Caroline Munro

Celda 211 (2009) :: Cell 211


Celda 211 #1 Celda 211 #2
IMDb

Juan Oliver (Alberto Ammann) päättää tehdä esimiehiinsä hyvän vaikutuksen saapumalla etukäteiselle tutustumiskäynnille uudelle työpaikalleen. Juanin on määrä aloittaa vanginvartijana espanjalaisessa rangaistuslaitoksessa seuraavana päivänä. Kotona odottaa kuudennella kuukaudella raskaana oleva vaimo Elena (Marta Etura), ja pesti tietää oleellista kohennusta pariskunnan taloustilanteeseen. Vierailulla tapahtuu kuitenkin jotain odottamatonta: vangit nousevat kapinaan, ja kohta tällin päähänsä saanut Juan herää tyhjillään olleesta sellistä 211 keskellä täyttä kaaosta. Nopeaälyinen nuorukainen tajuaa ainoan selviytymismahdollisuutensa olevan tekeytyä yhdeksi vangeista.

Celda 211 [1]
Celda 211 [2]

Juan käyttää nokkeluuttaan pystyäkseen salaa kommunikoimaan tilannetta lukitun sellikompleksin ulkopuolelta seuraavan vankilahenkilökunnan kanssa, ja miehen neuvokkuus herättää kapinaa johtavan Malamadren (Luis Tosar) mielenkiinnon. Poliittiset panokset kovenevat kun panttivangeiksi löytyy kolme ETA-terroristia, joiden kuolema johtaisi mahdollisesti sekä ETA:n kostoiskuihin että ongelmiin baskihallituksen kanssa. Kaikki osapuolet pelaavat juonitellen omaan pussiinsa. Poliisin iskujoukkojen asettautuessa hyökkäysvalmiuteen katsoja alkaa pelätä myös Elenan puolesta. Pehmoiluun tai virheisiin ei ole varaa kenenkään ratkaisuissa.

Kiehtovalla lähtöasetelmalla päästään jo pitkälle. Kohtalaisen vaatimattomalla budjetilla toteutettu, RED-kameroilla kuvattu Cell 211 näyttää tarkoituksenmukaisen digitaaliselta, mutta onneksi dokumentaarisuutta ei ole lähdetty sen enempää korostamaan. Autenttiset ja lukumäärältään varsin rajalliset kuvauspaikat toimivat tiheän tunnelman eduksi. Tyylilajina ei ole arthouse-teattereihin soveltuva naturalistinen eurodraama viime vuosien parhaisiin elokuviin lukeutuvan vankilakuvauksen Profeetta (Un prophète, 2009) tapaan, vaan oppia on otettu lännestä tavoitteena tehdä mahdollisimman sujuva ja jännittävä genretrilleri.

Celda 211 [3]
Celda 211 [4]

Cell 211 perustuu Francisco Pérez Gandulin samannimiseen kirjaan vuodelta 2004. Alkuperäisteos sai melko nihkeän vastaanoton arvostelijoilta, mutta Gandul uskoi ideaansa ja markkinoi sitä omistautuneesti elokuvatuottajille. Puurtaminen kannatti: Álex de la Iglesian käsikirjoittajakumppanina tunnetun Jorge Guerricaechevarrían sovittamana ja Daniel Monzónin ohjaamana elokuvaversiosta tuli menestys sekä yleisön että kriitikoiden keskuudessa. Tarinan onkin helppo kuvitella toimivan paremmin audiovisuaalisena kokemuksena kuin sivuilta luettuna.

Juoni on silti se elementti, joka jossain määrin pettää Cell 211:n. Kiristäessään ruuveja yhä tiukemmalle elokuva kompuroi muutamaan otteeseen uskottavuusongelmiin, jotka ovat liian isoja täysin sivuutettaviksi. Käänteet toki pitävät tapahtumien kulun yllätyksellisenä, mutta kirjoittamisessa maistuu lievä yliyrittäminen. Harmi, sillä muutoin Cell 211 pyörittelee onnistuneesti ydinkysymyksiään, eli milloin Juanin todellinen identiteetti paljastuu, mitä hän on valmis tekemään selviytyäkseen ja kuinka nopeasti äärimmäiset olosuhteet muuttavat hänen moraali- ja arvomaailmaansa.

Celda 211 [5]
Celda 211 [6]

Mieleenpainuvinta Cell 211:ssä ovat näyttelijäsuoritukset. Varsinkin perheväkivaltadraamasta Rakkauden sirpaleet (Te doy mis ojos, 2003) kiitosta kerännyt, valtavirtayleisölle Miami Vice -elokuvan (2006) pahiksena tutuksi tullut Luis Tosar tekee hienon roolin Malamadrena. Hahmo ei tunnu kliseiseltä karikatyyriltä vankilan pääjehusta, vaan Tosar rakentaa koviksestaan inhimillisen ja todenmakuisen. Ensikertalainen Alberto Ammann suoriutuu moniulotteisuutta vaativasta pääosasta kiitettävästi, vaikka näyttääkin jatkuvasti hieman liikaa ulkopuoliselta karskimpien linnakundien keskellä.

Celda 211 [7]
Celda 211 [8]

Cell 211 vei viime vuonna kaikki tärkeimmät Espanjan elokuva- ja taideakatemian Goya-palkinnot mm. Almodóvarin ja Amenábarin uutuuksien sekä Oscar-voittajan Katseeseen kätketty (El secreto de sus ojos, 2009) edestä. Puutteineenkin elokuva on virkistävää katseltavaa, jossa toimiva konsepti ja hyvät näyttelijät pystyvät pitämään paikoin uhkaavasti rakoilevan paketin kasassa. Ei mikään ihme, että Hollywood-remake on jo suunnitteilla; tuotantoon käsikirjoittajaksi sekä mahdollisesti ohjaajaksi on kiinnitetty kahdella Oscarilla palkittu Paul Haggis (Crash, 2004).

Versioinfo (9.2.2011):

Future Filmin tänään julkaistu dvd on teknisesti moitteeton, sisältäen erinomaisen tarkan anamorfisen kuvan suhteessa 1.85:1 sekä Dolby Digital ja DTS 5.1 -ääniraidat. Valitettavasti julkaisu on ekstraton.

Elokuva kuului viime vuoden Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin ohjelmistoon.

***--
© Tatu Piispanen, julkaistu: 9.2.2011
keskiarvo
toimitus
3.00/5.00 (3)
 TPEMPI
  3.0 2.5 3.5
keskiarvo
lukijat i
3.00/5.00 (4)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!

kommentit

odota...
Seppo kommentoi (25.2.2011 18:37:29)
user avatar Ylinäytelty, pöhkö, epäuskottava.
vastaa »

kommentoi arvostelua ja/tai elokuvaa