Caroline Munro

La collectionneuse (1967) :: The Collector

Keräilijätär

aka La coleccionista; Six contes moraux IV: La Collectionneuse; La collezionista; Six Moral Tales IV: The Collector

La collectionneuse #1 La collectionneuse #2
IMDb

La collectionneuse on neljäs osa Eric Rohmerin kuusiosaisesta moraalisten tarinoiden sarjasta. Sarjan kaikissa elokuvissa varioidaan samaa teemaa: johonkin naiseen tavalla tai toisella sitoutunut mies tapaa toisen naisen, jonka kokee kiusaukseksi ja viettelykseksi. Pitkällisen kamppailun jälkeen mies sortuu mutta pelastuu viime hetkellä silkan sattuman ansiosta.

La collectionneusessa kiusaukselle alttiiksi joutuu taidegalleriaa perustamassa oleva nuori älykkö Adrien, jonka tyttöystävä lähtee neljäksi viikoksi mallintöihin Lontooseen. Adrien vetäytyy siksi ajaksi taiteilijaystävänsä Danielin kanssa tuttavan huvilalle Etelä-Ranskaan, tarkoituksena viettää munkkimaisen askeettista elämää ajattelun ja toiminnan täydellistä nollapistettä tavoitellen. Adrienin harmiksi huvilassa on kolmaskin asukas, vilkasta sosiaalista elämää viettävä Haydée, jonka Daniel nimeää "keräilijättäreksi", koska tämä tuntuu panostavan miesuhteissaan enemmän määrään kuin laatuun. Adrien saa päähänsä että Haydée haluaa hänetkin osaksi kokoelmiaan, minkä Haydée pontevasti kieltää, vaikka kiinnostus puolin ja toisin on ilmiselvää.

La collectionneuse [1]
La collectionneuse [2]

Vaikka La collectionneuse on sarjan neljäs osa se kuvattiin ennen kolmatta ja kuuluisinta osaa Ma nuit chez Maude, jonka tekeminen oli viivästynyt päätähti Trintignantin muiden työkiireiden takia. Budjetti oli olematon ja näyttelijät löytyivät tuottaja Barbet Schroederin tuttavapiiristä. Kuvaaja Nestor Almendros suostutteli Rohmerin käyttämään 16-millimetrin filmin sijasta 35-millistä, jota oli kuitenkin käytettävissä niin vähän että kukin kohtaus oli pakko kuvata yhdellä otolla. Näistä rajoituksista huolimatta lopputuloksena oli Rohmerin ensimmäinen mestariteos ja kuvallisesti ehkä kaunein hänen elokuvistaan.

Rohmerin elokuvissa mitään ei tapahdu ennen kuin se puetaan sanoiksi, ja sitä elokuvasarjan moraali tarkoittaakin: henkilöiden itsetarkkailua ja sisäisten tapahtumien tuomista julki puheen avulla, jota La collectionneusessa kuullaan runsaasti paitsi dialogeina, myös Adrienin sisäisinä monologeina. Sisäinen monologi on väheksytty kerrontakeino mutta kaikkihan riippuu vain monologin tasosta. Adrienin jutut ovat kiinnostavia niin ääneen kuin pään sisällä lausuttuinakin, eikä La Collectionneusessa muutenkaan ole yhtään turhanpäiväistä repliikkiä.

La collectionneuse [3]
La collectionneuse [4]

Puhumisen ohella La collectionneusessa uidaan, maataan rannalla ja istutaan ulkona puutarhatuolissa tai sisällä nojatuolissa kirjan kanssa. Jos Ma nuit chez Maudissa kirjallisena taustavaikuttajana oli Pascal, La collectionneusessa se on protohippi Rousseau, luontoon palaamisen filosofi, jota Adrien ja Daniel muistuttavat itserakkaudessaan ja vainoharhaisuudessaan. Moraalikoodi, joka estää Adrienia makaamasta Haydéen kanssa on dandyismi, sen baudelairelaisessa sankarillisessa merkityksessä. Valikointiin ja massasta erottumiseen elämänsä perustavalle dandylle Haydéen pragmaattinen kaikki käy -asenne on kauhistus. Henkien taistelussa ei löydy selvää voittajaa, mutta sitä seuraa kiinnostuneena jo siksikin, kun Bauchau sulavaliikkeisenä keikarina ja Politoff mystisesti hymyilevänä luonnonlapsena ovat niin filmaattisia.

La collectionneuse [5]
La collectionneuse [6]

Moraalisen tarinan ohella La collectionneuse on myös muotokuva 60-luvun puolivälin ranskalaisesta älymystöstä, vähän ennen vuoden 1968 epäonnistunutta vallankumousta. Kesä- ja lomaelokuvanakin se on ensiluokkainen. Myöhäiskesän hellepäivien ja -iltojen raukea, pysähtynyt tunnelma välittyy Almendrosin luonnonvaloa hyödyntävistä otoksista erinomaisesti. Näyttelijät tuntuvat esittävän hyvin paljon itseään, mitä vaikutelmaa korostaa sekin että Politoffin ja Pommereullen hahmoilla on sama etunimi kuin heillä. Sivuroolit on miehitetty sekalaisella seurakunnalla. Terävää taideanalyysiä elokuvan alussa tarjoilee kirjailija Alain Jouffroy, Adrienin tyttöystävän roolissa nähdään Brigitte Bardotin pikkusisko Mijanou Bardot ja juonikkaana taidekerääjänä elokuvakriitikko Eugene Archer. Tuokion ajan kuvassa pistäytyy myös ohjaaja Donald Cammell (White of the Eye).

****-
© Matti Erholtz, julkaistu: 17.6.2014
keskiarvo
toimitus
4.00/5.00 (2)
 METM
  4.0 4.0
keskiarvo
lukijat
0.00/5.00 (0)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  2 (2)
100%
La collectionneuse (1967)  La collectionneuse (1967)Keräilijätär