Caroline Munro

Dirty Harry (1971)

Likainen Harry

aka L'inspecteur Harry; Harry el sucio; Ispettore Callaghan: il caso Scorpio è tuo!

Dirty Harry #1 Dirty Harry #2
IMDb

Tämä on arvio elokuvasta, jossa on pari tappajaa: Harry Callahan ja murhanhimoinen hullu. Harry on se, jolla on virkamerkki.

4 jatko-osaa.

12-osainen kirjasarja.

Tappouhkauksia näyttelijöille.

Jäljittelijöitä tosielämässä.

ilmestyessään vuonna 1971 Likainen Harry sohaisi ampiaispesää. Se valmistui vuosikymmenenä, jona rikostilastot sekä monenlainen korruptio rehottivat samaan aikaan, kun ihmisoikeusaktivismi sykki kiivaana. Eikä elokuvan kyky käsitellä yhteiskunnan asenteita ole vieläkään heikentynyt. Niinkin äskettäin kuin vuonna 2015 eräs korkean profiilin tuomari Nottinghamin oikeudessa lainasi sana sanalta Harrya kuvaillessaan sitä, kuinka "liikuttunut" on erään murhamiehen ihmisoikeuksista. Näille ihmisille Harry on se rehti paskiainen, jonka laukoma kritiikki raiskareiden ja murhaajien pehmeästä kohtelusta pitää yhä kutinsa.

Dirty Harry [1]
Dirty Harry [2]

Vuosina 1970-1971 aina niin aurinkoisessa oikean elämän San Franciscossa - jonka katuja ja tiloja kuvaaja Bruce Surtees upeasti hyödyntää - tapettiin reilut kolmekymmentä poliisia, poliisien itse ampuessa yli sata ihmistä, lähes tasamäärän valkoisia ja mustia. Edellisen vuosikymmenen lopulla kaupunkia vaaninutta Zodiac Killeriä ei oltu onnistuttu tunnistamaan. Kaiken kaikkiaan murhatilastot olivat kahdenkymmenen prosentin kasvussa, vajaan kahden tuhannen surmatun vuosimäärällä.

Elokuvassa tätä kaupunkia piinaa salamurhaaja nimeltä Scorpio. Jo heti ensimmäisessä kohtauksessa kyseinen hahmo katselee kiikaritähtäimen läpi uima-altaalla viihtyvää nuorta naista - kuin imaisuna San Franciscon mielipuolisuuteen. Jokainen meistä voi olla uhri. Minkä tahansa kerrostalon katolla saattaa olla joku opportunisti kiväärinsä kanssa. Lalo Schifrinin luoma jazzahtava teema katkonaisine naisvokaaleineen korostaa tulevan surmaajan vainoharhaista mieltä. Sormi vetää liipaisimesta, eikä elokuva enää sen jälkeen pysähdy. Scorpio vaatii kaupungilta sataatuhatta dollaria lopettaakseen terrorin. Uusien ruumiiden ilmaannuttua ja Harryn päästyä kasvotusten mielipuolen kanssa, huomaa hän lain olevan este rangaistukselle.

Joku toinen komisario olisi saattanut tyytyä yhteiskunnan häneltä vaatimaan uhriutumiseen nilkin jalkojen juuressa. Mutta Harrylle - hänen juostuaan hetken rikollisen sekä lain pillin mukaan - ratkaisuvaihtoehdoksi muotoutuu Smith & Wesson Model 29, .44 Magnum -kaliiberin patruunoilla. Miehen omin sanoin: niillä voi "ampua pään siististi irti".

Dirty Harry [3]
Dirty Harry [4]

Teemallisen sisarelokuvansa, Väkivallan vihollinen (1974), tavoin Likainen Harry ei jää valkokankaan vangiksi, vaan sorkkii ajatuksiamme yhä elokuvateatterin ulkopuolella. Molemmat visiot hyödyntävät illuusiota yhteiskunnallisesta turvallisuudesta, jossa jokin voima aina lopulta poistaa pahan. Tosielämässähän näin ei välttämättä ole. Sikäli kun fiktiota käytetään luomaan turvan tunnetta, voidaan kysyä, miten ohuella pohjalla oikeudenmukaisuus maailmassa oikeastaan edes toteutuu?

Elokuvissa oikeudenmukaisuuden käsittely kyynistyi huomattavasti 70-luvun taitteessa, jolloin kuvallinen kerronta myös raaistui osittain vastauksena yhteiskunnalliseen kehitykseen. Bonnie ja Clyde (1967) oli jo tuonut vahvasti luodinjäljet osaksi taidetta. Bullitt (1968) puolestaan muotoili poliisielokuvien sävyjä - jälleen Schifrinin sävelin - epätoivoisemman tuntuisemmiksi. Jokunen kuukausi ennen Likaista Harrya sai ensi-iltansa huumeiden salakuljetuksesta kertova pessimistissävyinen Kovaotteiset miehet (The French Connection). Mikään näiden teosten hahmoista ei kuitenkaan uponnut maailmankatsomuksellaan yhtä syvälle ihmisinhoon kuin Callahan, joka inspiroi elokuviin kokonaan uudenlaisen sankarikuvan.

Did he fire six shots or only five'? Well to tell you the truth, in all this excitement, i kind of lost track myself. But being that this is a .44 Magnum, the most powerful handgun in the world, and would blow your head clean off, you've got to ask yourself one question: 'Do I feel lucky?' Well do ya, punk?

Harry ei vihaa vain ihmisiä, hän vihaa koko heikoksi muuttunutta yhteiskuntaa. Samalla hahmo paljastaa itseinhossa elävän modernin miehuuden, joka huutaa lakia apuun, koska omat jalat eivät kanna. Tosimiehen "western imago" tiivistyy elokuvan klassiseen, kahdesti lausuttuun repliikkiin samalla, kun Harry osoittaa aseellaan kuuntelijan päätä. Vielä ensimmäisellä kerralla sanat ovat ironisia, mutta toisella kertaa Harryn lausuessa ne henkisesti sairaalle Scorpiolle huokuu huulten välistä syvä halveksunta. Ironisesti Andrew Robinsonin tulkitseman murhaajan persoona koostuu juuri kaikista nykymiehen heikkouksista. Kyseessä on narsisti, joka kiusaa vain heikompiaan, itkee saatuaan haavan ja huutaa lakia apuun jäädessään alakynteen. Lisäksi nilkkiä esittänyt Robinson oli itse pasifisti.

Dirty Harry [5]
Dirty Harry [6]

Callahanin tyyli ampua heikkous pois kaupunkikuvasta poiki heti elokuvan ensi-illan jälkeen liikehdintää, ja kriitikot kutsuivat elokuvaa mm. hyökkäykseksi liberaaleja arvoja vastaan. Esimerkiksi New Yorkerin Pauline Kael totesi elokuvan tuoneen vihdoin esiin toimintaelokuvissa aina piilleen fasismin. Jopa kriitikon urastaan Pulitzerilla palkittu Roger Ebert imeytyi ajan virtaan mukaan ja tuomitsi teoksen samoin sanoin. Näkökulma oli kuitenkin (tarkoituksellisen) harhaanjohtava, jopa poliittisesti motivoitu, sillä Likainen Harry on luonteeltaan antinationalistinen ja siten myös antifasistinen teos, jossa mikään ideologia tai kansallisihanne ei määrittele ihmisen toimia, oikeastaan juuri päinvastoin. Callahan haluaa olla vapaa muiden - myös rikollisten - vallasta. Vain kateus saa osan ihmisistä vihaamaan hänen moraaliaan.

Lopputuloksena Likainen Harry sekoitti yhden jos toisenkin pään. Kuin linkkinä elokuvataiteen ja tosielämän välillä Robinson alkoi saada roolinsa takia tappouhkauksia. Sekään ei vielä riittänyt, sillä noin puoli vuotta elokuvan Australian ensi-illan jälkeen, nähtiin mantereella episodi, jossa rikolliskaksikko kaappasi opettajan ja tämän kuusi oppilasta vaatien miljoonan dollarin lunnaita. Tosielämän Callahanin sijaan he selvisivät teostaan vankeudella.

Kaiken kruununa Smith & Wesson Model 29:n myynti räjähti ensi-illan jälkeen käsiin.

Dirty Harry [7]
Dirty Harry [8]

Kädenojennuksena kauhistuneille Likaisen Harryn jatko-osa, Magnum Force (1973), otti teemakseen poliisiväkivallan. Kolmannessa osassa Tyne Dalyn näyttelemä naispari avasi oven naispoliiseihin kohdistuviin ennakkoluuloihin, kun taas neljännessä vihan kohteeksi joutuvat naisia raiskaavat miehet. Tarinoiden tuntuessa yhä tuoreilta, samojen ongelmien velloessa nykypäivän lööpeissä, ei niiden tarjoama henkisesti vapauttava kokemus ole kadonnut. Kaiken päänsilittelyn ja näennäisen yhteiskunnallisen liberaalin kehityksen jälkeen, tarjoaa tunne kostosta yhä tyydytyksen.

Sosialistishenkisessä Suomessa aikalaissensoreiden oli 70-luvulla vaikea käsitellä Likaisen Harryn suoraviivaista lähestymistapaa. Täyskieltoa seurasi valitus- ja uusintatarkastusprosessi, eikä Harryn kujanjuoksu päässyt teattereihin kuin vasta leikattuna. Elokuvan uskottiin vahingoittavan mielenterveyttä. Heinäkuun alussa vuonna 1984 Likaisesta Harrysta tuli kuitenkin yksi ensimmäisistä Suomen televisiossa koko kansalle esitetyistä saksimattomista väkivaltaelokuvista.

****½
© Jari Mustonen, julkaistu: 16.7.2018
keskiarvo
toimitus
4.25/5.00 (10)
 JSTPJMMHMEMMMK*EMPITM
  4.0 4.5 4.5 4.5 4.5 3.5 4.0 4.0 4.0 5.0
keskiarvo
lukijat i
4.50/5.00 (5)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  124 (185)
67%
Dirty Harry (1971)  Dirty Harry (1971)Likainen Harry