Caroline Munro

Fright Night (1985)

Kauhun yö

aka Die rabenschwarze Nacht; Noche de miedo; Vampire, vous avez dit vampire?; Ammazzavampiri; Skräcknatten; Fright Night - Die rabenschwarze Nacht

Fright Night #1 Fright Night #2
IMDb

Mielikuvitukseltaan rikkaan Charlie Brewsterin perusiltaan kuuluvat vanhat kauhuelokuvat, lähitalojen kyttääminen sekä haparoivien rakkauden ensikosketusten ottaminen kiltinpuoleisen tyttöystävän kanssa. Tämä elämän perusjärjestys kokee kolauksen, kun hän huomaa, kuinka tyhjillään olevan naapuritalon kellariin kannetaan puista arkkua. Kauaa hänen ei tarvitsee kasvattaa mielessään epäilyjä uuden asukkaan suhteen, sillä hän näkee, miten tämä ihka elävä vampyyri puree naapurissa uhriaan kaulaan. Ja ennen kuin Charlie huomaakaan, paiskoo vampyyri häntä hänen omassa huoneessaan pitkin seiniä.

Fright Night [1]
Fright Night [2]

The Evil Deadin (1981) ja The Howlingin (1981) vauhdittama kauhuelokuvateemojen modernisointi sai oivaa jatketta Tom Hollandin ohjaamasta Fright Nightista. Kyseinen elokuva teki saman vampyyreille kuin mitä Joe Dante oli tehnyt joitakin vuosia aiemmin ihmissusille ja Sam Raimi demoneille. Vanha vampyyrielokuvien kaanon, eli juuri se mitä elokuvan teinisankari televisiosta katsoo, sai väistyä entistäkin verevämmän ilottelun tieltä. Kaupan päälle mukaan heitetään vielä roppakaupalla tervettä 80-lukulaista teiniparanoiaa alkaen äidistä, joka ei usko, että uusi komea naapuri voi tehdä pahaa kärpäsellekään.

Sukupolvien välinen kuilu on syvä, joskin parhaan apulaisen Charlie saa lopulta pelkurimaisesta yötelevision kauhuhetkien juontaja Peter Vincentistä. Illat muuttuvat tummemmiksi ja yöt aina vain vaarallisemmiksi. Niiden myötä kasvaa loistoon käsikirjoituksen musta huumori, joka ei unohda kumartaa suuntaan jos toiseen elävöittäessään klassisempaa vampyyrimytologiaa. Erityisimmät harppaukset genre ottaa Fright Nightissa vampyyrien metamorfoosimaisissa kyvyissä, jotka tarjoillaan katsojille verevin erikoistehostein.

Fright Night [3]
Fright Night [4]

80-luvulla Yhdysvalloissa olivat suosiossa juuri Vincentin kaltaiset television kauhujuontajat ja kokeiltiin sellaista Suomessakin legendaarisessa Mainos-TV:n Keskiviikon keskiyö -elokuvien sarjassa (1986). Syvälle Fright Nightin ilmentämään nostalgiaan vie se tieto, että hahmon nimi, Peter Vincent, sisältää kunnianosoituksen niin Peter Cushingille kuin Vincent Pricelle, kahdelle legendaariselle kauhuelokuvanäyttelijälle. Tuon tuosta kohtausten taustalla näkyykin jokin genren klassinen hahmo tai teos, kuten esimerkiksi Bela Lugosin (Dracula, 1931) juliste. Hänen aikoinaanhan vampyyrin kuolemaa symboloi pelkkä voihkaisu arkun sisuksista. Puoli vuosisataa myöhemmin lentelevät jo luunsirpaleet ja silkka visva.

Muutama vuosi Fright Nightin jälkeen suuntaviivoja vampyyrielokuvien kehitykselle antoivat modernit klassikot The Lost Boys (1987) ja Near Dark (1987), ja samoilla linjoilla yhä jatketaan. Ne eivät olleet enää kovinkaan genreuskollisia teoksia, vaan veivät vampirismia kohti yhteiskunnallista sopeutumista. Tom Hollandin teos lieneekin yksi vanhan koulukunnan viimeisistä soihdunkantajista, vaikka se tasoittelikin tietä myös elävämmälle mielikuvituksen käytölle. Brewsterin tyttöystävän suun levitessä parinkymmenen senttimetrin hymyyn ollaan jonkin hyvin mielenkiintoisen äärellä.

Fright Night [5]
Fright Night [6]

Fright Night on loppupeleissä kuin 80-luvun teinikauhun ainesosaset rutistettuna pähkinänkuoreen. Orastavaan seksuaalisuuteen yhdistyy lähes vainoharhainen suhtautuminen aikuistumiseen - eikä sitä vastaan löydy sen parempaa taisteluvälinettä kuin lapsenomainen usko hirviöön.

***½-
© Jari Mustonen, julkaistu: 25.1.2016
keskiarvo
toimitus
3.33/5.00 (9)
 JSTPJMKKJM*MMEMPITM
  3.0 3.0 3.5 4.5 3.5 3.0 3.5 3.5 2.5
keskiarvo
lukijat i
3.13/5.00 (8)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  7 (34)
21%
Fright Night (1985)  Fright Night (1985)Kauhun yö