Caroline Munro

Noita palaa elämään (1952)

aka La résurrection de la sorcière; The Witch; Gefährlich sind die hellen Nächte

Noita palaa elämään #1 Noita palaa elämään #2

Genre

IMDb

The Naked Witch (1961)


The Naked Witch #1 The Naked Witch #2

Genre

IMDb

"Mikä hekuma on nousta haudasta... hengittää sadetta, joka vuotaa ihoa pitkin kuin kuuma hyväily."

Mirja Mane makasi tuolilla ja vietteli. Kuvausten välissä Roland af Hällström liikkui kokoisekseen yllättävän määrätietoisesti, edeten pitkin lavasteita kuin juna, ja puskien tahtonsa läpi. Hänellä ei ollut T.J. Särkän (Hilja, maitotyttö, 1953) kerronnallista silmää, mutta se ei estänyt yrittämästä. Tähtinään Toivo Mäkelä ja itsensä ilkosilleen riisuva Mane, Hällström sähköisti kuin sähköistikin oman aikansa kulttuuripiirejä.

Puisevasta lopputuloksesta tuli mutkan kautta yksi ensimmäisistä suomalaisista kilpailijoista Ingmar Bergmanin 50-luvun vientituotannolle (ja eritoten Sommaren med Monikalle, 1953) ja elokuvasta tehtiin uusintaversiokin. Kotimaassamme (kymmenen vuotta ennen Särkän Kuu on vaarallista) Hällströmin kädenjälkeen suhtauduttiin huvittuneen poikamaisesti. Esimerkiksi Manea luonnehdittiin notkeanlaiseksi ja kiitettävän antaumukselliseksi.

Noita palaa elämään [1]
Noita palaa elämään [2]

Tarinan "kauhu" alkaa, kun nuori arkeologipariskunta varoituksista huolimatta kaivaa esiin aikoja sitten noidaksi syytetyn elävältä haudatun naisen jäänteet. Keskellä hautaa on suuri seiväs, jonka he poistavat. Saman tien tapahtuu kummia, tuuli yltyy ja yön tullessa salamat iskevät. Intohimotkin yltyvät, samoin pelko, ja miehiä alkaa panettaa. Kuin vastauksena testosteronin nousuun löydetään haudasta vielä samana yönä alaston yliluonnollisia "kykyjä" omaava sulotar... vieläpä flirttaileva sellainen.

Kauhuelokuvana teos ei kestä Hällströmin hyödyntämää teatteridramaturgiaa (teos perustuu Mika Waltarin näytelmään), sillä vain satunnaisesti kuva-alalla nähdään tunteisiin vetoavaa ilmaisuvoimaa. Vastaanoton kannalta oli kuitenkin oleellisempaa, kuinka Kulosaaren Casinon rannalta filmitähteyteen pongattu Mane provosoi yleisön emootioita. Näin hänen hahmonsa pakeni perinteistä syntistä naiskuvaa. Kulttuurin kannalta tärkeäksi muodostui se, miten muut - myös elokuvayleisö - häneen reagoi. Lähes joka kolmas Manen flirtti toimiikin kuin sähikäinen.

Noita palaa elämään [3]
Noita palaa elämään [4]

Pidättyneimpien tulkintojen mukaan Waltarin tarinan on nähty käsittelevän sodan jälkeisiä seksuaalisia pelkoja. Samoin filmatisoinnissa suorasukaisen provosoiva eroottisuus pyrkii herättelemään katsojissa torjuttuja haluja. Elokuvateatteri Bristolissa lieneekin ollut ensinäytöksissä punakka tunnelma. Manen rooli toi näin esiin yhteisön tukahtuneisuuden. Filmin sisällä (ja elokuvakritiikissä) ihmisissä, jotka kohtasivat hänen kehonsa alastomuuden, heräsi halu tuhota se.

Valitettavasti Waltari joutui teatterijohdon painostuksesta vesittämään näytelmänsä alkuperäisen lopetuksen. Sitäkin ikävämpää on, että Hällström noudatti filmatisoinnissaan samaa kaavaa. Lapsekas viimeinen jakso imee koko tarinan kuiviin. Rohkeutta ei vain ollut ja kesti vielä jokunen vuosikymmen ennen kuin anglosaksinen kauhu lopullisesti pingotti erotiikan jännitteeksi valkokankaan ja yleisön välille.

The Naked Witch

Suomessa saunakulttuurin pyhäkössä Noita palaa elämään näkyi maan isoissa elokuvateattereissa, kun taas valtameren tuolla puolen se siivottiin sivukujille osaksi varhaisia eksploitaatiomarkkinoita. Nimeksi tuli The Witch. Kuten kävi Sommaren med Monikan ja Arne Mattssonin Hon dansade en sommar (1951) kohdalla, pääsi Hällströmin teos siten ensimmäisten joukossa luomaan myyttiä pohjoismaista estottomana kansana. Vuosikymmen myöhemmin Yhdysvalloissa "skandinaavi" tarkoitti lähes aina jotakin pornahtavaa.

Eikä tarina pääty tähän. Eräs jenkki, Larry Buchanan, innnostui ideasta niin paljon, että ohjasi uusintaversion Hällströmin elokuvasta (ja kenties tietämättään myös Mika Waltarin näytelmästä!). Samalla teos sai tähän astisista nimistä rehellisimmän: The Naked Witch.

Noita palaa elämään [5]
Noita palaa elämään [6]

Suomalaisen kulttuuriväen käydessä omia keskustelujaan ja Manenkin uran jo hiivuttua 50-luvun puolivälissä, kokosi ponnekas Buchanan kourallisen rahaa ja muutti oman elämänsä suunnan. Sittemmin The Naked Witch on kerännyt runsaasti sylkeä kuppiinsa, hieman syyttäkin. Onhan kyseessä toki drive-in-halpis, mutta myös lähtölaukaus Buchanin uralle. Sittemmin ohjaaja sai aikaan sellaisiakin nimikkeitä, kuten Free, White and 21 (1963) ja Under Age (1964).

Luonnollisesti "ameriikan" ollessa kyseessä heivattiin teatteridraama helvettiin. Vain tarinan perusidea säilyi samana. Noita palaa elämään ja alkaa vietellä itsensä herättänyttä perusperttiä. Alastomuutta on suomalaista alkuperäisteosta vähemmän ja se on säyseämpää. Jos katsoja selviää alun pitkästä prologista (joka vie yli kymmenesosan elokuvan tunnin kestosta), seuraa runsaasti tökeröä näyttelemistä ja voice overia kaiken huipentuessa naku-uintiin ja sitä seuraavaan "viettelevään" tanssiin.

Noita palaa elämään [7]
Noita palaa elämään [8]

Liekö vahinko, mutta pieni budjetti ja novellimainen lähestymistapa tarjoavat The Naked Witchin ylle hyvin lovecraftmaisen auran. Tunnelma säilyy outona päähenkilön ajautuessa kohti selittämätöntä, eikä työstä puutu kuin todellinen huipennus.

Versioinfo (21.2.2014):

Noita palaa elämään elokuvasta löytyy laadukas suomituplajulkaisu, joka sisältää Hällströmin toisenkin ohjauksen, Suomalaistyttöjä Tukholmassa (1952). The Naked Witchistä on olemassa dvd-julkaisu kahden elokuvan paketissa Jack Weisin Crypt of Dark Secretsin (1976) kanssa.

© Jari Mustonen, julkaistu: 21.2.2014

Noita palaa elämään

***--
keskiarvo
toimitus
2.88/5.00 (4)
 JMMMMK*TM
  3.0 2.5 2.5 3.5
keskiarvo
lukijat i
2.60/5.00 (5)

 

The Naked Witch

**½--
keskiarvo
toimitus
2.50/5.00 (1)
 
keskiarvo
lukijat
0.00/5.00 (0)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!

kommentit

odota...
amato kommentoi (29.1.2016 17:38:38)
user avatar "Olen minäkin tyttöjen kanssa heilunut, mutta en minä ketään ole koskaan suolla seivästänyt" on kyllä elokuvan kuumottavin repliikki. Kartanonisännän (Aku Korhonen) lausahdus.
vastaa »

kommentoi arvostelua ja/tai elokuvaa