Caroline Munro

My Man (2014)

aka Watashi no otoko

My Man #1 My Man #2
IMDb

Tadanobu Asano oli kymmenen vuotta sitten suosittu nimi festivaalikävijöiden keskuudessa. Viime vuosina näyttelijästä ei ole paljoa kuulunut, ellei sitten ole suunnannut katsettaan Thorin (2011), Battleshipin (2012) ja 47 Roninin (2013) kaltaisiin Hollywood-tuotantoihin. Sivuosat suurelokuvissa ovat tuskin tavoittaneet näyttelijän alkuperäistä kannattajajoukkoa. Nyt Asano nähdään pitkästä aikaa mielenkiintoisessa roolissa Kazuyoshi Kumakirin insestidraamassa My Man.

My Man [1]
My Man [2]

My Man alkaa tsunamin tuhoamalta rannalta. Tapahtuma-aikaa ei määritellä, mutta kyseessä on selvästi vuoden 1993 Hokkaidon maanjäristys. Ala-asteikäinen Hana (Mochika Yamada) herää mereen sortuneiden talojen keskeltä perheensä ainoana eloonjääneenä. Tyttö toimitetaan ruumiita täynnä olevaan väliaikaissuojaan, josta hänet poimii mukaansa aikuinen mies Bungo (Asano). Mies kertoo olevansa lapsen sukulainen, mutta yksityiskohdat jäävät hämärän peittoon. Tarina jatkuu joitain vuosia myöhemmin lapsen isäksi ryhtyneen Bungon ja yläasteikäiseksi varttuneen Hanan (Fumi Nikaido) asuessa kahdestaan. Bungolla on suhde samassa kaupungissa asuvan naisen (Aoba Kawai) kanssa, mutta tämä saa pian siirtyä sivuun Bungon ja Hanan välien käydessä yhä läheisemmiksi. Muutamaa vuotta myöhemmin ei jää enää epäselvyyttä toisiinsa rakastuneen teinitytön ja keski-ikäisen miehen - tai isän ja tyttären - suhteen laadusta.

Insestiä tai alaikäiseen kohdistuvaa rakkautta sivuavat elokuvat valahtavat helposti typerryttäviksi moraliteeteiksi. Niiden vika ei ole hallitsevien arvokäsitysten mukailemisessa - tuskinpa monellakaan on asian tiimoilta kovin eroavia mielipiteitä - vaan itsestäänselvyyksien toistelussa. Kumakiri sortuu tähän ainoastaan hetkittäin symbolisilla kohtauksilla, jotka turhaan alleviivaavat suhteen epäpyhää luonnetta ja aliarvioivat katsojan älyä. Muutoin elokuva pidättäytyy maalaamasta Bungosta yksiselitteisen pahaa roistoa ja keskittyy sen sijaan kahden ongelmallisen henkilön väliseen suhteeseen.

My Man [3]
My Man [4]

Kumakiri ja elokuvan käsikirjoittaja Takashi Ujita jättävät hämärän peittoon kumman aloitteesta ja milloin tarkalleen ottaen suhde alkoi. Bungo toistaa useita kertoja halunneensa vain tulla isäksi ja saada oman perheensä. On kuitenkin selvää, että tämä on tapahtunut joko tiedostaen tai tiedostamatta lasta hyväksi käyttäen. Hanan muuttuessa elokuvan mittaan yhä itsenäisemmäksi Bungo alkaa erakoitua ja vajota kohti alkoholismia. Roolissa nähtävä Asano on ohjaajan kanssa samalla aaltopituudella. Näyttelijä rakentaa moniulotteisen hahmon ja välttelee puhdasta vihaa tai sääliä herättäviä ääripäitä. Roolisuoritus on juuri siksi niin rohkea ja eittämättä mielenkiintoisinta mitä Asano on tehnyt pitkään aikaan.

Hanaa esittävä Fumi Nikaido ei jää Asanon rinnalla varjoon. Kuvausten aikaan 18-vuotias Nikaido on sukupolvensa lupaavimpia japanilaisia näyttelijöitä. Nikaido on erinomainen omistuksenhaluisena teinityttönä, jonka pään vinkasahtanut suhde on sekoittanut, mutta joka lopulta kasvaa kaksikon dominoivaksi osapuoleksi. Rooli on rohkea nuorelle naistähdelle, sillä se saattaa sulkea muutamia ovia hattaraisen idolikulttuurin dominoimassa japanilaisessa viihdeteollisuudessa. Harva näyttelijä kykenee Japanissa elättämään itsensä pelkillä elokuvatöillä, varsinkaan taiteellisesti tinkimättömillä sellaisilla, minkä vuoksi riskien otto puhtoisen imagon suhteen on harvinaista.

My Man [5]
My Man [6]

Nikaidon ja Asanon ohella elokuvan kolmas tähti on sen näyttämö. Ohjaaja Kumakiri on erityisen taitava sitomaan elokuvansa talvisiin tapahtumaympäristöihin. Ohjaajan aiemmassa työssä Sketches of Kaitan City (2010) Hakodaten kolea ilmasto toimi pikku hiljaa luihin ja ytimiin pureutuneen tarinan taustana. My Man sijoittuu suurin piirtein samoille leveysasteille Monbetsun merenrantakaupunkiin, jossa Bungo työskentelee rannikkovartiostossa. Jälleen jäinen meri ja lumiset kadut resonoivat hahmojen sekä vähäeleisen draaman kanssa, jossa paljon jätetään sanomatta. Ohjaaja tuntee olosuhteet, sillä hän on itse kotoisin Suomen ilmastoa vastaavalta Hokkaidon saarelta.

Kuvaaja Ryuto Kondon (Ramblers, 2003) kameratyöskentely on tarinankerronnassa keskeisessä roolissa. Kondo kuvaa jylhiä mutta arkisia maisemia ilman suurta tyylittelyä tai yletöntä valaistusta, mikä antaa elokuvalle melko tumman ulkoasun. Tarinan ja hahmojen kehitystä peilataan myös kolmen eri kuvausformaatin hyödyntämisellä. Hanan lapsuus on kuvattu kokonaan 16-millimetriselle filmille, mikä tekee elokuvan ensimmäisestä puolituntisesta rakeisen ja väreiltään hieman pelkistetyn. Tarinan päästessä Hanan nuoruuteen filmi vaihtuu 35-millimetriseksi, minkä johdosta elokuvan visuaalinen ilme muuttuu rikkaammaksi ja terävämmäksi. Lopun Tokio-osuudet, joissa Hana on varttunut metropolissa asuvaksi nuoreksi aikuiseksi, on kuvattu modernin digitaalisena.

My Man [7]
My Man [8]

Elokuvan pääosin hienovarainen ilmaisu vaati katsojalta huomaavaisuutta. Tarinan pohjana toimineesta Kazuki Sakuraban romaanista poiketen ajan kulkua ei eritellä selkeästi. Muutos antaa enemmän painoarvoa näyttelijätyölle sekä hahmoissa tapahtuvan muutoksen tarkkailulle. Tarinan kattama pitkä ajanjakso johtaa tosin myös pieneen kömpelyyteen samojen näyttelijöiden esittäessä roolejaan liian pitkään. Esimerkiksi Bungon on täytynyt olla elokuvan alussa noin 28-vuotias - seikka, joka ei näy hahmoa esittävän 39-vuotiaan Asanon kasvoilta. Nikaidolla on hieman samaa ongelmaa ikähaitarin alkupäässä.

My Man tuskin tulee saavuttamaan suurta suosiota massayleisöjen parissa, sillä sen tarina on siihen liian epämelodramaattinen. Elokuvan levitys Japanissa tukee olettamusta. Esimerkiksi Sapporossa My Man lanseerattiin miljoonakaupungin suurimmassa teatterissa, jossa esitykset jäivät kuitenkin kahteen viikkoon. Elokuva siityi tämän jälkeen pienempään arthouse-teatteriin, jonne kaavailtu kolmen viikon esitysjakso venyi lopulta puoleentoista kuukauteen yhä uusien katsojien löytäessä elokuvan pariin. Ilmiö ei ole täysin uniikki, sillä sama kaava on nähty esimerkiksi elokuvan The Kirishima Thing (2012) kohdalla, joka muodostui hitiksi vasta poistuttuaan isojen teattereiden ohjelmistosta ja löydettyään uuden yleisön arthouse-saleissa.

Versioinfo (20.10.2014):

My Man sai Japanin ensi-iltansa 14.6.2014.

****-
© Mikko Koivisto, julkaistu: 20.10.2014
keskiarvo
toimitus
4.00/5.00 (1)
 
keskiarvo
lukijat
0.00/5.00 (0)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  1 (1)
100%
My Man (2014)  My Man (2014)Watashi no otoko