Caroline Munro

The Wolf of Wall Street (2013)

aka El lobo de Wall Street; Le Loup de Wall Street; Para Avcisi

The Wolf of Wall Street #1 The Wolf of Wall Street #2
IMDb

Martin Scorsese teki 90-luvun alkupuolella pari läpeensä sliipattua mafiaelokuvaa, joita syytettiin rikollisuuden ihannoimisesta. Nykypäivänä nuo elokuvien kuvaamat puuhastelijat alkavat jo näyttää pikkutekijöiltä kun katsoo, millaisia summia pörssikeinottelijat nyysivät sisäpiirikaupoilla ja manipuloimalla taloutta härskisti omien etujensa hyväksi. Tästä rikollisuuden lajista kertovan The Wolf Of Wall Streetin voi nähdä täydentävän trilogian, jonka aloitti vuonna 1990 Mafiaveljet ja jota jatkoi vuoden 1995 Casino. Uuden elokuvan rakennekin seuraa melko tarkasti edeltäjiensä latuja - niin hyvässä kuin pahassa.

The Wolf of Wall Street [1]
The Wolf of Wall Street [2]

Kuten Wall Street (1987) -elokuvan tekijäkunta on todennut, on hyvin hankala parodioida talouden ytimessä uiskentelevien bisneshaiden ahneutta, koska heille mikään ei ole liian kohtuutonta. The Wolf of Wall Streetissa esitetty hävytön sikailu perustuu tositapahtumiin. Meklari Jordan Belfortin omistamassa firmassa oikeasti järjestettiin mittavia orgioita, heitettiin kääpiöitä kilpaa maalitauluun, nöyryytettiin sihteerikköjä rahasta ja vedettiin vapaasti kaikkia mahdollisia kiellettyjä aineita. Ja todellisen henkilön sanojen mukaan kaikki lähti käyntiin siitä että hän otti mallia juuri Wall Streetin Gordon Gekkosta.

Nuori Belfort saapuu Wall Streetille soittamaan ison meklarifirman puheluita. Nopeasti koittavan pörssiromahduksen jälkeen hän aloittaa uudestaan pohjalta. Belfort käyttää lipevää neuvottelutaitoaan hyväkseen huijatessaan tavalliset ihmiset ostamaan tukuittain merkityksettömien pikkufirmojen puoli-ilmaisia osakkeita, joista yhtiö perii päältä isot voittoprosentit. Kun ala kasvaa, aletaan samoja periaatteita noudattaa myös isompien ostajien kanssa.

The Wolf of Wall Street [3]
The Wolf of Wall Street [4]

Leonardo DiCaprio on hunajakielisen lieron roolissa kerrankin elementissään. Hänen Belfortinsa on kokkelivuoria imuroiva narsistinen hyypiö, jota ei kiinnosta ottaa pätkääkään vastuuta teoistaan. Muutama huumeiden vaikutuksen alaisena tapahtuva freak out heijastaa jopa nicolascagemaisiin sfääreihin nousevaa hullua intensiivisyyttä näyttelijäntyössä. Kuten muillakin elokuvien mafiaveikolla tapaa olla, myös Belfortia ympäröi tuttuihin rooleihin asettuva lähipiiri. On epäluotettava paras kaveri, jolla menee turhankin lujaa (Jonah Hill). On vanhempi mentori joka tuntee alan niksit (Matthew McCounaghey). On arkkiviholliseksi muodostuva pakkomielteinen FBI-agentti (Kyle Chandler). Ja lopulta on myös ulkomuodon perusteella poimittu nuori vaimo, jonka kanssa tulee katkeraa riitaa (Margot Robbie). Etenkin avio-ongelmia kuvaavat kohtaukset ovat turhan junnaavia, koska ne ovat täsmälleen samanlaisia kuin ne tämän sortin elokuvissa tapaavat olla, pettämisriitoja ja huoltajuuskiistoja myöten. Liian vähälle huomiolle taas jää Rob Reinerin omaperäisempi suoritus Belfortin tuittupäisenä ja eksentrisenä isänä.

The Wolf of Wall Street [5]
The Wolf of Wall Street [6]

Elokuva on värikäs, nopeatahtinen ja hervoton. Silti sen kolmituntinen kesto tuntuu hieman liioittelulta. Scorsesen uusia elokuvia piinaava alleviivaavuus nostaa jälleen rumaa päätään, vaikka muuten kyseessä on yksi ohjaajan parhaista viimeisen 20 vuoden aikana tekemistä elokuvista. Vähemmälläkin kävisi selväksi, että talousala on läpensä moraaliton ja se, ettei yhteiskuntaa pohjimmiltaan kiinnosta rangaista sitä hyväksikäyttäviä rikollisia. Elokuvan orgiakohtaukset ovat varsin hauskoja, mutta niitäkään ei tarvitsisi esittää niin usein tai niin pitkään. Tästä huolimatta ne tarjoavat aina myös jotain uutta: amerikkalaiselle elokuvalle epätyypillisesti mukana on varsin graafisia seksikohtauksia. Eikä vain tavanomaista sihteereiden ja huorien panemista, vaan myös kinkympää kamaa, kuten palavan kynttilän tökkääminen DiCaprion takapuoleen tai kaksi miestä samaan aikaan hoiteleva prostituoitu. Jopa kiroilua on laskettu olevan enemmän kuin Casinossa.

The Wolf of Wall Street [7]
The Wolf of Wall Street [8]

Kaikki tämä korostaa äkkirikastuneiden lierojen pikkupoikamaista kaikki tänne heti -asennetta. Kun kaikki itseään köyhemmät jäävät jalkoihin ja katoavat elämästä marginaaliin, alkaa ökyrikkaiden asenteista toisinaan paistaa läpi varsinainen misantropia. Kaikessa kulutuksen ja biletyksen ylettömyydessä on jotain kolkkoa ja säälittävääkin. Tätä kuvaa myös elokuvan hauskin osio, jossa useita väkeviä quaaludeja vetänyt Belfort joutuu tekemään päätöksen, pelastaako itsensä kiinnijäämiseltä vai ystävänsä Donnien yliannostukselta. Tämä esitetään erittäin koomisena kohtauksena, jossa mömmöpäinen Belfort jyrää ensin luksusautonsa tuusannuuskaksi ja sitten laahustaa ovestaan sisään kuin puoliksi lahonnut zombi. Liikuntarajoitteiselle pilleripäälle kokaiinin vetäminen nokkaan toimii samanlaisena piristeenä kuin pinaatti Kippari-Kallelle samaan aikaan televisiossa.

The Wolf of Wall Street [9]
The Wolf of Wall Street [10]

Elokuvaa mietittäessä pakettina on hyvä pohtia myös, miten se päättyy. Jos tositapahtumiin ei ole tutustunut ja haluaa pysyä elokuvan suhteen spoilaamattomana, kannattaa lukeminen pysäyttää viimeistään tähän.

Kun tarinan raamit on helppo tunnistaa tutuiksi, on etenkin Yhdysvalloissa herättänyt närkästystä, että Belfortin tarinassa nousun jälkeen ei koitakaan selvää tuhoa. Lopussa mies joutuu näytösmielessä hetkeksi vankilaan, mutta hän ei opi mitään, saatikka edes kokonaan lopeta yletöntä elämäntapaansa ja systeemin väärinkäyttöä (ehkä vain hieman vähentää). Vain siirtyy takaisin petkuttamaan äkkirikastumisesta haikailevia taviksia. Näinhän asiat ovat menneet myös tosielämässä. Turhaa sormea heristävä moralisointi tässä tapauksessa olisikin. Jos katsoja saa jo edes pientä osviittaa siitä, miten röyhkeästi ihmisiltä varastettuja rahoja hyväksikäytetään systeemin puitteissa, on siinä jo elokuvalle opetusta kylliksi. Tosin onhan sekin mahdollista, että tämäkin elokuva synnyttää lopulta vain lisää sen krumeluurista kiinnostuneita pikku-belforteja.

***½-
© Paavo Ihalainen, julkaistu: 3.1.2014
keskiarvo
toimitus
4.05/5.00 (10)
 JSSMTPJMKKJM*MHMK*EMPI
  4.0 4.0 5.0 4.0 4.5 4.5 4.0 4.0 3.0 3.5
keskiarvo
lukijat i
4.14/5.00 (18)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  31 (32)
97%
The Wolf of Wall Street (2013)  The Wolf of Wall Street (2013)  

kommentit

odota...
Tuomas Henell kommentoi (22.1.2014 09:09:26)
user avatar "amerikkalaiselle elokuvalle epätyypillisesti mukana on varsin graafisia seksikohtauksia. Eikä vain tavanomaista sihteereiden ja huorien panemista, vaan myös kinkympää kamaa, kuten palavan kynttilän tökkääminen DiCaprion takapuoleen tai kaksi miestä samaan aikaan hoiteleva prostituoitu."

Seksi oli selkeästi graafisempaa kuin esim. vuoden 1995 Showgirlsissä, joka sai ikärajan NC-17. Onko amerikkalainen mentaliteetti muuttunut myös seksin kuvaamisen suhteen vai onko taas ison rahan tähtielokuvaa suosittu eurosleazen kustannuksella?

Vai esitetäänkö USA:n ulkopuolella rajumpaa versiota?
vastaa »

kommentoi arvostelua ja/tai elokuvaa