Caroline Munro

Les deux orphelines vampires (1997) :: Two Orphan Vampires

Orvot vampyyrit

Les deux orphelines vampires #1 Les deux orphelines vampires #2
IMDb

"Olet kaunis hänen veressään. On ihanaa olla tämän naisen tahraama."

Pyhän Aubinin abbedissan säätiön orpokodissa on kaksi sokeaa nuorta tyttöä, Louise (Alexandra Pic) ja Henriette (Isabelle Teboul). Löytölapset eivät kuitenkaan ole täysin sokeita, vaan muiden tietämättä heidän näkökykynsä palautuu auringon laskeuduttua. Yö tuo mukanaan muitakin muutoksia, kuten kyltymättömän verenhimon. Tytöt ovat vampyyreita, yön omia. He viettävät öisin aikaa orpokodin lähettyvillä sijaitsevan hautausmaan kotoisassa syleilyssä, pohtien omaa olemassaoloaan.

Les deux orphelines vampires [1]
Les deux orphelines vampires [2]

Silmälääkäri Dennery (Bernard Charnacé) kiinnostuu tyttöjen sokeuden syystä ja päättää adoptoida heidät. Normaalisti elokuvassa voisi olettaa, että kun ikääntynyt mieslääkäri päättää ottaa huostaansa kaksi nuorta tyttöä on luvassa nuhjuista seksploitaatiota, mutta nyt ei onneksi lähdetä seuraamaan näin helppoa reittiä.

Jean Rollin korostaa elokuvassaan tietoisesti niitä asioita, joita ranskalaisen auteur-ohjaajan fanit ovat vuosien varrella oppineet hänen tuotannossaan rakastamaan. Rollin ei olisi voinut tehdä näin itsetietoista fanielokuvaa vielä 80-luvulla. Käsikirjoitus perustuu Rollinin omiin kirjoihin, joita hän kirjoitti saadessaan dialyysihoitoja munuaisvaivoihinsa. Two Orphan Vampires nivoutuu monilla tavoin kiinni hänen aiempien vampyyrielokuviensa maailmaan. Hautausmaalla tytöt kuulevat musiikkia, joka on Phillipe d’Aramin sävellys "La Valse Fascinante" Fascinationista (1979) ja tanssivat haudoilla. Heidät nähdään Brooklynin sillalla ja juoksemassa New Yorkissa samoissa paikoissa kuin Lost in New Yorkin (Perdues dans New York, 1989) naiset.

Les deux orphelines vampires [3]
Les deux orphelines vampires [4]

Valitettavasti Rollin sortuu paikoitellen kömpelyyksiin, jotka syövät kohtauksilta tehoja ja välillä on liian vaikeaa nähdä niiden syvällisempiä tarkoituksia. Kuten yleensä, tunnelma on olennaisemmassa osassa kuin tarina. Tytöt ovat olemassa elämän ja kuoleman välisessä tilassa ja sininen yö vaatii aina uhrinsa. Karattuaan Denneryn hoivista tyttöjen ensimmäinen uhri saa kunnian olla itse Brigitte Lahaie. Myös ohjaaja itse nähdään pienessä cameoroolissa. Näyttelijät eivät ansaitse kehuja, mutta heidän vähäeleiset roolinsa eivät onneksi vaadikaan erityisiä suorituksia.

Oman identiteetin etsiminen ja kaipuu ovat ainakin jossain muodossa teemoina useissa Jean Rollinin elokuvissa. Two Orphan Vampiresissa itsensä atsteekkijumalattarina näkevät vampyyritytöt pohtivat omaa olemassaoloaan ja paikkaansa maailmassa muistellen aikoja, jolloin he olivat vielä elossa. He elävät hetkessä lapsenomaisesti välittämättä tekojensa välittömistä seurauksista. Yöllisillä matkoillaan tytöt tapaavat muitakin olentoja, joiden paikka maailmassa on epäselvä.

Les deux orphelines vampires [5]
Les deux orphelines vampires [6]

Two Orphan Vampires on tavallaan kasvukertomus ja siinä on jollakin tasolla yhteneviä piirteitä mm. Joël Sérian vaikuttavan Don't Deliver Us from Evilin (Mais ne nous délivrez pas du mal, 1970) kanssa. Pian Rollinin elokuva alkaa edetä omaan suuntaansa tehden vertailukohtien löytämisestä vaikeampaa. Ohjaajan elokuville tunnusomaiset kauniit maisemat ovat poissa, koska elokuvan tapahtumat sijoittuvat kaupunkiin. Orpokoti edustaa tuttua goottilaista arkkitehtuuria ja Norbert Marfaing-Sintesin kuvaus tuo sen parhaat puolet esiin. Kuvaustyöskentely on hetkittäin jopa parempitasoista kuin Rollinin vanhoissa klassikoissa. Ajoittainen kerronnan laahaavuus tuntuu raskaalta varsinkin kun huomioidaan, että 103 minuutin pituinen Two Orphan Vampires on pisin koko Rollinin filmografiassa.

Les deux orphelines vampires [7]
Les deux orphelines vampires [8]

Two Orphan Vampires on eroottis-filosofinen tutkielma vampirismin syvimmästä olemuksesta. Vampyyri-identiteettiä haetaan, mutta ei niinkään seksuaalisessa mielessä. Vaikka seksuaalisuus on elokuvassa läsnä lähes koko ajan, niin Rollin ei korosta sitä esittelemällä paljasta pintaa vaan luottaa tunnelman vahvuuteen. Two Orphan Vampires on onnistunut jatkokertomus Rollinin huippukauden elokuville.

Lepää rauhassa Jean Rollin (3.11.1938 - 15.12.2010).

Versioinfo:

Another World Entertainment on julkaissut elokuvan Suomessa nimellä Orvot vampyyrit. Kelvollisella anamorfisella 1.66:1 kuvalla varustetun dvd:n ekstramateriaalina löytyy trailereita sekä Jean Rollinin haastattelu vuodelta 2008.

***--
© Sakari Määttä, julkaistu: 3.2.2011
keskiarvo
toimitus
2.50/5.00 (3)
 JSSMJM
  2.0 3.0 2.5
keskiarvo
lukijat i
2.75/5.00 (2)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  -1 (3)
0%
Les deux orphelines vampires (1997)  Les deux orphelines vampires (1997)Two Orphan Vampires