Caroline Munro

Inside Llewyn Davis (2013)

aka A propósito de Llewyn Davis; Be'tokh Llewyn Davis; A proposito di Davis; Balada de un hombre común; Sen Sarkilarini Söyle

Inside Llewyn Davis #1 Inside Llewyn Davis #2

Genre

IMDb

Modernin yhdysvaltalaisen elokuvan kärkinimet, Joel ja Ethan Coen, rakastavat vanhaa amerikkalaista musiikkiperinnettä. Tämän voi kuulla melkein minkä tahansa heidän elokuvansa ääniraidalta. Heidän uusi elokuvansa sijoittuu 60-luvun alkupuolen newyorkilaisen folkmusiikkipiirehin. Elokuvaa voisi yksinkertaistaen kutsua mustaksi komediaksi, mutta vitsejä on vähän ja nekin edustavat enimmäkseen hyvin kuivaa huumoria. Pohjimmiltaan elokuvassa seurataan sitä, kun köyhällä muusikko Llewelyn Davisillä menee aste asteelta huonommin. Päällimmäisin puolin elokuva muistuttaa siis Coeneiden vuoden 2009 A Serious Maniä.

Inside Llewyn Davis [1]
Inside Llewyn Davis [2]

Kuitenkin syvemmälle mentäessä elokuvasta alkaa paljastua samankaltaisia piirteitä kuin vuoden 1991 Barton Finkistä. Molemmissa luovalle alalle yrittävä nuori mies saa tuntea nahoissaan ulkopuolisten kohtuuttomat vaatimukset ja alansa musertavat realiteetit. Davis joutuu elämään kädestä suuhun, yöpyen tuttaviensa sohvilla ja lähes kiristämään jokaisen ansaitsemansa taalan. Levy ei myy ja keikkoja ei heru. Vaikka folk-kappale tulisi laulettua kuinka tunteella, ilmoittaa mahdollinen manageri, ettei kaupallista potentiaalia ole. Lopullisena kohtalon ivana nujerretun Davisin jälkeen keikkalavalle astuu vielä tuntematon Bob Dylan.

Inside Llewyn Davis [3]
Inside Llewyn Davis [4]

Coeneita kiinnostaa siis seurata pienen rattaan kulkua rakastamassaan koneistossa. Heillä on kova halu osoittaa, ettei sodanjälkeisellä, ensimmäisellä boheemilla sukupolvella ollut helppoa ja kuinka hippiliike ei syntynyt pelkästä hedonismista vaan halusta murtaa vanhat rakenteet. Elokuvassa on kyse myös sukupolvien välisestä kuilusta. Davis vierastaa vanhainkotiin joutunutta, seniiliä isäänsä, mutta soittaa tämän ikäluokan vanhoja siirtolaislauluja ääni väristen. Kun hän tulkitsee isän oman suosikin, saa hän tältä kiitokseksi vain vanhuksen housuun turahtavat paskat.

Davis joutuu muutenkin kokemaan erityisen paljon vihamielisyyttä vanhan, katkeran sukupolven miehiltä, jotka myös ovat usein asemassa, jossa he päättävät menestyykö nuori mies vai ei. Vastassa oleva sukupuoli ei koe empatiaa vaan yrittää vain tehdä oman työnsä, kuten alussa tavattava hissillä edes takaisin suhaava portieeri. Davis ei onnistu saamaan edes vanhan koulukunnan hanttihommia, koska vanhojen ukkojen hellimät ammattiyhdistysvaatimukset ovat niin joustamattomia.

Inside Llewyn Davis [5]
Inside Llewyn Davis [6]

Elokuva on rakennettu suoraviivaisuuden sijaan ovelan elliptiseksi, ja se alkaa ja päättyy mahdollisesti samaan, mahdollisesti eri tapaukseen, jossa Davis saa turpiinsa klubikeikan jälkeen takakujalla. Mustanpuhuva vanhempi mies on tuohtunut nuorukaisen suunsoitosta väärään aikaan. Alussa pohjustamattomattomaksi jäänyt väkivallanteko perustellaan elokuvan mittaan, kun nurkkaan ajetun ja epätoivoisen Davisin katkeruudelle on saatu ongittua lähes yleisön hyväksyntä. Davisistä ei tehdä liian sympaattista uhrihahmoa, vaan hänessä on myös yleisön silmissä lopulta paljon kusipäisiä piirteitä. Kuitenkin elokuva pitää sen, minkä nimessään lupaa, ja nämä piirteet on onnistuttu inhimillistämään ja tekemään ymmärrettäviksi koska pysytään näkökulmahahmon pään sisällä.

Davisin pummimainen olemus nakertaa suhteita myös muuhun lähipiiriin, erityisesti naisiin. Perheellinen sisko ei sulata tämän kielenkäyttöä. Vielä jäisemmät suhteet ovat naispuolisen kollegan, tahollaan naimisissa olevan Jeanin (Carey Mulligan) kanssa. Yökylässä on sattunut ja tapahtunut, ja katkera Jean on paukahtanut paksuksi tietämättä, onko vauvan isä Llewelyn vai hänen miehensä. Davisin niskaan kaatuu lisää rahahuolia, kun hänen täytyy hankkia rahat varmuusaborttia varten.

Inside Llewyn Davis [7]
Inside Llewyn Davis [8]

Ainoa olento, jonka kanssa Davis kokee jotakin samanhenkisyyttä, on oranssi kissa, joka livahtaa muusikon mukaan eräästä yöpymispaikasta oven paukahtaessa kiinni. Muun ohessa Davisin tulee huolehtia kollin palauttamisesta omistajilleen, joten katti saa matkata mukana ihmettelemässä ihmisten maailmaa kodin ulkopuolella. Omille teilleen herkästi karkaava kissa on vielä yksi tekijä sopassa, joka ajaa Davisiä huonoista tilanteista entistä huonompiin. Silti kissa sylissään hän jaksaa edes hiukan pistää kampoihin musertavalle ulkomaailmalle, väittää vastaan hänelle vittuileville tai vaikka mulkaista takaisin häntä metrossa vihaisesti tuijottaville.

Lopulta paljastuva kissan nimi on jälleen yksi ovela vihjaus Coeneiden luovuuden lähteeseen, samalla kuin myös heidän omaan takakatalogiinsa. Nimi on nimittäin tuttu heidän aikaisemman musiikkielokuvansa (O Brother Where Art Thou, 2000) päähenkilön nimestä. Tuo elokuva tarkasteli amerikkalaisen musiikkiperinteen syvimpiä juuria seikkailuelokuvan hengessä. Nimi kuvastaa vaikeaa ja vaarallista matkaa, mutta kykyä palata aina lopulta turvallisen kodin helmaan. Kissan nimi on Ulysses (Odysseus).

****-
© Paavo Ihalainen, julkaistu: 28.2.2014
keskiarvo
toimitus
3.57/5.00 (7)
 JSTPJM*MHMEEMPI
  3.5 3.5 4.5 4.0 3.5 2.0 4.0
keskiarvo
lukijat i
3.80/5.00 (10)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  13 (18)
72%
Inside Llewyn Davis (2013)  Inside Llewyn Davis (2013)