Caroline Munro

Thuppakki (2012)

aka Indian Soldier Never on Holiday; Thuppakki - Le Pistolet; Thuppaki

Thuppakki #1 Thuppakki #2
IMDb

Muslimiterrorismi puhuttaa länsimaissa, mutta aihetta ei ole juurikaan käsitelty populaarielokuvassa. Muslimiterrorismista kertovat tai aihetta sivuavat elokuvat ovat yleensä olleet haudanvakavia todellisten tapahtumien rekonstruointeja (United 93, 2006; World Trade Center, 2006) tai sitten puhtaita farsseja (Four Lions, 2010; Team America: World Police, 2004). Intialla toisaalta on laaja kokemus sekä muslimiterrorismista että sen kuvaamisesta viihde-elokuvissa, joten katsokaamme miten Bollywoodissa käsitellään jihadismia.

Laatuohjaaja A.R. Murugadossin (7aum Arivu, 2011) Thuppakki ("ase") vuodelta 2012 on edustava näyte modernista intialaisesta terrorismielokuvasta. Supertähti Vijay Chandrasekhar (Pokkiri, 2007) esittää Kashmirista lomalle Mumbaihin saapuvaa Intian armeijan kapteeni Jagdishia, jonka lomasta tulee kaikkea muuta kuin leppoisa. Vahingossa bussissa räjähtävä pommi johdattaa Jagdishin terroristien suunnitelman jäljille: Mumbaissa on lähipäivinä tarkoitus tehdä kaksitoista pommiattentaattia ns. nukkuvien solujen avulla. Jagdish käynnistää yksityisen operaation nukkuvien solujen eliminoimiseksi, mutta tietää, että sen lisäksi hänen on saatava tuhotuksi soluja hallitseva terroristiorganisaation pää. Tässä häntä auttaa se, että asetovereiltaan ja perheeltään salassa hän on Intian armeijan tiedustelupalvelun Defence Intelligence Agencyn agentti, huippulahjakas yhden miehen armeija, joka hallitsee suvereenisti niin lähitaistelutekniikat kuin modernin informaatioteknologian käytön.

Thuppakki [1]
Thuppakki [2]

Toimintatrillerinä Thuppakki on keskiverto viihdyke, jonka taiteellista arvoa rutiininomaiset sivujuonet ja vaisuhko loppuhuipennus alentavat. Terrorismielokuvana se on kiinnostava sekä siinä, missä se eroaa länsimaisista lajitovereistaan, kuin myös siinä missä se jatkaa ja uudistaa genren intialaisia perinteitä. Perinteiden jatkamista on, ettei muslimiterrorismia kuvata kulttuurien välisenä kamppailuna tai hyökkäyksenä intialaisen yhteiskunnan "arvoja" vastaan. Mikä ei ole ihme, koska islam on ollut osa Intialaista kulttuuria jo vuosisatojen ajan ja maan muslimiväestö on maailman kolmanneksi suurin. Terrorismi on ulkomailta johdettua Intian valtion vastaista toimintaa, ja liittyy yleensä tavalla tai toisella Intian ja Pakistanin väliseen konfliktiin Kashmirin osavaltiossa. Tämä valtion vastaisuus, ei uskonto, on tärkein sekä terroristeja että heidän intialaisia myötäilijöitään luonnehtiva piirre. Se, että terroristit ovat myös muslimeja on eräänlainen oletusarvo, jota ei tarvitse sen kummemmin alleviivata kuin peitelläkään. Thuppakin pääpahiksessa ei muslimius oikeastaan näy muuten kuin hänen asuinpaikassaan, joka on Kashmirissa lähellä Intian ja Pakistanin välistä epävirallista rajaa. Joissakin arvosteluissa Thuppakkin terroristiorganisaatio on identifioitu Harkat-ul-Jihad-al-Islamiksi, Pakistanista käsin toimivaksi militantiksi ryhmäksi, mutta ainakaan puheen tasolla ei elokuvassa näin tarkasti asiaa eksplikoida.

Terrrorismin palauttaminen utuisista ideologisista sfääreistä maan pinnalle käytännön ongelmaksi antaa selkeät linjat myös sen vastustamiselle. Terrorismia vastaan ei Intiassa taistella juomalla samppanjaa tai piirtämällä pilakuvia, vaan olemalla terroristeja parempia niillä alueilla, joilla on merkitystä: tiedustelussa, strategiassa, voiman käytössä ja ennen kaikkea motivaatiossa. Jos terroristit ovat valmiita uhraamaan henkensä oman asiansa vuoksi, täytyy vastapuolelta löytyä samanlaista uhrivalmiutta. Intiassa terrorismin vastaista taistelua motivoiva voima on aina isänmaallisuus, joskaan ei sen rodullista tai kulttuurista yhtenäisyyttä korostavassa merkityksessä. Isänmaallisuus tarkoittaa lähinnä lojaaliutta Intian poliittiselle järjestelmälle ja sitä, että kansalaisuuden identiteetti ajaa kaikkien muiden mahdollisten identiteettien (etnisten, kulttuuristen, uskonnollisten) edelle. Intialaisen patriotismin ei-ksenofobista luonnetta havainnollistetaan Thuppakkin loppukohtaukssessa, jossa rintamalle palaavat sotilaat jättävät juna-asemalla jäähyväisiä läheisilleen. Murugadoss tekee selväksi, että yhtenäisen univormun alla piilee hyvin monikulttuurista väkeä, joukossa tottakai myös muslimeita ja jopa yksi homosotilas.

Thuppakki [3]
Thuppakki [4]

Ajattelutapa, joka asettaa kollektiivin yksilön edelle, näkyy myös elokuvan sankarihahmossa. Siinä missä lännessä terrorismia vastaan taistelevat ovat yleensä henkilökohtaisista motiiveista toimivia yksinäisiä susia, kuten Taken-elokuvien Bryan Mills (jonka vastustajat tosin eivät olleet terroristeja, mutta muslimeita kuitenkin), Intiassa sankari on aina tiimipelaaja, ei individualisti. Takenin eeppinen puhelinkeskustelu CIA-agentin ja hänen tyttärensä kaapanneen ihmiskauppiaan välillä on Thuppakkissa käännetty hauskasti ympäri: tällä kertaa elokuvan pahis ilmoittaa sankarille etsivänsä ja tappavansa hänet. Tämä terroristijohtajan henkilökohtainen kauna on HEIKKOUS, jota viileän rationaalisesti toimiva Jagdish pystyy käyttämään hyväkseen.

Se, että Jagdish lähtee toimimaan ominpäin saatuaan selville terroristien suunnitelman, eikä informoi asiasta esimiehiään, on asia, joka vaatii ohjaajalta hieman selittelyä. Jagdishin yksityinen operaatio on perusteltu ensinnäkin ajan niukkuudella: terrori-iskuun on niin vähän aikaa, että virallisia teitä kulkien sitä ei ehtisi estämään. Toisaalta Jagdishilla on lupa toimia yksin, koska hän on niin älykäs. Murugadoss tuo tämän älykkyyden julki pistämällä Jagdishin kääntelemään käsissään Rubikin kuutiota samalla kun hän miettii tilannetta. Kun miettiminen on ohi on kuutiokin valmis. Kyllä mies, joka osaa ratkaista Rubikin kuution sivutöinään, on pätevä myös ottamaan terrorismin vastaisen taistelun ohjat omiin käsiinsä!

Thuppakki [5]
Thuppakki [6]

Kaikesta älynystyröiden hieronnasta huolimatta jotkut Jagdishin juonet terroristien nappaamiseksi ovat melko typeriä. Murugadoss uhraa uskottavuuden ja logiikan saadakseen aikaan näyttäviä elokuvallisia kohtauksia, mikä ei sinänsä ole väärin, mutta rajansa kaikella. Meidän pitäisi esimerkiksi uskoa, että koira pystyy seuraamaan autoon kidnapatun emäntänsä hajujälkeä kilometrikaupalla monimiljoonaisen Mumbain katujen läpi. Jokseenkin epäuskottava juonenkäänne tarvitaan kuitenkin pohjustukseksi hienolle kohtaukselle, jossa terroristien päänkatkaisuvideon kuvaukset keskeyttää paikalle juokseva kultainen noutaja. Toisenlainen noutaja seuraa tietysti perässä. Kun muistaa, että koira on islamissa saastainen eläin, voi päähenkilön toverillista kaulailua ihmisen parhaan ystävän kanssa onnistuneen terroristilahtauksen jälkeen pitää jonkinlaisena ideologisena kannanottona.

Vakavasta aiheestaan huolimatta Thuppakki on myös perinteinen intialainen, koko perheen katsottavaksi tarkoitettu viihde-elokuva huumorisketseineen, tyhjänpäiväisine rakkaussivujuonineen ja tanssikohtauksineen. Terrorismi on Intiassa vakava asia, muttei niin vakava, että sen pitäisi antaa horjuttaa elokuvallisia konventioita, näitä kulttuurin peruspilareita.

Versioinfo (18.4.2016):

Englanninkielisin tekstein varustettu Blu-ray Thuppakkista on saatavilla ainakin Amazonista. Murugadoss ohjasi elokuvasta myös hindinkielisen version nimellä Holiday, jossa pääroolissa nähdään Akshay Kumar.

***--
© Matti Erholtz, julkaistu: 18.4.2016
keskiarvo
toimitus
3.00/5.00 (1)
 
keskiarvo
lukijat
0.00/5.00 (0)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!