Tinkimättömänä tunnettu Darren Aronofsky on happoisesta debyytistään Pi (1998) asti pysynyt yhtenä kiinnostavimmista amerikkalaisista nykyohjaajista. Hubert Selbyn romaanista sovitettu narkkarikuvaus Unelmien sielunmessu (2000) vei esikoisen hyökkäävän formalistista tekniikkaa äärirajoille asti. Kolmas elokuva, new age -vaikutteinen The Fountain (2006), oli pauhaava metakertomus kuoleman hyväksymisestä, jossa ohjaajan toistoon nojaava kerrontatekniikka hukutti alleen heiveröisen sisällön. Kolmikkoa luonnehtiikin enemmän kerronnallisen rytmin muoto kuin perinteisemmät juoni tai hahmot.

Mickey Rourken comebackinä toiminut, seurantadokumentin oloinen The Wrestler (2008) osoitti kuitenkin Aronofskyn maalanneen itsensä ulos omasta nurkastaan. Punaisten kenkien (1948) kauhumodernisointina toimiva Black Swan jatkaa uran haarautumista pingottaessaan ekspressionistisin kauhukeinoin simppelin juonikuvion tyylilliseen ääripäähän.

Elokuva on ohjaajansa näköinen siinä mielessä, että hienovaraisuus on yhä kirosanan asemassa. Aronofsky ei usko höyheneen vaan moukariin. Ylilyönnit ovat kuitenkin ehdottomasti Black Swanin eduksi ja tekevät perfektionistiballerinan noususta ja tuhosta paikoin häkellyttävän huumaavaa katsottavaa.

Natalie Portman esittää balettitähteydestä haaveilevaa Ninaa, joka elää suojattua elämää omasta tanssijanurastaan tyttärensä vuoksi luopuneen äitinsä (Barbara Hershey) siiven alla. Mahdollisuus kolkuttaa ovelle kun Ninan seuruetta johtava omahyväinen Thomas (Vincent Cassell) julistaa Joutsenlammen uuden tuotannon kaipaavan päätähteä. Hän kuitenkin epäilee, riittääkö aralla ja tekniikkaan nojaavalla Ninalla rahkeita aggressiivisen sensuellin Mustan joutsenen rooliin. Samalla seurueen uusin jäsen Lily (Mila Kunis) vakuuttaa viettelevällä luontevuudellaan.

Alusta asti on selvää, että kaikki ei tule päättymään hyvin. Elokuva mukailee Joutsenlammen juonta ja hahmot kommentoivat sitä. Aistiharhoja kokeva Nina näkee outoja unia ja raapii selkänsä verille yön aikana. Äiti huokuu uhkaavaa holhoavuutta ja täydellisyyttä tavoitteleva Nina on jatkuvasti äärirajoilla. Portmanin siro olemus, herkät silmät ja eloisat kasvot sopivat neuroottisen alistuvaan hahmoon, mutta hän pärjää hyvin myös mustan joutsenen nostaessa päätään.

Black Swan näyttää tehokkaasti, miten täydellisyyden vaatiminen ja heikko itsetunto voivat murtaa ihmisen. Asetelma on koko ajan hyvin selkeä, eikä kuva juuri syvenny edetessään, vaikka kiihtyykin panoksiltaan. Moniulotteinen sisältö ei kuitenkaan ole tavoitteena, vaan toden ja fantasian sekoittuminen vyöryvällä ja ylitsevuotavalla tyylillä. Aronofsky valjastaa kauhuelokuvan keinot fantasiapuitteisiinsa sekoittamaan ja häiritsemään, ei pelotellakseen - vaikka muutama shokkihetki mukaan mahtuukin.

Tanssikohtauksissa Black Swan herää sykkivimpään eloonsa. Intensiiviset suoritukset ja koreografian mukana myös tanssiva kamera päästävät tanssijoiden ihoon ja tunteeseen kiinni. Audiovisuaalisen vyörytyksen pyörryttävä rytmi kiusoittelee ja tempaa mukaansa. Luppohetkillä elokuva on taas usein vaarassa sortua, hahmojen yhteen ominaisuuteen panostavien luonteiden ehtiessä näyttäytyä pelkkinä kuorina. Ohjaajan (ehkä The Wrestleriä lukuun ottamatta) kaikkia töitä leimaava tosikkomainen vakavuus ei auta. Ainoastaan Lilyn hahmon annetaan muutamaan otteeseen puhkaista kupla.

Myös joutsenilla ladattu lavastus, peilien käyttö alter egon kuvastajina ja samoja Tšaikovskin teemojen variointeja syöksevä musiikki puskevat paikoitellen tyyliä itseparodian partaalle. Ja kuitenkin juuri tämä sama piehtaroiva överiys ja ohjaajan korni tapa puskea kaikki äärimmäisen vakavaan suuntaan sallivat Aronofskyn nostaa elokuva komeaan lentoon. Keinoiltaan herkullisen teatraalinen Black Swan on äärimmäinen viihde-elokuva synkistelijöille.

Black Swan sijoittuu Elitistin kaikki parhaat -listan sijalle #650

theremin kommentoi (1.3.2011 15:20:59)

Tästä oli päivän (1.3.) Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla todella mielenvikainen ja ylimielinen kommentti Black Swanista (ja kauhuun viittaavista elokuvista ylipäätään). Ilmeisesti elokuva on paska, koska se ei anna totuudenmukaista kuvaa balettitanssista eikä se ole puhdas tanssielokuva. Sanojensa painoksi kirjoittaja mainitsi Kansallisbaletin tanssijoiden käyttäytymisen elokuvan ennakkonäytöksessä: nauroivat (eli häiriköivät) elokuvalle koska siinä oli kauhukohtauksia. Vai olikon tämän kommentin tarkoitus vain kertoa, että kansallisbaletin tanssijat ovat vähän yksinkertaista väkeä? Suspiriakin on paska elokuva kun siinä on joku noita baletissa, eikä baletissa oikeasti ole noitia.

Todella ala-arvoinen kirjoitus kaikenkaikkiaan.

vastaa »

tuhatjalkainen kommentoi (1.3.2011 23:30:49)

lainaus:
Tästä oli päivän (1.3.) Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla todella mielenvikainen ja ylimielinen kommentti Black Swanista (ja kauhuun viittaavista elokuvista ylipäätään). Ilmeisesti elokuva on paska, koska se ei anna totuudenmukaista kuvaa balettitanssista eikä se ole puhdas tanssielokuva. Sanojensa painoksi kirjoittaja mainitsi Kansallisbaletin tanssijoiden käyttäytymisen elokuvan ennakkonäytöksessä: nauroivat (eli häiriköivät) elokuvalle koska siinä oli kauhukohtauksia. Vai olikon tämän kommentin tarkoitus vain kertoa, että kansallisbaletin tanssijat ovat vähän yksinkertaista väkeä? Suspiriakin on paska elokuva kun siinä on joku noita baletissa, eikä baletissa oikeasti ole noitia.

Todella ala-arvoinen kirjoitus kaikenkaikkiaan.

Olikohan kirjoittaja mahdollisesti itse tanssija? Jos oli, jotenkin sopii hyvin kuvioon (heikko itsetunto, taydellisyyden tavoittelu, fanaattinen ehdottomuus). Sinansa, jos hiukankaan tuntee elokuvan tekijakaartia ja taustoja, perehtyneisyydessa baletin maailmaan ei ole puutteita. Tuo Raution arvostelussaan mainitsema itseparodiaa lahentyva liian vakavasti ottaminen on kylla seka baletti-, etta muotimaailman ongelma. Sielta tuntuu puuttuvan kyky nauraa itselleen ja ottaa etaisyytta, seka ehka todellisuudessa myos mahdollisuus itsenaiseen ajatteluun. Molemmat maailmat vaativat ehdottoman kyseenalaistamattomuuden, mika on aarimmaisen kiehtovaa sinansa. Mika saakin tavoittelemaan ja ihailemaan noita maailmoita vapaahetoisessti ja kiihkean intohimoisesti?

vastaa »

theremin kommentoi (2.3.2011 08:21:26)

Kirjoittajan nimi ei jäänyt muistiin, eikä lehteäkään ole tavoitettavissa. Kirjoituksesta tosiaan jäi sellainen kuva, että elokuva olisi loukannut kirjoittajaa henkilökohtaisesti.

Nyt on elokuva myös omasta puolesta nähtynä ja täytyy todeta että kyllä tämä taisi olla viime vuoden parhaimpia, niukasti The Fighterin ja Social Networkin edellä. Mielestäni tämä oli yksi hienoimpia esimerkkejä mitä elokuvaformaatissa pystytään tekemään verrattuna esim. kirjallisuuteen tai esittävään taiteeseen (tällä tarkoitan teatteria ja balettia). Etenkin viimeinen kolmannes tässä oli todella jäätävän upeaa katsottavaa ja kuunneltavaa.

Rautsin mainitsema Aronofskyn vakavuus oli mielestäni tämän elokuvan kohdalla osuvimmillaan. Edellä mainittu balettimaailman vakavuus oli juuri oikea tapa kertoa elokuvan tarina ja ottaen huomioon päähenkilön psyyke (ja että elokuva on kerrottu hänen näkökulmastaan), oli se myös tarinankerronnalta oikea lähestymistapa.

Elokuvataidetta hienoimmillaan.

vastaa »

Red Right Hand kommentoi (2.3.2011 09:29:34)

TheRemin on nyt lukenut hesarin juttua kuin piru raamattua. Kirjoituksessahan käsiteltiin balettiväen, siis oman alansa asiantuntijoiden, mielipidettä Portmanin uskottavuudesta balettitanssijana. En ole nähnyt elokuvaa, mutta jos tanssija (Hyvärinen) joka on noussut tähteyteen tanssimalla Joutsenlammen ja ollut ammattitanssijana kohta parikyt vuotta sanoo että Portman ei ole uskottava balettitanssijana, ei kommentissa oli mitään ihmeellistä. Ammattilainen kun näkee asiat vähän tarkemmin kuin esim. TheRemin. Tämähän pätee mihin tahansa hollywood-elokuvien erikoisalojen kuvitukseen. Kyllä muakin hymyilyttää joka kerta kun jossain elokuvassa on "huippu" taitoluistelijoita tai muita urheilijoita, jotka tekevät kentällä liikkeitä joilla ei oikeasti pärjättäisi edes ala-asteen piirimestaruuskisoissa ja jotka kuitenkin ovat esittävinään oman alansa huippuja. Tottakai tämmönen syö uskottavuutta, varsinkin silloin kun näiden alojen ammattilaiset katselevat.

Lisäksi balettiväkeä ovat myös ottaneet päähän Portmanin kommentit tyyliin "opettelin tanssimaan vuodessa", joka dissaa aikalailla äärimmäisen fyysistä alaa, jota treenataan vähintään kymmenen vuotta ennen kuin päästään edes lähelle huipputasoa. Täysin ymmärrettävää - ja aiheellistakin - kritiikkiä balettiväeltä.

Se, onko elokuva hyvä tai huono, on sitten ihan eri asia.

vastaa »

theremin kommentoi (2.3.2011 16:23:54)

Mielestäni kommentin kommentointi on ihan asiallista kun ottaa huomioon ettei kyse kuitenkaan ole puhtaasta tanssielokuvasta. Saatoin lukea tekstiä kuin piru raamattua, etenkin kun kommentin aihe oli itselleni karvat pystyyn nostattava. Kyse kuitenkin oli elokuvasta, eikä balettiesityksestä tai muusta esittävästä taiteesta. Varmasti se jotain ammattilaista harmittaa, mikäli omasta alasta elokuva ei totuudenmukaista kuvaa anna, mutta ns. maallikon silmään rouvan kommentti oli vain lapsellinen ja varmaankin tahallaan väkisin väännetty.

Portamin esiintyminen oli itselleni vakuuttavaa (joskin osittain sijaisnäyttelijöillä toki tehtykin) eikä pilannut omaa kokemustani missään nimessä. Kyllä itseäni ottaisi päähän mikäli ammattilaisuus pilaisisi viime vuoden parhaan elokuvan katsomisen. Kyllä se voisi balettiväkikin katsoa välillä peiliin, mikäli noin itseensä ottaa.

vastaa »

Tuomas Henell kommentoi (2.3.2011 21:06:00)

Ei tässä ole sinänsä mitään uutta. Vastaavia lehtijuttuja joissa eri ammattiryhmät katsovat ja kommentoivat omaa alansa kuvaavia elokuvia on tehty usein. Palomiesaiheisia juttuja on varsinkin ihan hirveästi ja Rukajärven tien aikaan toinen iltapäivälehdistä katsotti elokuvaa veteraaneilla. Ja sitten tietysti nämä "Estonialta selvinnyt katsoi Titanicin" ja "Matti Nykänen katsoi Matin" -keissit.

Ja käytännössä aina näiltä ammattilaisilta tulee kritiikkiä epärealistisuudesta ja muusta, mikä ei vissiin ole kenellekään ylläri. Minäkin voisin sanoa vaikka mitä omaa ammattiani kuvaavista elokuvista.

Ja siitä herää lähinnä kysymys, että onko tällaisilla jutuilla ylipäätään mitään pointtia? Kuten nyt tällä Hesarin artikkelilla. Mitä tällä yritetään kertoa ja mistä?

vastaa »

Red Right Hand kommentoi (3.3.2011 08:56:52)

En jaksa guuglettaa, mutta ilmeisesti hesarin juttu ei kuitenkaan ole ainoa lajissaan. Eli kait tässä on paljon kyse just siitä että Portmanin kommentit ja Black Swanin kliseisyys tms. ovat saaneet balettiväen varpailleen ja veren maun suuhun. Ja sitten keltainen lehdistö on tietenkin kärppänä paikalla mehustelemassa. Kysytään näytöksen jälkeen kriittisesti elokuvaa katsoneelta tanssijalta että oliko uskottava esitys... ja mitä tanssija voi vastata? Että écarté ja plié olivat päin vittua, reidet pelkkää rasvaprosenttia ja liikkeet helppoja, mutta joo, koska kyse on elokuvasta niin olihan se ihan uskottava.

Ihmeellisintä tässä koko episodissa on kuitenkin se, etteivät elokuvan ja portmanin fanit tunnu kestävän kritiikkiä ollenkaan. FB-statuspäivityksissäkin ihan älykkäät ihmiset ovat ihan pirstaleina. Kuten disco sanoi, ei epäuskottavuuskommenteissa ole mitään uutta eikä ihmeellistä. Pari kuukautta sitten ties kuinka monennen kerran kysyttiin Joensuulta kuinka uskottavan kuvan rikosfiktio (tässä tapauksessa Alamaailma-sarja) antaa poliisin työstä. Vastaus: ei kovin uskottavaa. Eikä siitä mitään hälyä noussut. Että nyt Matti Yrjänä dissaa suomalaisia television tekijöitä, roviolle moinen saatana.

Käsi ylös kuinka moni on joskus nähnyt vakavassa elokuvassa tappelukohtauksen joka näyttää epäuskottavalta?

vastaa »

theremin kommentoi (3.3.2011 12:26:07)

En ollut elokuvaa vielä nähnyt tänne kommentoidessani joten se ei ollut "tuohtumisen" syynä. Eniten häiritsi kommentin kliseisyys, sijainti (Oscar-uutistoinnin yhteydessä) ja sen suoranainen typeryys. Kyllä se kommentti mielestäni kertoi ihan kirjoittajan kykenemättömyydestä katsoa erilaisia tulkintoja ja sovituksia itselle tutusta aiheesta. Kyllä itseä ainakin ärsyttää jos oletettavasti fiksut ihmiset alentuvat tuolle tasolle.
Vai onko tämä itsenä korottaminen vain normaalia taideihmisille?

vastaa »

Red Right Hand kommentoi (4.3.2011 10:24:08)

lainaus:
En ollut elokuvaa vielä nähnyt tänne kommentoidessani joten se ei ollut "tuohtumisen" syynä. Eniten häiritsi kommentin kliseisyys, sijainti (Oscar-uutistoinnin yhteydessä) ja sen suoranainen typeryys. Kyllä se kommentti mielestäni kertoi ihan kirjoittajan kykenemättömyydestä katsoa erilaisia tulkintoja ja sovituksia itselle tutusta aiheesta. Kyllä itseä ainakin ärsyttää jos oletettavasti fiksut ihmiset alentuvat tuolle tasolle.
Vai onko tämä itsenä korottaminen vain normaalia taideihmisille?

No jos tarkoituksena on tarkastella kriittisesti oscar-voittajan duunia, niin eiköhän se paras aika tällaiselle jutulle ole juuri voiton yhteydessä, vai mitä? Meinaan, ketä edes kiinnostaa kahden viikon kuluttua.

On se kumma, jos ei elokuvia saa kritisoida, jos ne kirjoittajan mielestä jossain kohtaa epäonnistuvat. Eli arvostelussa on ok. esim. kritisoida että symboliikka on vähän raskasta (NYT-liite) tai musa puskee tyyliä paikoin itseparodian partaalle (yllä), mutta ei ole ok. kritisoida (vieläpä hyvin perustein) että päänäyttelijätär ei ole uskottava tanssija. Mä en vain nyt ymmärrä.

vastaa »

tyrn kommentoi (4.3.2011 17:07:34)

Nuo uutiset kansallisbalettilaisten kommenteista ja käyttäytymisestä elokuvan näytöksessä eivät kerro tästä elokuvasta mitään, mutta kertovat erittäin paljon kansallisbalettilaisista.

Pitäisiköhän tässä ostaa piletit ja mennä porukalla nauraa rätkättämään Kansallisbaletin esitykseen?

vastaa »

theremin kommentoi (5.3.2011 15:14:14)

lainaus:
No jos tarkoituksena on tarkastella kriittisesti oscar-voittajan duunia, niin eiköhän se paras aika tällaiselle jutulle ole juuri voiton yhteydessä, vai mitä? Meinaan, ketä edes kiinnostaa kahden viikon kuluttua.

On se kumma, jos ei elokuvia saa kritisoida, jos ne kirjoittajan mielestä jossain kohtaa epäonnistuvat. Eli arvostelussa on ok. esim. kritisoida että symboliikka on vähän raskasta (NYT-liite) tai musa puskee tyyliä paikoin itseparodian partaalle (yllä), mutta ei ole ok. kritisoida (vieläpä hyvin perustein) että päänäyttelijätär ei ole uskottava tanssija. Mä en vain nyt ymmärrä.

No voi helvetti. Alunperin tarkoitukseni oli ihmetellä, että Portmanin tanssitaitojen varjolla kritisoitiin muuta elokuvaa löyhin perustein. Korjatkaa nyt mikäli muistini tekee vanhanaikaiset, mutta mielestäni kirjoituksen pointti oli ettei kyseinen kommentoija ollut ymmärtänyt elokuvaa. En tiedä mikä hra Red Right Handin suhde on balettiin mutta mielestäni on ihan ok kritisoida myös näitä julkisia kommentteja ja kritiikkejä. Minusta on ihan ok jos kyseinen kirjoittaja halusi tuoda ilmi ettei Portman ollut tanssitaitojen saralla ammattilainen. Kyseinen kirjoitus ei kylläkään keskittynyt Portmanin tanssitaitoihin vaan siihen, ettei kirjoittajalla ollut kykyä lukea elokuvaa. 20-vuotista tanssijauraa kunnioitan, mutta ei se vakuuttavaa elokuvakriitikkoa tee.

vastaa »

harrastajatanssija kommentoi (6.3.2011 04:14:24)

Mutta onhan tästä Black Swanista ainakin yksi hyöty. Tiedämme kaikki, miten veristä kilpailua ja rankka hierarkia balettimaailmassa on. Nyt on jokunen Joutsenlammen pikkujoutsenten riviin loppuiäkseen tuomittu, jolla ei toivoakaan tähtitanssirooleista, tuntea itsensä ikään kuin samaan sakkkiin kuuluvaksi niiden ninahyväristen kanssa, kun yhdessä kikatellaan Black Swanille.

vastaa »

Neyess kommentoi (20.3.2011 13:19:31)

Ollaanpa täällä kritiikittömiä ja herkkiä. Black Swan on näyttävä elokuva, mutta näyttävyytensä alle se peittää monen monia heikkouksia. Esimerkiksi dialogi on suorastaan typerää. Katsokaapa leffa uudestaan ajatuksella. Melkoista höttöä alusta loppuun. Se on niin vakava virhe, että elokuvanautinto kyllä kärsii. Mutta kaunis raina silti, en kiellä.

vastaa »

anonyymi kommentoi (13.4.2011 19:22:55)

lainaus:
En jaksa guuglettaa, mutta ilmeisesti hesarin juttu ei kuitenkaan ole ainoa lajissaan. Eli kait tässä on paljon kyse just siitä että Portmanin kommentit ja Black Swanin kliseisyys tms. ovat saaneet balettiväen varpailleen ja veren maun suuhun. Ja sitten keltainen lehdistö on tietenkin kärppänä paikalla mehustelemassa. Kysytään näytöksen jälkeen kriittisesti elokuvaa katsoneelta tanssijalta että oliko uskottava esitys... ja mitä tanssija voi vastata? Että écarté ja plié olivat päin vittua, reidet pelkkää rasvaprosenttia ja liikkeet helppoja, mutta joo, koska kyse on elokuvasta niin olihan se ihan uskottava.

Ihmeellisintä tässä koko episodissa on kuitenkin se, etteivät elokuvan ja portmanin fanit tunnu kestävän kritiikkiä ollenkaan. FB-statuspäivityksissäkin ihan älykkäät ihmiset ovat ihan pirstaleina. Kuten disco sanoi, ei epäuskottavuuskommenteissa ole mitään uutta eikä ihmeellistä. Pari kuukautta sitten ties kuinka monennen kerran kysyttiin Joensuulta kuinka uskottavan kuvan rikosfiktio (tässä tapauksessa Alamaailma-sarja) antaa poliisin työstä. Vastaus: ei kovin uskottavaa. Eikä siitä mitään hälyä noussut. Että nyt Matti Yrjänä dissaa suomalaisia television tekijöitä, roviolle moinen saatana.

Käsi ylös kuinka moni on joskus nähnyt vakavassa elokuvassa tappelukohtauksen joka näyttää epäuskottavalta?

Kuinka moni on nähnyt baletissa rakastumiskohtauksen, joka näyttää epäuskottavalta? Ai ei, koska tosielämässäkin raavas hitsai-poraaja Pekka ilmaisee ihastuksensa loikkaamalla ihastuksen kohdetta päin hienolla hypyllä ja tekemällä pari piruettia tämän edessä, ja ihastuksen kohde, perushoitaja Maija Paananen Pihtiputaan terveyskeskuksesta vastaa Pekan tunteisiin nostamalla vasemman jalan 120 astetta ylös.

vastaa »

Pena kommentoi (30.4.2011 20:35:00)

Jos nyt jotkut täällä valittavat, että tanssikohtaukset olivat epäuskottavia, niin voivat ajatella, että haluavatko he mielummin katsella elokuvassa hyvää tanssijaa joka on kehno näyttelijä, vai hieman heikompaa tanssijaa, joka on upea näyttelijä? Jos nyt kuitenkin ajatellaan, niin kyse oli elokuvasta, ei oikeasta balettiesityksestä, joten näytteleminen on tärkeämpää kuin tanssi.

vastaa »

enya kommentoi (13.5.2011 04:45:03)

http://search.japantimes.co.jp/cgi-bin/ff20110513r1.html

Sekaannus ehkä aiheutuu siitä, että moni tanssija ei tajua elokuvan kieltä. Leffaa katsoessahan on helppo tsekata leikataanko yleiskuvasta (jossa tanssitaan koko vartalo näkyen) puolilähikuvaan vai mennäänkö suoraan samana kameraotoksena, jolloin siinä yleiskuvassakin on täytynyt olla Portman itse. Aronofskyn leffassa aika usein oli kyse jälkimmäisestä - eli tanssi-doublea ei käytetty kovinkaan monessa kohtaa leffaa.

vastaa »

kommentoi arvostelua ja/tai elokuvaa