Caroline Munro

Dylan Dog: Dead of Night (2010)

aka Dead of Night; Dylan Dog

Dylan Dog: Dead of Night #1 Dylan Dog: Dead of Night #2
IMDb

Sarjakuvaelokuvien hurja menestys 2000-luvulla on saanut jenkkituottajat penkomaan esille yhä tuntemattomampia ja hieman yllättäviäkin pohjateoksia, kuten The Surrogates (2009) ja eteläkorealaiseen sarjikseen perustuva Priest (2011). Samoista sedimenteistä on nyt kaivettu ylös Dylan Dog. Tämä yliluonnollisia tapauksia ratkova etsivä on nimittäin miltei tuntematon muualla kuin kotimaassaan Italiassa ja sen lähistöllä.

Dylan Dog: Dead of Night [1]
Dylan Dog: Dead of Night [2]

Epäkuolleet ovat keskuudessamme. Vampyyrit, ihmissudet ja zombit liikkuvat siellä minne pahaa-aavistamattomien silmät eivät näe ja välillä päätyvät konflikteihin ihmiskunnan kanssa. Puolueettomaksi välittäjäksi näihin kiistoihin on valittu ihminen, Dylan Dog (Brandon Routh; Superman Returns, 2006). Dylan on tosin jo lopettanut hommat, mutta salattu maailma tulee kolkuttelemaan ovelle. Miehen on vielä kerran ryhdyttävä selvittämään kuka rikkoo muinaista rauhansopimusta ja miksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Dylan käy puhuttelemassa eri hirviöperheiden edustajia, joutuu väijytyksiin ja takoo vampyyreitä ja ihmissusia naamariin mm. hopeisella nyrkkiraudalla.

Dylan Dog: Dead of Night [3]
Dylan Dog: Dead of Night [4]

Ohjaajaksi on päästetty Kevin Munroe, jonka ainoa edeltävä ohjaus on vuoden 2007 TMNT eli Teini-ikäiset mutanttininjakilpikonnat. Lähtökohta ja lopputulos ovat paljon heppoisammat kuin edellisessä Dylan Dog -filmatisoinnissa, sarjakuvaan erittäin löyhästi perustuvassa mutta tunnelmaltaan nappiin osuvassa Dellamorte Dellamoressa (Michele Soavi, 1994). Sen pääosa Rupert Everett oli kuin ilmetty Dylan Dog.

Hollywood-versiossa Dylan Dogin rooliin on valittu jättimäistä Tom Cruisea ikävällä tavalla muistuttava Brandon Routh, joka muskeleineen on aivan erilainen hahmo kuin sarjakuvan luihun oloinen Dylan. Vaikuttaa siltä, että koko elokuva on rakennettu peilaamaan tätä alfauroshahmoa. Painopiste on sarjakuvan mysteerisen ja minimalistisen hengen sijaan Blade (1998) -tyylisellä toiminnalla ja turpaanvedolla. Vaikka juoneen on saatu pedattua erittäin kuumottaviakin kohtauksia, homma lässähtää siihen että Dylan voi lopulta ottaa turpaan kuinka paljon tahansa olematta moksiskaan, ja selviää aina jonkun naurettavan deus ex machina -käänteen avulla.

Dylan Dog: Dead of Night [5]
Dylan Dog: Dead of Night [6]

Huumoripuoli toimii osittain. Dylan Dogin kätyri (Sam Huntington; Detroit Rock City, 1999) kuolee zombin puremaan, ja parhaat naurut lähtevätkin siitä kun lähipiiri koettaa saada elävän raadon hyväksymään tai edes uskomaan tilansa - ja opettamaan zombien tavoille kuten syömään matoja, meikkaamaan ja ostamaan varaosia epäkuolleiden "body shopista". Meno on hyvin lähellä parhaiden kasarizombikomedioiden tasoa. Lähin sukulaiselokuva lienee mainio Dead Heat (1988), jossa kyttäkaksikosta toinen päätyy zombiksi.

Dead of Nightin pääjuoni on turhauttavan tyypillistä höttöä: etsitään esinettä jolla voi manata kauhean demonin, ja tämä täytyy estää, koska muutoin uhkaa apokalypsi. Tällaiset liikaa yrittävät maailmanloppujuonet ovat kompastuskivi esim. samantapaisille Hellboy-elokuville. Dellamorte Dellamoren pienimuotoisempi juoni palveli alkuteoksen tyyliä huomattavasti paremmin.

Dylan Dog: Dead of Night [7]
Dylan Dog: Dead of Night [8]

Dead of Night on siis Dylan Dogille sama kuin mitä Constantine (2005) oli Hellblazerille: asian ytimestä ohi ampuva ja aihetta banalisoiva Hollywood-kurautus. Se viihdyttää, mutta ei anna yhtään mitään enempää. Hienoisena lohtuna toiminnan lomaan on ujutettu muutamia hieman blatantteja nyökkäyksiä sekä sarjakuvan italialaiseen taustaan että sen luojaan Tiziano Sclaviin. Sinänsä Dylan Dogin peruskonsepti on toimiva ja mahdollistaisi kasan jatko-osia, mutta kuka niitä tarvitsee? X-Files jo teki kaiken tämän ja paljon kiinnostavammin.

***--
© Kalle Karinen, julkaistu: 17.10.2011
keskiarvo
toimitus
2.50/5.00 (2)
 SMKK
  2.0 3.0
keskiarvo
lukijat i
1.83/5.00 (3)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!

kommentit

odota...
RKL kommentoi (30.11.2016 18:07:51)
user avatar Dylan Dog piirrettiin alunperin Everettin pohjalta, joten ei ihme että näyttävät samalta. Harmi että toinen italialainen sarjakuva Julia jäi Suomessa yhteen numeroon, kun sen päähenkilö taas näyttää Audrey Hepburnilta mutta ottaa vaatteet pois suihku -ym. kohtauksissa...
vastaa »

kommentoi arvostelua ja/tai elokuvaa