Caroline Munro

Red Angel (1966)

aka Akai tenshi; Kokkinos angelos; Nuda per un pugno di eroi; Liefde was haar Beroep; L'ange rouge

Red Angel #1 Red Angel #2
IMDb

Yasuzô Masumura vaikutti syvästi maansa elokuvataiteeseen. 60-luvun jälkipuoliskolla hän lisäsi töidensä nihilistisiä kierroksia ja vieraannutti kerrontaansa turhasta alleviivaamisesta. Hänen tuon kauden tunnetuin työnsä lienee ihmisfysiikan saloja pohtiva Blind Beast (1969). Samankaltaista tematiikkaa seksuaalisuudesta hän hyödynsi jo muutama vuosi aiemmin etulinjan sairaanhoitajattaresta kertovassa elokuvassaan Red Angel.

Red Angelissä nähdään tarina vilpittömästä hoitajattarenalusta, Sakurasta, joka heti ensimmäisessä pestissään kohtaa sodan raadollisuuden, kun hänet väkisinmaataan. Mutta hän ei lannistu. Häpäistynä hän päätyy rintamasairaalan avustajaksi, jossa näkee amputaatioita, seksuaalista turhautumista sekä morfiiniaddiktion kourissa riutuvan tohtori Okabeen, johon rakastuu. Tästä eteenpäin elämä rintamalla muuttuu yhä kompleksisemmaksi.

Red Angel [1]
Red Angel [2]

Masumuran elokuvia katsoessa kannattaa aina olla varovainen, niin myös tällä kertaa, sillä Red Angel on kuin vasten kasvoja iskevä kämmen. Varsinkin, jos oma elämä on viime aikoina tuntunut raikkaalta. Red Angelissä mikään ei ole kaunista, ja sekin mikä joskus oli kaunista, turmeltuu kohdatessaan todellisuuden. Masumura käyttää sotaa miljöönään kuin tekosyytä, jonka varjolla lataa katsojiaan turpiin.

Haavoittuneiden sotilaiden amputaatiot kuvataan tarkasti ja luusahan ääni penetroituu mieleen. Näin ohjaaja luo Sakuran elämäntaipaleen ylle raskaan äärimmäisyyksien tunteen. Kun sahan ääni vihdoin loppuu, on sotilas kadottanut aina jotakin lopullista kehostaan. Sitten ääni alkaa uudestaan. Sota on koneisto, joka luo vain ihmisraakileita. Myös Sakuran (Masumuran vakionäyttelijä Ayako Wakao) persoonasta on tehty vaikeasti lähestyttävä. Aina ei osaa sanoa motivoiko hänen toimiaan empatia vai sittenkin vain silkka itseinho. Hän osaa rakastaa, mutta käyttää välillä kehoaan kuin se olisi vain muita varten. Miesohjaajien töitä katsoessa herää joskus kysymys ovatko tämän kaltaiset naisen seksuaalisuutta kuvaavat rakenteet harkittuja vai ilmentääkö (miesten) kulttuuri niitä vahingossa.

Suurin ongelma Red Angelissä onkin juuri motiivien hajanaisuus. Ihmisten syyt tehdä asioita eivät mene aina logiikan mukaan, vaan tuntuvan pahimmillaan syntyvän kohtaus kerrallaan. Tämän voidaan tietenkin ajatella kuvaavan sodan hetkittäisyyttä, toisaalta voi olla että Masumura vain päästää itsensä liian helpolla. Elokuvaan ei synny suurta jännitettä, vaan se on ennemmin sarja löyhän juonen varaan rakennettuja kohtaamisia.

Red Angel [3]
Red Angel [4]

Kokonaisrakenteelle olisi tehnyt hyvää jonkun empaattisen hahmon läsnäolo. Sakurakin turmellaan jo niin varhain, ettei hänestä ole välittämään ihmisen ylevää taistelua raakaa todellisuutta vastaan, tai edes sen yrittämistä. Kaikki ovat jo lähtökohtaisesti lannistettuja. Ei synny kontrastia. Tämä on toki ohjaajan tietoinen valinta, ja sen voi antaa anteeksi hänen rakentamansa yllättävän pienieleisen lopetuksen takia. Jostain ahdistuksen syövereistä löytyy vielä se lopullinen kuva, joka niin sanotusti vie iskun perille.

Masumuran visiot saattavat olla kyynisiä, mutta samaan aikaan ne ovat aina olleet inspiroivia. Hän antoi 60-luvulla japanilaiselle genre-elokuvateollisuudelle ne likaiset kasvot, jotka sillä vielä tänäkin päivänä on. Oleellisinta on väkivallan raadollisuus ja lopullisuus, mutta myös naisen seksuaalisuus, jota käytetään rappion metaforana. Tämä on aina ollut ongelmallinen valinta. Sakurankin kohtaamisiin voidaan iskostaa moniin genre-elokuviin sitkeästi kohdistettu (väärä) luenta. Sen mukaan elokuvat ovat seksistisiä kuvatessaan vain naisten alistamista.

Sakuran hahmo jää toki hieman ohueksi, mutta toimii silti oivana kerronnallisena välineenä miehen psyykeen heikkoudelle. Red Angeliä voisi jopa luonnehtia hyvin miesvihamieliseksi teokseksi. Se esittää miehen raiskaajana, halvaantuneena, raajarikkona, itsemurhaan taipuvaisena ja morfiiniaddiktina sekä seksuaalisesti raadollisena olentona. Naista käytetään kiintopisteenä, joka tuo kaiken tämän esille.

Red Angel [5]
Red Angel [6]

60-70 -luvun eksploitatiivisessa genre-elokuvassa nähtiin lukuisia ylilyöntejä ja monia arveluttaviakin töitä. Jos kuitenkin palataan aivan genre-elokuvan juurille ja Masumuraan (häntä ei ole suotta kutsuttu yhdeksi japanilaisen elokuvan suurimmista vaikuttajista) huomaamme naishahmojen kaksijakoisen roolin. Masumura ei Red Angelissä käytännössä lainkaan objektivisoi naisen seksuaalisuutta katsojille. Sen sijaan hän pröystäileee amputaatio- ja leikkuukuvilla.

Hänen kysymyksensä saattaisi olla, miten paljon ruumiin osia ja verta, puhumattakaan mielenterveydestä, valuu hukkaan elämän kentällä? Ehkä Sakurankin itseinho kasvaa näistä näyistä, tai kenties kyse ei ole edes itseinhosta, vaan henkisestä osallistumisesta sotaan. On vaikeaa hyväksyä esimerkiksi kohtausta, jossa Sakura antaa armon hänet häpäisseelle miehelle. Voiko tuollaista tekoa antaa anteeksi - etenkään, kun samalla hyväksyy itseensä kohdistuneen väkivallan?

Mitä syvemmälle Red Angelin maailmaan uppoaa sitä vaikeampien kysymysten eteen huomaa ajautuvansa. Pahimmillaan katsoja löytääkin itsensä maailmasta, jossa ei ole enää lainkaan vastauksia, vaan ainoastaan pois elämänilosta työntäviä kysymyksiä.

Versioinfo (26.11.2013):

Elokuvasta on saatavilla Yumen R0 ja Fantoman R1 dvd (2.35:1) -julkaisut. Kummankaan laatu ei ole aivan virheetön, mutta molemmat menettelevät. Julkaisuissa on englanninkielinen tekstitys.

***½-
© Jari Mustonen, julkaistu: 26.11.2013
keskiarvo
toimitus
3.38/5.00 (4)
 TPJMMK*EM
  3.5 3.5 4.5 2.0
keskiarvo
lukijat i
4.25/5.00 (4)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  5 (7)
71%
Red Angel (1966)  Red Angel (1966)Akai tenshi