusolion kommelluksista amerikkalaisen pojan huomassa.

Odendalin mukaan on olemassa suuria ohjaajia, ja sitten on olemassa todella suuria ohjaajia, jotka luovat ikimuistoisia elokuvia. Kuin sattuman kautta hän oli nähnyt elämänsä toistaiseksi tärkeimmän elokuvan pienessä kotikylänsä teatterissa kolme vuotta takaperin, pienten lasten kansoittamassa savimajassa. Se oli ollut elokuva rakkaudesta, avaruusolion ja pienen pojan välisestä ystävyydestä, ja pitkästä matkasta kotiin - ajatus Nukiesta sai alkunsa. Kotikylässään hänet muistetaan myös ainoana ihmisenä, jonka elämän ETV muutti.

Nukie [3]
Nukie [4]

Tuskin kukaan muu kuin australialainen Steve Railsback (Turkey Shoot, 1982; Deadly Intent, 1988) tietää millaisen ryyppyreissun päätteeksi löytää itsensä eteläafrikkalaisen kokoperheen elokuvan keskeltä, jossa avaruusolion nenästä valuu räkää. Avattuaan silmänsä auringon polttaman savannin yöhön, hän sai kuitenkin todistaa kuinka avaruudessa tanssitaan: "Hey! It's got the rythm. It's got the moves. It's like the Indian Superman without a clue." Jos muutamien kohokohtien Nukie vain olisi elokuva, joka se lupaa olla.

Äärimmäisessä lyyrisyydessään ohjaaja halusi päähahmojensa vangitsevan ihmiskunnan ensimmäisen järkiperäisen ajatuksen syntymisen. Matka joka alkaa, ei koskaan pääty. Elokuva on kuin yksi loputon pitkä hetki. Tasaisin väliajoin hetken katkaisee kaksi halki taivaan kiirivää huutoa: "Miii-koooooh!" "Nuuu-kieeeeeh!" Hieman Nelson Mandelaa muistuttava Nukie on nimittäin avaruuden yksinäinen hahmo, kumipää joka ei tiedä minne mennä tai mitä tehdä tai mikä olla ja joka siksi juttelee pienille mustille ihmisille ja savannien paviaaneille.

Yhtään sen paremmin ei mene Mikolla, jota amerikkalaiset tiedemiehet kiduttavat. He kun eivät osaa päättää onko Miko eläin vai kasvi. Mikon elämä paranee vasta, kun hän saa ystävän viereisessä huoneessa olevasta puhuvasta tietokoneesta.

Nukie [5]
Nukie [6]

Suurten scifielokuvien sarjassa Odendalin tutkielma taiteellisen avaruusolion ajatuksista painii kyllä tasaisesti ETV:n turkiksiin pukeutuvan kärsäpillin kanssa, mutta ei onnistu aivan nousemaan ylös legendojen joukkoon. Tällä kokoperheen elokuvalla on silti yksi erityinen meriitti. Nukie vie sinne minne moni lapsi ei uskonut pääsevänsä. Siellä satusavannilla tarjotaan LSD:tä, ja kotiin pääsee vain itkien.

Suositeltavaa jatkokatseltavaa Nukien ystäville:

Mac and Me (1988), USA
Badi (1983), Turkki
Los nuevos extraterrestres (ETV, 1983), Espanja

Versioinfo (9.11.2010):

Elokuvasta löytyy mm. Lions Gaten julkaisema NTSC-vhs-versio, samoin kuin elokuvan sisällöllisen laadun mukainen ainakin afrikkalaisissa nettipuljuissa myytävä R2-dvd.

***--
© Jari Mustonen, julkaistu: 9.11.2010
keskiarvo
toimitus
3.00/5.00 (2)
 JSJM
  3.0 3.0
keskiarvo
lukijat
0.00/5.00 (0)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!