Caroline Munro

Angst (1983)

aka Schizophrenia; La angustia del miedo; Fear

Angst #1 Angst #2
IMDb

Itävaltalaisohjaaja Gerald Kargl onnistui jättämään vahvan jäljen katsojien tajuntaan ainoaksi jääneellä elokuvallaan. Saksalaismurhaaja Werner Kniesekin tapaukseen löyhästi perustuva Angst vei aikanaan ennennäkemättömällä tavalla katsojan murhaajan pään sisälle. Teoksen ankea nihilismi ja arkipäiväisyys on vaikuttanut lukemattomiin sarjamurhaajakuvauksiin sen jälkeen, erityisesti elokuvaa ihailevien Gaspar Noén ja John McNaughtonin tuotantoon.

Angst [1]
Angst [2]

Erwin Lederin esittämä nimetön psykopaatti (lopputekstien määritelmän mukaan) vapautetaan vankilasta. Mielessään hän jo pähkäilee muutamien viattomien tappamista, vaikkei aio enää jäädä kiinni. Kun häntä kyyditsevän naistaksikuskin kuristaminen epäonnistuu, mies pakenee metsänrajaan ja murtautuu eteensä sattuvaan kookkaaseen omakotitaloon. Siellä asuu otollisen oloinen uhrikolmikko: vanha äiti, pyörätuolipotilaaksi halvaantunut vanhempi poika ja kaunis nuori tytär. Sekopää haluaa toteuttaa kaikki kieroutuneet fantasiansa näiden kolmen avulla. Kuka mahtaa selvitä ja mitä heistä jää jäljelle? Loput tästä tekstistä saattaa spoilata elokuvaa näkemättömiä.

Angst [3]
Angst [4]

Leder on erittäin lieron näköinen mies. Aiemmin jo Das Bootissa (1981) vaikuttanut näyttelijä on tuimine silmäluomineen jo itsessään epäluotettavan oloinen, mutta hikinen ja maaninen roolisuoritus vain korostaa entisestään sarjamurhaajan epästabiiliutta. Hahmosta on hankala löytää inhimillisiä puolia, mutta hän itse osaa perustella veritekonsa itselleen muistelemalla omaa ankeaa lapsuuttaan ja vihaamiaan perheenjäseniä.

Karglille on tärkeä saada kuvaan jokainen murhaajan ottama askel. Elokuva etenee siis jokseenkin reaaliaikaisesti, vaikka siihen kuuluu myös muutamia hyppäyksiä ajassa eteenpäin. Varsinaisen erikoinen kuvaus- ja leikkaustyyli on kuin nuori Sam Raimi ja Sergio Leone olisivat ohjanneet yhdessä elokuvan. Psykopaattia seurataan ilmakuvissa, silmän tasolla, maan rajasta, äärimmäisissä lähikuvissa, milloin mistäkin. Tämä korostaa toiminnan häiriintyneisyyttä ja luo katsojassa epävarmuutta.

Angst [5]
Angst [6]

Saksan kielen sana Angst tarkoittaa pelkoa, mutta myös ahdistusta, huolta, levottomuutta ja hermostuneisuutta. Murhaaja kuvastaa näitä kaikkia. Mielessään käymän dialoginsa kautta tulee selväksi, että murhanhimo ja sadismi ovat lähtöisin tämän sisäisistä peloista ihmisten välistä kanssakäymistä kohtaan. Tätä korostaa kenties elokuvan kuumottavimpiin kuuluvat kohtaukset lopussa, joissa raakoihin murhiin syyllistynyt mies ajaa hätäisesti risteyksessä edellisen auton perään. Tämän seurauksena sadetakkeihin pukeutuneet lapset ja mummot kurkkivat hänen autonsa ikkunoista, mikä saa miehen täyteen paniikkiin. Kohtaus on sekavuudessaan ja kaikessa kakofoniassaan todella häiriintynyt.

Angst [7]
Angst [8]

Kargl on erikoisen viehättynyt erääseen elokuvan hahmoista, psykopaattia seuraavaan söpöön mäyräkoiraan. Katsojien pahoista aavistuksista huolimatta hurtalle ei tehdä pahaa, mutta se saa nähdä omistajiensa kuoleman kerta toisensa jälkeen. Kyseessä on jonkinlainen metafora. Koira juoksee pallon perässä ristiin leikattuna samalla kun psykomme jahtaa naista veitsi kädessä. Tällöin hauva vaikuttaa edustavan jotakin alla viruvaa leikinhimoa, jota puukkohippasilla olo murhaajalle edustaa. Miltei koko elokuvan mitan sarjamurhaaja suhtautuu koiraan välinpitämättömästi. Koiruli seuraa kiltisti tappajaa ympäriinsä, vaikka tämä on surmannut koiran omistajat. Murhaajan teon tuomittavuutta ei juntata katsojalle, mutta tässä vaiheessa eletäänkin yhä hänen päänsä sisällä.

Angst [9]
Angst [10]

Lopulta ympyrä sulkeutuu kun murhaaja palaa takaisin alussa vierailemaansa huoltoaseman baariin, jossa hän edelleen haaveilee muiden veritekojensa päällekin vielä murhaavansa kaikki läsnäolijat. Huomionarvoista on pieni ele: hän tarjoaa lopulta eväsmakkarastaan myös koiralle. Murhaajan kuori on pettänyt ja alta on paljastunut ihminen, jolla on myös mahdollisuus huomaavaisuuteen. Vastavuoroisesti kun psykopaatti pidätetään, katsovat läsnäolijat hänen takakonttiinsa. Kauhistuneisuus ja yllättyneisyys jää näiden keskuudessa varsin pienimuotoiseksi. Kargl vihjaa tällä lopullisella iskulla, että ns. tavallisilla ihmisillä on myös yhtä lailla mahdollisuus vastaavaan empatiakyvyttömyyteen. Nietzscheä mukaillen, kun katsoo tarpeeksi syvyyteen, se katsoo takaisin sinuun.

****-
© Paavo Ihalainen, julkaistu: 3.9.2015
keskiarvo
toimitus
3.75/5.00 (6)
 JSJMJM*MMEMPI
  4.0 3.5 4.0 3.5 3.5 4.0
keskiarvo
lukijat i
4.25/5.00 (4)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  11 (12)
92%
Angst (1983)  Angst (1983)