Caroline Munro

Confessions of a Dog (2005)

aka Pochi no kokuhaku

Confessions of a Dog #1 Confessions of a Dog #2
IMDb

Päättyneen vuosikymmenen mielenkiintoisimpiin rikoselokuviin lukeutuva Confessions of a Dog on kotimaassaan arkaluontoiseksi osoittautunut poliisikorruptiokuvaus. Brittilevittäjä Third Window Filmsin virallisten satupuheiden mukaan Japanissa peräti kielletty elokuva keräsi usean vuoden ajan mainetta lähinnä ulkomaalailta käsin. Japanissa elokuva on nähty festivaaleilla sekä useamman vuoden taistelun jälkeen myös pienissä riippumattomissa elokuvateattereissa. Kovin suurta numeroa siitä ei silti ole uskallettu tehdä. Tilanne tuo etäisesti mieleen runsaan kolmen vuosikymmenen takaisen ja samaa aihetta käsitelleen Retreat Through the Wet Wastelandin (1973), jota elokuvan oma levittäjä Nikkatsu kauppasi harmittomana eksploitaationa poliittisen skandaalin pelossa.

Confessions of a Dog [1]
Confessions of a Dog [2]

Ilmapiiri on muuttunut sitten 1970-luvun, mutta niin ovat elokuvatkin. Confessions of a Dog on petomaisia konnapoliiseja kuvannutta Retreat Through the Wet Wastelandia hillitympi ja samalla myös uskottavampi elokuva. Ja ohjaajansa mukaan fiktiivisistä hahmoistaan huolimatta täyttä totta.

Aiemmin melko vähälle huomiolle jääneen Gen Takahashin ohjaama elokuva aloittaa tarinansa hyvin tyypillisestä japanilaisesta näystä, poliisiboksista. Lähinnä turistioppaan virkaa toimittavat peruspoliisit viettävät päivänsä kadunkulmiin rakennetuissa pienissä poliisikopeissa, joista apua kaipaavat kansalaiset tavoittavat heidät helposti. Tähän on tuudittautunut myös Confessions of a Dogin uutta uraa poliisina aloitteleva päähenkilö Takeda (Shun Sugata).

Confessions of a Dog [3]
Confessions of a Dog [4]

Esimiehilleen lojaali ja yhteisen hyvän puolesta uhrautumiseen uskova Takeda etenee urallaan nopeasti. Hän ei kyseenalaista määräyksiä, vaikka ne eivät aina aivan lain kirjaimen mukaisia olekaan. Poliisipäällikön luottomieheksi noustuaan Takeda ajautuu yhä syvemmälle poliisien ja ammattirikollisten väliseen sopupeliin, jossa yhteiskuntarauhaa pidetään yllä mm. ennakkoon sovituilla mediapidätyksillä. Vaikuttajahenkilöt lain molemmilla puolilla saavat jatkaa liiketoimiaan häiriöttä pikkutekijöiden ottaessa syyt niskoilleen.

Ohjaaja Takahashin mukaan Confessions of a Dogin kuvaamat tapahtumat ovat Japanin poliisivoimien arkea. Väite on mielenkiintoinen huomioiden Japanin hyvän maineen sekä turvallisuuden. Viimeksi mainitun voi itsekin todeta käyskentelemällä Tokion keskustassa Kabuki-chon punaisten lyhtyjen alueella. Kadut ovat täynnä ravintoloita ja klubeja pyörittäviä yakuzoja - poliisin raporttien mukaan heitä on alueella toista tuhatta - eikä lainvartijoita näy missään. Silti alue on turvallinen keskiyölläkin. Poliisia ei näillä alueilla tarvita, sillä joka kadunkulmassa on japanilainen yakuza-Bronson varmistamassa katujen turvallisuuden ja asiakkaiden viihtyvyyden.

Confessions of a Dog [5]
Confessions of a Dog [6]

Poliisin ja järjestäytyneen rikollisuuden välinen vallan tasapaino ja sen ylläpitäminen ovat myös Confessions of a Dogin keskeisiä teemoja. Vaikka kyse on enemmän tai vähemmän fiktioelokuvasta, on tarinan painoarvo juurikin sen väitetyissä todellisuuskytköksissä. Materiaali pohjaa paitsi ohjaajan omiin havaintoihin, myös hänen journalistiystävä Yu Terasawan keräämään mittavaan aineistoon. Takahashin ja Terasawan painava sanottava pitääkin 193-minuuttisen elokuvan mielenkiintoisena alusta loppuun, vaikka teknisessä mielessä kyse ei olekaan millään tapaa poikkeuksellisesta elokuvakerronnasta.

Hieman halvan oloista kuvallista ulkoasua vahvalla tarinallaan kompensoiva Confessions of a Dog nojaa käsikirjoituksen ohella pääosanesittäjänsä varaan. Kyseessä on suurelle yleisölle tuntemattomaksi jääneen, mutta monissa pienen yleisön elokuvissa roolitöitä tehneen Shun Sugatan (mm. Tokyo Gore Policen poliisipäällikkö) uran tähänastinen kohokohta. Näyttelijä on roolissaan kuin kotonaan, sillä Takahashi kirjoitti sen alun perinkin juuri Sugatan esitettäväksi. Elokuva ei silti muodostu täysin yhden miehen showksi.

Confessions of a Dog [7]
Confessions of a Dog [8]

Poliisiboksista aina valamiehistöön asti ulottuvan lainvartijayhteisön häiriöksi ilmaantuu lopulta nuori lehtimies Ricky (selvästi tosielämän Terasawasta ammentava hahmo), joka uskoo voivansa tuoda totuuden julki. Hän on taistelussa lähestulkoon yksin, sillä arvovaltaisempi lehdistö ei haaskaa aikaansa häpeällisiin juoruihin - edes silloin, kuin totuus pilkottaa esiin joka kulmauksesta. Kyse on jälleen yhdestä paljon kritisoidusta tosielämän epäkohdasta.

Japanissa huomattava osa mediasta toistelee lähinnä virallisia tiedotuksia, minkä saa kokea myös Confessions of a Dogin Ricky. Monien firmojen ja muiden virallisten tahojen antamat tiedotteet ovat saatavilla ainoastaan pressiklubin jäsenille, eikä tähän ryhmään kelpuuteta ketä tahansa. Toisinaan lehdistöä pyydetään panttaamaan tietojaan jonkin aikaa, ja näin yleensä myös tapahtuu. Keskinäinen luottamus takaa hyvät suhteet sekä pelkästään eliittijoukolle suotavan tiedon kulun tulevaisuudessakin.

Confessions of a Dog [9]
Confessions of a Dog [10]

Juorulehdet toki asia erikseen - ne kirjoittavat mitä tahansa, mutta loppujen lopuksi niitä ei kukaan ota tosissaan. Samaa voisi sanoa independent-elokuvien tekijöistä. Takahashi ei kohdannut suurempaa vastustusta projektinsa alullepanon suhteen, vaan ongelmaksi muodostui pikemminkin kuvausten jälkeen alkanut hiljainen vastarinta: kukaan halunnut olla tekemisissä valmiin elokuvan kanssa. Suuremman studion elokuvana Confessions of a Dog tuskin olisi edes ollut mahdollinen, sillä laajempi mediahuomio olisi lähes varmuudella saanut jonkun studiojohtajan vetämään töpselin tuotannon seinästä irti.

Vasta kuusi vuotta valmistumisensa jälkeen ensimmäisen kansainvälisen dvd-julkaisunsa saaneelle Confessions of a Dogille soisi mielellään enemmän huomiota, sillä painavien teemojensa ohella kyse on tukevasti otteessaan pitävästä rikoselokuvasta. Yli kolmetuntinen kesto on ehkäpä hieman enemmän kuin elokuva tarvitsee, mutta toisaalta se vahvistaa teoksen järkälemäisyyttä. Takahashi on saanut omat, joskin selkeän yksipuoliset kannanottonsa tasapainoon väkevän tarinan kanssa. Lopputulos toimii ja provosoi riippumatta siitä, yhtyykö katsoja ohjaajan näkemyksiin vai kuittaako sisällön pääpiirteissään liioittelun piikkiin.

Versioinfo (28.3.2011):

Third Window Filmsin brittijulkaisu ajaa kutakuinkin asiansa, jos sen vain saa toimimaan. Yhtiö ilmoitti heti julkaisun jälkeen, että Sonyn soittimilla ja PS3:lla levy hyppää kahden lyhyen kohtauksen yli. NTSC masterilta PAL muotoon väännetty kuva näyttää melko rujolta, joskin monet sen ongelmista juontunevat lähdemateriaalista. Julkaisun tukevat lisämateriaalit sisältävät making of -dokumentin ja trailerien ohella 40 minuutin edestä ohjaajan haastatteluja. Loistavan huumorintajun omaava Takahashi jutustelee mm. elokuvansa kohtaamista vaikeuksista sekä pienibudjettisten elokuvien parissa työskentelystä yleisemmin.

****-
© Mikko Koivisto, julkaistu: 28.3.2011
keskiarvo
toimitus
4.00/5.00 (1)
 
keskiarvo
lukijat i
4.50/5.00 (2)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  3 (3)
100%
Confessions of a Dog (2006)  Confessions of a Dog (2006)Pochi no kokuhaku