Caroline Munro

Se sei vivo spara (1967) :: Django Kill... If You Live, Shoot!

Django - tappaja

aka Oro maldito; Tire encore si tu peux; Django Kill!; Django, Kill!; Gringo uccidi!; Oro hondo

Se sei vivo spara #1 Se sei vivo spara #2
IMDb

Joulukuussa 2014 menehtynyt ohjaaja Giulio Questi tunnettiin psykedeelisistä elokuvistaan, joiden kuvasto oli poikkeuksellisen väkevää. Italialaisen genre-elokuvan parissa työskennelleistä ohjaajista Questi oli eräs omaperäisimmistä, kuten vaikkapa omituinen giallo Death Laid an Egg osoittaa.

Django Kill! If You Live, Shoot! on vastaavasti eräs taiteellisesti omalaatuisimmista spagettilänkkäreistä. Tämä siis siitä huolimatta, että elokuva on englanninkielisellä nimellään väkisin naitettu Sergio Corbuccin Djangon (1966) jatko-osaksi. Teoksella on Corbuccin kanssa tekemistä lähinnä yhtäläisen kyyninen maailmankuva. Django Kill! on nihilistisyydessään ja väkivaltaisuudessaan miltei Suuren hiljaisuuden tasoa. Elokuvassa ihmiset eivät kuole kaatuen maahan rintaansa puristaen, vaan verisinä ja piestyinä tuskissaan huutaen.

Se sei vivo spara [1]
Se sei vivo spara [2]

"Django" eli Muukalainen (Tomas Milian) nousee alkukohtauksessa henkihievereissä matalasta haudastaan. Hän on entinen ryöväri, joka onnistui ryöstämään postivaunullisen kultaa meksikolaisten ja amerikkalaisten rosvojen jengissä. Takauma paljastaa, että amerikkalaiset, johtajanaan Oaks (Piero Lulli) pettivät latinot virkaveljensä, pakottivat kaivamaan omat kuoppansa, jättivät puoliveriseen antisankariimme pari luotia ja hautasivat maahan.

Mies vailla nimeä kuitenkin toipuu ja palaa kostamaan kohtelunsa ja hakemaan aarteensa takaisin kuudestilaukeava kultaluodeilla ladattuna. Oaks kätyreineen on asemoitunut terrorisoimaan säännöllisesti pientä kaupunkia ja sen asukkaita. Muukalaisen ilmaantuminen laittamaan ryöväreille hanttiin pannaan merkille monelta taholta. Kaupungin merkkihenkilöt, erityisesti sotilaspäällikkö Sorrow (Roberto Camardiel), haluavat käyttää muukalaista ja tämän revolverikykyjä hyväkseen turvana rosvoilta. Eniten kaikkia kiinnostaa kuitenkin rosvojen kätketty kulta.

Se sei vivo spara [3]
Se sei vivo spara [4]

Läpensä korruptoituneen kaupungin, intiaaninimeltään Onnettoman Paikan, toimintatapojen esittely on elokuvan ydin. Jo ensimmäisessä sinne sijoittuvassa kohtauksessa nähdään, että kylässä ei ole kaikki aivan kunnossa. Masturboiva pikkupoika katsoo kaupunkiin ratsastavia, löhöävä partapotso käyttää pikkulapsia jalkojensa kannattelijana ja ikkunan takaa raiskausyritys päättyy puremiseen. Kaupungin perusteesi on, että siellä noudatetaan vahvimman oikeutta. Heikkoja ja puolustuskyvyttömiä tuomitaan oikeuden irvikuvassa esimerkkinä muille.

Questi oli entinen antifasistinen partisaani, joten hänellä on selkeästi ollut mielessään Mussolinin Italia. Questin asetelmassa fasistinen sotilasmahti, jota edustavat entiset sisällissodan unionin mustapukuiset miehet, on arvovallaltaan mitätön, sillä se ei kykene väkivallallaankaan turvaamaan öistä kaupunkia rosvohyökkäyksiltä.

Se sei vivo spara [5]
Se sei vivo spara [6]

Questin elokuva ei ole silkkaa suoraviivaista lännenviihdettä, sillä se rönsyilee sinne tänne, eikä usein suostu seuraamaan yksioikoista kostojuontaan. Radikaali editointi vaihtelee toisinaan myös näkökulmahenkilöiden ja aikatasojen välilä, joten se vaatii keskittymistä. Sävykin vaihtelee hienhajuisesta nihilismistä lähes zucker-tuotantomaiseen komiikkaan, jossa kuvassa on koko ajan jokin pieni vitsi taustalla. Esimerkiksi rosvolla on etsintäkuulutuksessaan sama tyhmä virne, joka hänellä on saluunassaan istuessaan, ja hattukaupan ammuskelussa näyttää hyllyn takaa putkahtava Muukalainen kokeilevan useampaakin erilaista stetsonia päähänsä.

Se sei vivo spara [7]
Se sei vivo spara [8]

Elokuva on kuvattu varsin kokeelliseen tyyliin, lisäten houreisuuden tuntumaa. Lännenelokuvien perinteisten maisemakuvaotosten lisäksi kamera kuvaa tapahtumia toisinaan myös erikoisin kuvakulmin subjektiivisesti esineiden takaa. Psykedeelisyyttä tuo vahva värien käyttö ja erilaiset aaltoilevat siirtymäefektit. Vastapainona tälle juonen lisäksi myös hahmot ovat pääasiassa melko tavanomaisia länkkäreiden arkkityyppejä, erikoisempia ovat lähinnä muukalaista avustavat homohippi-intiaanit. Tästä huolimatta näyttelijät ovat työssään vakuuttavia, Milianin tuskaisuudesta Camardielin itsekseen hekottelevaan ahmattibandiittiin. Hahmogalleria on laaja ja joka hahmossa tuntuu olevan jokin kiinnostava piirre.

Kaikella tällä Questi onnistuu tuomaan esille tavanomaisen kostowesternkuvion mielipuolisuuden. Episodimaisena lännenelokuvan dekonstruktiona se sopii oikeastaan Djangojen ja huuliharppukostajien sijasta paremminkin samaan surrealismisarjaan El Topon (1970) kanssa, vaikkei se tavoittelekaan samanlaisia henkisiä ja jungilaisen symbolismin tasoja. On Django Killissäkin mukana kyllä myös kristusmaista symboliikkaa, ja Muukalaisen via dolorosan myötä Questikin vaikuttaa uskovan kärsimyksen avittavan puhdistautumaan menneistä pahuuksista.

Se sei vivo spara [9]
Se sei vivo spara [10]

Pääasiassa Questi tuntuu elokuvallaan pikemminkin viestivän vallan ja sen historian kritiikkiä. Kaikkien hahmojen havittelema kulta korruptoi tuomallaan vallalla saman tien absoluuttisesti. Vallan ja varallisuuden sekä julmuuksien pyörän pyöriminen on noidankehä, josta ei ole ulospääsyä. Kaupunki on niin kullanhimon korruptoima, että se ulottuu niin viattomina pidettyihin eläimiin (Sorrow'n paha, ennustava papukaija) kuin myös lapsiin. Loppukohtauksessa pikkukaupungissa tapahtunutta teurastusta seuranneet pikkupoika ja -tyttö käyvät kisaan siitä, kumpi saa langalla väännettyä naamansa rumemmaksi. Mitä rumemmaksi teet itsesi, sen paremmin pärjäät pelissä.

Versioinfo (3.3.2015):

Elokuva on surullisen kuuluisa siitä, että on joutunut sensorien hampaisiin. Suomessa elokuva kiellettiin aikanaan kokonaan. Huhujen mukaan täyspitkässä kaksituntisessa versiossa olisi joskus ollut kannibalismia ja eläinten teurastusta sisältäviä kohtauksia. Tällaista versiota ei kuitenkaan ole säilynyt, saati julkaistu. Parhaassa, Blue Undergroundin puolitoistatuntisessa dvd & blu-ray -versiossa on mukana mm. skalpeerausta ja luodin kaivamista ulos vatsasta. Nämä kohtaukset ovat säilyneet vain alkuperäisellä italiankielisellä ääniraidallaan.

****-
© Paavo Ihalainen, julkaistu: 3.3.2015
keskiarvo
toimitus
4.00/5.00 (5)
 JSSMJM*MMPI
  3.5 4.5 4.0 4.0 4.0
keskiarvo
lukijat i
3.56/5.00 (8)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  23 (33)
70%
Se sei vivo spara (1967)  Se sei vivo spara (1967)Django - tappaja