Caroline Munro

Begotten (1990)


Begotten #1 Begotten #2
IMDb

E. Elias Merhigen Begotten: uhka vai mahdollisuus?

Kyseinen arthouse-kauhufilmi julkaistiin 1990-luvun alussa, keräten ylistävää kritiikkiä sellaisilta kommentaattoreilta kuin intellektuelli Susan Sontagilta, sekä elokuvakerho-pioneeri ja klassisen Film as a Subversive Art -kirjan tekijä Amos Vogelilta. Myös vihamielistä kritiikkiä leijui ilmassa.

Begotten [1]
Begotten [2]

Elokuva alkaa. Näemme ahtaassa huoneessa oudon olennon, joka sätkii, roiskii verta ympäriinsä ja päästelee korahtavia äännähdyksiä. Henkilö on, sikäli kun lopputeksteihin on uskominen, Jumala Tappamassa Itseään (Brian Salzberg). Jumalan korahdeltua ja vuodettua verta tarpeeksi syntyy siitä uusi elämänmuoto, Äiti Maa (Donna Dempsey). Pian menoon liittyy mukaan Maan Poika - Lihaa Luun Päällä (Stephen Charles Barry). Seuraa eriskummallisia hortoilevia hahmoja, alkukantaisia väkivalta-seremonioita, sekä lisää hurmeen roiskutusta. Sans dialogi.

Välillä Merhigen filmiä katsellessa tuntuu kuin todistaisi jonkinlaista aikojen alussa tallennettua, metafyysistä kotivideota. Filosofia elokuvan taustalla tuntuisi pitävän sikäli paikkansa, että yleisemmin luomakunnassa kuolema ja mätäneminen eivät niinkään ole lopetus elämän kiertokululle, vaan toimivat pikemmin sen polttoaineena.

Begotten [3]
Begotten [4]

Kuten vuoden 2009 filmi Metropia, joka keikkuu kuvastoltaan jossain animaation ja live-action -leffan välissä, Begotten on elokuva, jonka konsepti pohjaa suurimmaksi osaksi sen visuaaliseen tyyliin.

Elokuvat jotka hyödyntävät mustavalkokuvausta parhaiten ovat niitä, joiden visioita on kaikista vaikeinta kuvitella mielessään värillisinä, kuten Citizen Kane, Viime vuonna Marienbadissa ja Eraserhead. Tällä saralla Begottenille voi auliisti myöntää sen ansiot. Visuaalinen tyyli on siinä ylivoimaisesti onnistunein osa-alue.

Siinä missä Carl Theodor Dreyerin erinomaisen houreinen Vampyr (1931) perusti visuaalisuutensa puuroutuneeseen haaleaan harmauteen, otti Begotten vastakkaisen suunnan. Tässä lähestymistapa mustavalkoiseen filmiin oli muokata sitä jälkeenpäin niin, että kaikki harmaansävyt pyrittiin eliminoimaan - luoden äärikontrastisen kuvan mikä tuntuu koostuvan lähes kokonaan nimenomaan mustasta ja valkoisesta. Siinä missä nykypäivänä tällaisen tekeminen onnistuu digitaalisesti melko helposti, Begottenin kuvausten aikaan se vaati useiden satojen tuntien jälkityötä laboratoriossa.

Begotten [5]
Begotten [6]

Näiden visioiden seasta välittyy epätodellisuuden dokumentaarisuus. Tällainen lähestymistapa vaatii oikeanlaisen näyttelemistyylin. Esiintyjien väkinäinen, teatraalinen elehtiminen sotii täysin sitä vaikutelmaa vastaan, että olemme todistamassa jotain elävää ja orgaanista; jotain mikä epätodellisuudestaan huolimatta on faktaa. Tämä kameran edessä patsasteleminen ja heiluminen on juuri kaiken sen vastakohta. Pahimmillaan meno on kuin suoraan kaikista tekotaiteellisimmista videoista, joita esitettiin aikoinaan MTV:lla aamuyön houreisimpina tunteina. Myös hidastusten käyttö on kömpelöä tyylikkyyden sijaan.

Näyttelijäkaarti on haalittu - yllätys, yllätys - kokeellisesta teatterista nimeltään Theater of Material. Ryhmä suoritti neljä kuukautta erilaisia hengitysharjoituksia elokuvaa varten, joilla saattoi vaivuttaa itsensä oikeanlaiseen hysteeriseen tilaan. Tästä kaikesta tulee mieleen Michelangelo Antonionin nautittavan pöhkö vastakulttuuri-leffa Zabriskie Point (1970), jossa käytettiin anarkistisen Living Theater -kollektiivin nuoria, joiden päätehtävä oli lähinnä, kuten Begottenin kollegoillaan, kieriskellä mudassa alkukantaisin elein.

Begotten [7]
Begotten [8]

Myös ääniraita on tuomittava epäonnistuneeksi. Myönnettäköön että joissain kohdissa heinäsirkkojen siritys luo vaikuttavaa selkäpiitä karmivaa tunnelmaa groteskiin kuvastoon, muttei sitä hullukaan lähes tuntia jaksa kuunnella. Toisenlaisen, painostavamman äänimaailman käyttäminen olisi saattanut tuoda kuviin aivan uutta tehoa ja joissain määrin paikata niissä olevia dramaturgisia vajavaisuuksia.

Parhain kohteliaisuus minkä Begottenista voi sanoa on, että sitä on vaikea verrata mihinkään toiseen elokuvaan. Päällisin puolin ainekset ovat juuri oikeat. Mutta elokuvantekijän kaikki yritykset saada menoon minkäänlaista eläväisyyttä tai uskottavuutta menevät traagisesti päin pläsiä.

Begotten [9]
Begotten [10]

Kiitetyn esikoisensa jälkeen Merhige saavutti hieman suosiota valtavirrassa kun itse Nicolas Cage, joka oli häärimässä tuottajana, valitsi hänet ohjaajaksi filmiin Shadow of the Vampire (2000) - rekrytoinnin logiikassa tuntuu olevan jotain samaa kuin Mel Brooksin valinnassa, joka toi David Lynchin luotsaamaan Elefanttimiestä. Uudella vuosituhannella Merhige palasi avantgarde-juurilleen tekemällä epävirallisen jatko-osan debyytilleen lyhytfilmin Din of Celestial Birds (2006) muodossa. Luonnehdinta "Begotten meets Tree of Life" osuu mukavan lähelle tätä evoluution saloja raottavaa teosta.

Loppujen lopuksi on sääli, että Begotten on niin epäonnistunut kuin se on. Sen musta sydän tuntuu kuitenkin kaikesta huolimatta sykkivän oikeassa paikassa. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä, että lopputulos on turhauttava kaiku omasta potentiaalistaan, joka paikoin tukehduttaa katsojaa raivostuttavalla teennäisyydellään.

Jumala vihaa sinua.

Versioinfo (23.12.2012):

Filmistä on julkaistu Yhdysvalloissa dvd, joka on nyt OOP ja josta saa pulittaa suuriakin summia nettihuutokaupoissa. AV-puoli on ok - mainitsemisen arvoisia ekstroja ei ole kuin vihkonen, sisältäen Merhigen mielenkiintoisen haastattelun elokuvan tekemisestä. Levy sisältää myös aivan naurettavan määrän chaptereita - suunnilleen yhden elokuvan joka minuutille! Syy dvd:n pois vetämiseen markkinoilta näemmä liittyy sopimusasioiden sijaan Merhigen esteettiseen tinkimättömyyteen - ohjaajan mielestä kyseinen formaatti ei kykene teknisesti välittämään hänen visiotaan kunnolla. Merhige on optimistisempi mahdollisesta tulevasta Blu-ray-julkaisusta.

**---
© Mies Mikkonen, julkaistu: 23.12.2012
keskiarvo
toimitus
2.83/5.00 (3)
 JSJM*MM
  3.5 3.0 2.0
keskiarvo
lukijat i
3.08/5.00 (6)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  3 (8)
38%
Begotten (1990)  Begotten (1990)