Caroline Munro

A Page of Madness (1926)

aka Kurutta ippêji; A Crazy Page; The Forgotten Pages; Kurutta ichipeiji; Kurutta ichipêji

A Page of Madness #1 A Page of Madness #2
IMDb

1920-lukulaisen mielisairaalan arkea säestää ukkosmyrsky. Sähisevästi virtaava vesi täyttää kuvat valuessaan kaltereita pitkin. Sirpalemainen ja nopeatahtinen kuvakerronta näyttää hallitsemattoman vedenvirtauksen eri objekteissa paitsi luonnollisena elämänehtona, myös vertauskuvallisena todellisuuden ja inhimillisen ajatustyön välisenä dynaamisena kaaoksena - ihmiselämän yleisenä hulluutena. Hypnoottisuutta alun vesikuvavirtaan runsaasti lisäävällä ääniraidalla pauhaa junamainen jyskytys ja toisinaan tapahtumia säestää hennosti aaltoileva, aavemainen naisihmisen hoilailu. Elementtejään toistavan elokuvan painuessa yhä mielisairaampiin syvyyksiin, vastaa noémaisesti kaikuvan ja pahoinvoivan kuvavirran säestyksestä progressiivisen rockin mieleen tuovat rumpusoolot sekä industriaalinen kattilakolina. Suljettujen tilojen aktiviteeteissa ulvova koira vie pisteet kotiin.

Kyse on aikaansa edellä olleen, innovoivan ja välitekstittömän mykkäkauhuelokuvan, rakkausdraaman ja varhaisen avantgarden ristisiitoksesta A Page of Madness. Ilmiselvästi jo nuoruudessaan lahjakas japanilainen ohjaaja Teinosuke Kinugasa (Oscar- ja Cannes -palkittu Helvetin portti, 1953) ”löysi” halvalla kuvatun elokuvansa uudelleen arkistoistaan vuonna 1972 ja muutamaa vuotta myöhemmin siihen lisättiin tehokkaasti kaasutteleva ääniraita. Uudisratkaisu suoritettiin todennäköisesti vastaanottavamman ja laajemman yleisön herättämiseksi. Lopputulos on kertaheitolla kiinnostavampaa kauhua kuin mitä esimerkiksi mieleen tuleva japanilainen uusi aalto on vuosituhannen vaihteen jälkeen markkinoille onnistunut pukkaamaan. Myös Yasuzo Masumuran (Blind Beast, 1969) elokuvien aiheet haastetaan.

A Page of Madness [1]
A Page of Madness [2]

A Page of Madnessin itsessään simppeli, naturalistisen ruma ja katsojan pauloihinsa kietova juoni ei ole pääosassa avantgardistisen tyylin vuoksi, mutta se esittelee pääpiirteittäin suunnan jota kohti elokuva alkaa puksuttaa. Vanhempi mies hakeutuu mielisairaalaan töihin lattioita luuttuamaan, sillä hänen tummahiuksinen vaimonsa tanssahtelee muusta maailmasta tietämättömänä eräässä sellissä. Miehellä siintää toive rakkaansa vapauttamisesta, yhteisen (perhe)elämän jatkumisesta sekä myös naisen kahlitsemisesta omiin tarpeisiinsa. Hän seuraa epätoivosta vääntynyt ilme kasvoillaan kaltereiden takana piehtaroivaa naista. Takertuva mies käy mielessään läpi rakkauttaan, toiveitaan, muistojaan sekä myös pelkojaan yhteiseen tulevaisuuteen liittyen, sillä mitään ei ole ainakaan mielikuvituksessa ennalta määrätty. Vain kalterit estävät kiintymyksen näyttämisen. Nainen vastaavasti on suhteesta, velvollisuuksista ja stressistä vapaa, puhkuen mielihyvää. Kehää kiertävän ja luonnonmukaisesti virtaavan veden tilalle nousee tällöin miehen - yhden ”henkisesti vastasyntyneen” ihmisen - yksioikoinen halu kontrolloida suurellisia reaktioitaan näkemänsä ja aistimustensa pohjalta, jolloin kaikki lurahtaa luutun mukana lattiakaivosta alas.

A Page of Madness [3]
A Page of Madness [4]

Ihmisen hulluus on puhuttanut sivistyneemmissä maissa - hulluuden syntymekanismit eritoten. Massasta poikkeavaa huomiota herättävät muusta porukasta sosiaalisesti eristyneet/eristetyt persoonallisuudet. He herättävät kanssaeläjissä vaistomaista pelkoa, myös ulkopuolisiin kohdistuvan mahdollisen vaarallisuutensa vuoksi. Heillä ei välttämättä ole otetta himokkaisiin tunteisiinsa, käyttäytymisensä muuttuessa barbaarimaisemmaksi. Erään tieteellisen selityksen mukaan ihmisen korkea älykkyys voi pitää äärettömän monimutkaisesta ympäristöstä kumpuavan ajatus- ja viriketulvan aisoissa, vapaasti virtaavan tulvan muuntuessa yksilön elämää ja tavoitteita kohentavaksi seikaksi - poikien kenties jotain luovaakin. Niin kutsuttu tyhmä ei tulisi koskaan mitään tulvia kokemaankaan, ja vaikka tulisikin, olisi hänen kohtalonsa tulla ajatuksiensa vuoksi hulluksi tai väkivaltaiseksi psyykettään suojellakseen - syöksyä pillunkipeänä jokaisen vastaantulevan helmoihin, viipaloida tuhat kurpitsaa, hukuttaa lapsensa tai heilutella kirvestä alasti ympäriinsä. Normaaliksi luokiteltavankin ihmisen osa voi rutinoituneessa ja tiukassa yhteiskunnassa käydä raskaaksi niska limassa perheensä eteen painaessa, jolloin saattaa tapahtua pimahtamisia. Päässä alkaa rätistä ja paukkua.

A Page of Madness [5]
A Page of Madness [6]

Tarkkanäköisen elokuvan näkökulmat pureutuvat kiintymyksen lisäksi yleismaailmallisesti käsitettävään hulluuteen, säännönmukaisesti esiintyvien perustunteiden käsistä lähteneeseen sekamelskaan. Seuraukset nähdään viimeistään katatonisiin tiloihin ajautuneiden ihmisten jäykistyneissä, osittain halvaantuneissa tai kiihtyneissä ilmeissä, joihin piilotettuja tunteita paikallaan akselinsa ympäri pyörien panoroiva kamera etsii. Kuvaus on toisinaan subjektiivista kameran asettaessa katsojan miehen tai naisen tilalle innostuksen kohdetta lähikuvissa seuratessaan. Välillä katsojasta tehdään ulkopuolinen tarkkailija huomion siirtyessä yleiskuvin toteutettuihin, ihastuksen maanista puolta ilmentäviin joukkohysteriakohtauksiin. Välillä naisen naama palaa puhki posottavan valaistuksen vuoksi, sulautuen kolhoon sairaalalavastukseen. Kuvat limittyvät kun päässä naksahtaa. Impressionististen ja kuvaa vääristävien suttuisten keinojen tarkoitus suhteessa löyhästi käsiteltyyn tematiikkaan toimii erinomaisesti. Välitekstittömyys on kaikelle elinehto.

A Page of Madness [7]
A Page of Madness [8]

Mielisairaalan voi lukea halutessaan omanlaisena yhteiskunta-allegoriana, jolloin A Page of Madness havainnollistaa jo syntyessään seonneiden ihmisten kaoottista ajatusmaailmaa, sen pettäessä todellisuuden sosiaalista konstruktiota ymmärtämättömien keskuudessa. Harkitsematon lisääntyminen tai kondomin puhkeaminen tuottaa rääkyviä, hermojen menetystä aiheuttavia kakaroita, tunteidensa pyörteisiin vajonneiden aikuisten jatkaessa skitsoiluaan koko rahan edestä. Kinugasa kuvaa ilon mahdollisesti lunastavaa skitsoilua paikoin fanfaarien säestämän sirkusparaatin kautta, toisinaan rakkauden hedelmät osoittautuvat vihaa lietsovaksi riesaksi. Elokuvan hauskin mutta myös kiistatta hyytävin juju on siinä, että sen esittämien ajatusten perusteella voimme pitää kaikkia ihmisiä omilla tavoillamme hulluina, sillä me näemme käytännössä itsemme toisissamme - kaikkine ominaisuuksine ja puutteinemme. Toisen ihmisen, varsinkin sukupuolen, ajatusmaailmaa on mahdottoman vaikea ymmärtää täysin selvästi rajallisten kommunikaatiokykyjen vuoksi, joten saatamme kuvitella oman logiikkamme olevan kollektiivista - paikoin se sitä onkin. Kykeneekö ihminen näkemään kylmän todellisuuden tai omat lämpimät tunteensa koskaan ristiriidattomasti, se on onneksi enemmän kuin absurdi asia.

A Page of Madness [9]
A Page of Madness [10]

A Page of Madnessissä kauhu syntyy klassisen kaavan kautta vain omista, toisiin kohdistuvista peloista, muistoista, toiveista ja ajatuksista, joita pyrimme kulttuurien kautta "menestyksekkäästi" hallitsemaan. Ennen kaikkea kauhu syntyy hullaannuttavan rakkauden joko tuhoavista tai parantavista puolista, jotka saattavat tuntua myös surkuhupaisilta. Tällöin monille tilanteille ja tulkinnoille löytyy takuuvarmasti muukalaislegioonallinen lupsakasti kommentoivia kotkanleukoja, jotka taputtavat ja nauravat innoissaan kuola poskella kaikelle näkemälleen, lätkäisten sitten kermakakun naamalleen. Toiset pukevat päälleen pellenaamarin. Jotkut hyppäävät käsi kädessä kalliolta. Useimmat lienevät myös sanoneet vanhoillisuutta pursuavassa kahvipöydässä joskus jotain sopimatonta, jolloin tunnelma on huomattavasti viilentynyt, aiheuttanut kyräilyä sekä jähmettyneesti roikkuvia kasvoja, joita voisi halutessaan muovailla. ”Potilaita” ja potilaita ruodussa pitävillä valkotakkisilla tohtoreilla riittää tutkittavaa jatkossakin inhimilliseen kiireellisyyteen perustuvassa, mutta lähtökohtaisesti yhtä aikaa sekä hyvinkin hitaasti että levottomasti kukkasia ja kaksilahkeisia eri tasoilla siementävässä maailmassa.

Pienten piirien japanilaisissa elokuvateattereissa 20-luvulla esitetty versio sisälsi kolmanneksen enemmän kuvamateriaalia. Tässä muodossaan vain tunnin pituinen sairauskertomus A Page of Madness on hätäisesti soljuvassa kerronnassaan hämmentävän hallittu formularataa kiertävä motorisoitu sotanorsu, joka laskevan kaaren dramaturgian mukaisesti rauhoittuu loppua kohti. Se vaatii pyyteetöntä keskittymistä ja kykyä antautua virran vietäväksi, pyrkien avittamaan intuitiivista ymmärrystä. Gregoriaanisemmaksi lauluksi viimeisissä kohtauksissaan muuntautuva A Page of Madness on, jos ei tuntematon helmi tai kuriositeetti, niin ainakin itsetarkoituksellisia taidepökäleitä pelkäävillekin suositeltava ja katarttinen tajunnanvirtakokeilu. Se voi aiheuttaa vähintään harmitonta kylähulluutta.

Versioinfo (30.7.2012):

Ei virallista dvd-julkaisua.

****½
© Esa Meisalmi, julkaistu: 30.7.2012
keskiarvo
toimitus
4.38/5.00 (4)
 JSSMJMEM
  5.0 4.0 4.0 4.5
keskiarvo
lukijat i
4.25/5.00 (4)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  9 (9)
100%
A Crazy Page (1926)  A Crazy Page (1926)Kurutta ippêji  

kommentit

odota...
anonyymi kommentoi (2.8.2012 17:16:06)
user avatar Ymmärtääkseni alkuperäisessä versiossa oli nimenomaan välitekstejä ja "normaalimpaa" kerrontaa, mikä teki juonen seuraamisesta hieman helpompaa. Enemmän "avantgardistinen" elokuvasta lienee tullut vasta uudelleenlöytämisen jälkeen ilmeisesti ihan tarkoituksellisesti. Hieman elokuvasta jää maku ylivenytetystä avantgarde-lyhäristä. Kuitenkin ihan mielenkiintoinen leffa ja arvostelu, vaikka arvostelussa kyllä vilahtelee aikamoisia järkeilyjä ja kirjaviisauksia, jotka toki voi sijoittaa löyhästi elokuvan aihepiiriin. Elokuva löytyy Youtubesta ja tunnin voi käyttää huomattavasti turhempaankin.
vastaa »
Esa Meisalmi kommentoi (2.8.2012 19:07:16)
user avatar Ymmärtääkseni versioiden väliset suhteet ovat hieman hämärän peitossa, mutta spekulointi piristää.
vastaa »

kommentoi arvostelua ja/tai elokuvaa