Caroline Munro

Vanishing Point (1971)

Nasta laudassa

aka Med spiken i bottnet; Jakten mot nollpunkten

Vanishing Point #1 Vanishing Point #2
IMDb

On sunnuntaiaamu. Poliisimoottoripyörän sireeni rikkoo ränsistyneen kylän rauhan. Hiekkapöly kuivaa kurkkua ja hiki valuu poskelle. Muutama vanhempi mies pälyilee pitkin kylänraittia kuin lopunalkua odottaessaan. Poliisit asettavat puskutraktoreilla tiesulun. Maantiepartio jäljittää koptereiden avulla valkoista vuoden '70 mallin Dodge Challengeria, joka viimein tiesululle päästessään tekee äkkikäännöksen ja... katoaa pian näköpiiristä kuskeineen päivineen.

Richard C. Sarafianin ohjaama Vanishing Point käynnistää moottorinsa, kun kuljetuspalvelussa työskentelevä Kowalski (Barry Newman) saa tehtäväkseen toimittaa Dodge Challengerin Denveristä San Franciscoon viikonlopun aikana. Hänen pomonsa suosittelee matkanteon aloittamista vasta hyvin nukutun yön jälkeen. Kowalskin pitää olla omien sanojensa mukaan perillä kuitenkin jo seuraavana päivänä, joten hän lähtee samana iltana yön selkään poikettuaan ostamassa amfetamiinia ajomatkaa piristämään. Maksuksi piristä Kowalski päättää diileriystävänsä kanssa lyödä vetoa siitä, että onnistuuko hän toimittamaan auton perille seuraavaan päivään mennessä, 15 tunnin sisällä. Lauantaiaamun valjettua poliisit kiinnostuvat reilua ylinopeutta porhaltavan auton liikkeistä, jolloin alkaa syntyä ongelmia.

Vanishing Point [1]
Vanishing Point [2]

Challengeriä piripäissään toimittavan Kowalskin eteen kertyy alun letkeän taivalluksen jälkeen pääosin hänen omista toimistaan johtuvia esteitä, jotka muuttavat rutiinitoimituksen vauhdikkaaksi pakomatkaksi. Pakomatka pitää sisällään suuret mittasuhteet saavuttavan selviytymistaistelun lisäksi ajan kapinoivaa vastakulttuuri-ilmapiiriä täydentävän sivuhahmo-osaston. Tapaamme häiriintyneen friikkisirkusväen vastapainoksi vapaamielisempiä auttajia sekä käärmeenpyydystäjänä toimivan isähahmon (Dean Jagger). Suurimman tuen tehtävän vaikeutumisen jälkeen Kowalski saa radion kautta häntä "viimeiseksi amerikkalaiseksi sankariksi" tituleeraavalta, sokealta DJ Super Soulilta (Cleavon Little). Syy tällaiseen toimintaan löytyy Super Soulin mielivaltaisesti kansalaisia kontrolloivia auktoriteetteja vastustavasta asenteesta ja sielunveljeyden tuntemisesta Kowalskia kohtaan. "Sokea opastaa sokeaa", niin kuin Super Soul sanoo.

Amerikkalaisen elokuvan kultakaudella valmistunut Vanishing Point on enemmän kuin pelkkä osiensa summa. Elokuva on ajankohtansa yksi isoimmista länsimaisen yhteiskunnan rakenteita kyseenalaistavista teoksista ja järjelliseen yksilönvapauteen perustuva, hippikulttuuriutopian rikkova kommentaari. Ajalle tyypillisesti kuvauksia on suoritettu autenttisissa lokaatioissa pitkin itäistä länttä, unohtamatta ympäristön merkitystä ilmaisun tukena. Eritoten silloin kun pyöritään eksistentialististen ajatusten keskiössä. Öinen Denver muuttuu vehreiden joenvarsimaisemien kautta harvakseltaan asutettuun, kuumottavaan autiomaahan.

Vanishing Point [3]
Vanishing Point [4]

Monia hahmoja koskevan yksilötuskan lisäksi elokuva keskittyy arviolta keski-ikäisen Kowalskin huuruiseen tarkoituksettomuuden suohon. Pelkälle huolettomalle trippailulle ei ole sijaa, sillä menetys ja toivo teemoina hallitsevat valtaosin juonellista kehitystä. Jokainen käänne ja piriannos nykii virnettä (valheellisesti) ylöspäin samalla kun Super Soul jakaa radion kautta reitinvalintaa helpottavia matkavinkkejä. Ja kun kerran menopelinä on toista pääosaa esittävä klassinen jenkkirauta Dodge Challenger, henkii elokuva vauhtia nautittavasti myös V8:n jyristessä ääniraidalla.

Ennen Vanishing Pointia lähinnä tv-sarjoja ohjannut Sarafian halusi vastoin studion tahtoa Kowalskin rooliin alun perin Gene Hackmanin. Ei käy silti kieltäminen, etteikö Newmanin vähäeleisyys, tyhjästi kiiluva katse ja paikoin itsevarmuuden hukkaava olemus sopisi elokuvan kinkkiseen sanomaan vivahteikkaasti ja samaistuttavasti. Hän on perimiehekkään ja purkautumattoman ahdistuneisuuden antisankarimainen muotokuva. Täsmällisesti ajoitetut takaumat selventävät emotionaalisesti lamaantuneen Kowalskin menneisyyttä.

Vanishing Point [5]
Vanishing Point [6]

Menneisyyden traumat ovatkin sitten kovaa kamaa, sillä syvästi rakastettu puoliso on traagisen onnettomuuden seurauksena kuollut. Poliisiuran aikana todistetun korruption myötä usko tyydyttävän ja vilpittömän tason ihmisyyteen, moraaliin sekä yhteiskuntaan näyttäytyy kiistanalaisena, sillä estettyään aikanaan työparinsa nuoreen tyttöön kohdistuneen raiskausyrityksen, Kowalski lavastettiin ja tuomittiin huumerikoksesta. Sankaripoliisi menetti työnsä ja mediakin käänsi selkänsä. Ehkä siksi suhtautuminen Super Soulin radiohehkutuksiin on aluksi hyvin nuivaa, kunnes Kowalski ymmärtää hyödyntää aidosti empaattiselta tuntuvan DJ:n tarkkojen korvien avun poliiseja pakoillessaan.

Sotaveteraanina ja entisenä ammattilaiskilpa-ajajana Kowalski kilpailee näistä syistä enää itseään vastaan. Hänellä tuntuu olevan ainoastaan alitajuinen päämäärä, jolloin kaikki vaikuttaa esimerkiksi ristiin rastiin autiomaata ajaessaan enemmänkin tahdottomalta päämäärättömyydeltä itsessään. Monipuolisista perspektiiveistä dokumentoivan ja eläväisesti taltioivan John A. Alonzon (mm. Scarface, 1983) kuvat luovatkin tarkoituksellista tilan ja kiireettömyyden tunnun vaikutelmaa. Maisemien ja ihmisten tarkasteleminen antaa ajatuksellista vapautta Kowalskin lisäksi myös elokuvan katsojalle. Osuvan kuvauksen täydentää aikansa rosoisesta rock 'n' rollista koostuva soundtrack (tunnetuimpana edustajana Mountain).

Vanishing Point [7]
Vanishing Point [8]

Paon edetessä heräävistä lukuisista kysymyksistä tärkeitä ovat myös syrjäytyneisyyden ja yksinäisyyden teemat itsetutkiskelun muodossa. Kowalski ei ole erityisen kiinnostunut muista ihmisistä, mutta hän löytää matkan varrella muutaman hyväntahtoisen kaksijalkaisen suomasta avusta luonnollisen piristysruiskeen, vaikka jättääkin kohteliaasti käyttämättä "Nude Rider" Gilda Texterin hauskanpitotarjouksen. Texter vaikutti tietävän jo ennen puvustajana myöhemmissä elokuvissa toimimistaan mikä on tyylikkäin asuste kevytmieliselle naiselle. Lämpimän vuorovaikutuksen myötä toivo herää loppua kohti kieron huumorin ohella eloon, vaikka törmäyskurssille ajautuneen Kowalskin silmissä tuntuu paistavan lähinnä piri vaikutuksineen.

Kyse saattaisikin tiivistettynä olla siitä, että Kowalski pyrkii unohtamaan kaiken aikaisemmin kokemansa valitsematta edetessään kenenkään muun ennalta määrittelemää puolta. Välttämättömin apu otetaan vastaan, mutta muutoin jäljellä on enää peloton adrenaliininkaipuu ja sen tyydyttäminen ainoalla mahdollisella itselleen sykähdyttävällä tavalla. Kowalski onnistuu tukahdutettujen tunteidensa kautta saavuttamaan katarttisen pakopisteensä arvottomasta sielunmaisemastaan. Toivon merkitys rajattoman elämäntapansa puolesta kättä vääntävän Kowalskin kohdalla pihisee alusta alkaen sitkeästi, mutta luulot veret seisauttavasti pois vievä lopetus jättää Vanishing Pointin roikkumaan mieleen pitkäksi aikaa.

*****
© Esa Meisalmi, julkaistu: 7.2.2011
keskiarvo
toimitus
3.96/5.00 (12)
 JSSMJLTPJMKKJM*MHMMMK*EMPI
  4.0 3.5 4.5 4.0 3.5 4.5 4.5 4.0 2.5 3.5 5.0 4.0
keskiarvo
lukijat i
4.00/5.00 (23)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  50 (79)
63%
Vanishing Point (1971)  Vanishing Point (1971)Nasta laudassa  

kommentit

odota...
anonyymi kommentoi (8.2.2011 15:31:39)
user avatar Ei tämän rinnalle nouse genressään kuin Two-Lane Blacktop.
vastaa »

kommentoi arvostelua ja/tai elokuvaa