Caroline Munro

The Lawnmower Man (1992)

Ruohonleikkaaja

aka Gräsklipparen; Stephen King's The Lawnmower Man; Le cobaye; Der Rasenmähermann; Il tagliaerbe; El cortador de césped

The Lawnmower Man #1 The Lawnmower Man #2

Kolmekymmentä vuotta sitten maailma eli samankaltaista tekoäly- ja virtuaalitodellisuus huumaa kuin 2010-luvun lopulla. Yleisen teknologiakehityksen taustalla oli pitkään jatkunut talouden nousukausi. Laskentatehon moninkertaistumista mittaavan Mooren lain kautta konkretisoituvaa prosessointitehoa nopeampi oli keskiluokkaisten kotien tietokoneistustahti, joka synnytti kehityksennälkäistä kuulijakuntaa. Internetin käsitettä sellaisena kuin nykyisin tunnemme (http-protokollapohjaisena verkkona) ei ollut vielä olemassa ja digitalisoituva maailma yhdistyi välillä kyberpunk-visioihin ja synnytti Nintendo Power Gloven (1989) kaltaisia futuristisia ohjaimia. Elokuva-alallakin puuhailtiin "Voomies" (virtual reality movies) -elokuvia, joita esitettäisiin niihin rakennetuissa teknosaleissa. Visioissa valmistauduttiin hyppäämään komentorivipohjaisista liittymistä suoraan virtuaalitodellisuuteen.

Ruohonleikkaaja osui tähän hetkeen, kun ilmassa oli enemmän kuvitelmia ja odotuksia, kuin käytäntöä. Aikaan, jona mielikuvitus vasta konseptoi analogisesta maailmasta digitaaliseen siirtymisen mahdollisuuksia.

The Lawnmower Man [1]
The Lawnmower Man [2]

Pierce Brosnanin esittämä tohtori Angelo on mukana sotilaallisessa kokeessa, joka menee pieleen ja syntyy ruumiita. Erottuaan projektista idealistinen tohtori alkaa soveltaa tietojaan lähiön jälkeenjääneeseen ruohonleikkaajaan Jobeen (Jeff Fahey). Ruohonleikkaajan älykkyys kasvaa nopeasti ylittäen normaalin ihmisen kyvyt ja lopulta kokeeseen sekaantuu myös sotilasteollisuutta palveleva yhtiö.

The Lawnmower Man [3]
The Lawnmower Man [4]

Ruohonleikkaaja on lähtökohtaisesti teknoelokuva, jonka pääosassa on Pierce Brosnanin ja Jeff Faheyn ohella myös virtuaalitodellisuus. Tästä johtuen elokuva on niitä, joissa katsojan muistot tai kyky asettua ajalliseen kontekstiin saattaa määritellä vahvasti katsomiskokemuksen. Osa efekteistä on väistämättä todella vanhentuneita. Silloin kun elokuva yhdistää CGI:tä oikeaan videokuvaan on tulos noloa. Mutta virtuaalitodellisuusjaksoissa elokuvalla on edelleen hetkensä. Ruohonleikkaajassa virtuaalitodellisuus on sen omista lähtökohdista tehty, aivojen stimulointiin rakennettu tila, jossa käyttäjä on tietoisesti. Se ei ole erillisten virtuaalitodellisuuksien ja verkkojen, kyberavaruuden lähes päättymätön tila, vaan heksagoninen suljettu maailma. Tilaan kytkeytyminen vaatii monenmoista teknistä laitetta, kuten virtuaalipukuja ja pallomaisiin kehikkoihin ripustautumista, joiden kautta saavutetaan 360 asteen liikkuvuus. Matrixin (1999) ja sen jälkeisten elokuvien suurin ero on, että niissä virtuaalitodellisuuden tarkoitus on simuloida oikeaa maailmaa.

Ruohonleikkaajan virtuaalijaksojen voima onkin siinä arkaaisessa ja raa'an alkeellisessa keinotekoisessa tilassa, jota ei ole turhaan yritetty mallintaa todellisen maailman kaltaiseksi katsojan silmän miellyttämiseksi. Tarinan virtuaaliseksikohtauskin, joka lienee historian ensimmäinen, kykenee olemaan omaperäisempi kuin myöhempien elokuvien pelkästään fotorealistisuuteen tarrautuvat kohtaukset. Virtuaalitodellisuuden käsite tulisi myöhemmin muuttumaan, mutta elokuvan antama kuva edustaa pre-internet ajan visiota teknologiasta.

The Lawnmower Man [5]
The Lawnmower Man [6]

Toinen kytkös nykyajan teknotrendeihin tulee tarinasta. Juoni on klassinen Frankenstein-variaatio (Mary Shelley, 1818). Hullu tiedemies -teemaan liittyy yleensä ihmisen jumalaksi korottautuminen, joko luojana tai vallankäyttäjänä. Alkuperäinen käsikirjoitusnimi Cyber God vihjaa mitä on haettu. Elokuvan Jobe siteeraa myös itseään kyber-kristukseksi ja tavoitteissaan siirtyä (puhelin)verkkoon hän käytännössä olisi tekoälyn kaltainen digitaalinen jumala. Jobe ei kuitenkaan ole tekoäly, vaan enemmän korkeamman tietoisuuden saavuttanut vesimiehen ajan opeilla ja huumeilla buustattu post-moderni prometheus.

Joben kehittyminen kaikkivoipaiseksi teknologiajumalaksi syntyy huumecocktailien ohella pelaamalla esoteerisia symboleja aivoihin tykittäviä pelejä. Prosessia nopeutetaan virtuaalitodellisuuden kautta. Kun 60-luvulla ihmismielen alkemiaa harrastettiin huumeilla, mystiikalla ja mielenhallinnalla niin ruohonleikkaaja lisää työkaluvalikoimaan teknologian ja pelit, joiden kautta tajunnan algoritmeja optimoidaan. Lopputulos, jossa Joben kykyihin kuuluu paitsi telepatiaa sekä telekinesiaa on kuin happoisimmista hippiajan mindfulness-fantasioista. Jobe itsekin väittää avanneensa portit jo unohdettuihin aivoalueisiin, joihin historian saatossa vain valituilla shamaaneilla ja noidilla on ollut pääsy.

Ruohonleikkaajan erottaa muista teknologiaelokuvista tämä esooterispohjainen lähestyminen. Teknologian kautta synnytetyn uhan kaari ei noudata perinteistä moraalisista valinnoista tai niiden puutteesta varoittavien teknodystopioiden kaavaa. Jobe ei ole logiikan kautta ihmiskunnan tuhon välttämättömyyteen päätynyt keinoäly, vaan 60-luvun opeilla uudelleensyntynyt, irrationaalinen ja pysyvästi psykoosissa oleva Cyber-Manson.

The Lawnmower Man [7]
The Lawnmower Man [8]

Vahvasti tekniikkaan tukeutuvien elokuvien teko on aina ollut suuri riski, mutta julkaisijana toiminut innovatiivinen New Line Studio oli tottunut riskinottoon. Ruohonleikkaaja oli silti tuotannollisesti indiefilmi ja kaukana riittävistä resursseista. Elokuvassa on kymmenkunta minuuttia tietokoneella renderöityä kuvaa, joiden koostaminen vei yli puoli vuotta. 90-luvulla tietokonetehosteiden tietotaito oli käytännössä Industrial Light & Magic -yhtiön monopolia, mutta tuotannolla ei ollut varaa käyttää yhtiön palveluksia. Produktio löysi efekteihin pienen Angel Studiosin, joka kuuluu nykyisin Grand Theft Auto -pelisarjasta kuuluisalle Rock Star Gamesille. Altavastaajan asemasta käsin tehty riskinotto kannatti. Ruohonleikkaaja oli ilmestymisvuonnaan menestynein indie-filmi sekä New Line Cineman ykköshitti. Elokuva tuotti pelkästään teatterikierroksella lähes 200 miljoonaa kymmenen miljoonan panostuksella.

Elokuvan alkuperäinen nimi oli Stephen King's The Lawnmower Man. Stephen King oli myynyt saman nimisen novellin oikeudet vuonna 1978 ja elokuvan tuottajat olivat hankkineet sen normaaliin tapaan. Kingin tarina on muutaman sivun pituinen mininovelli, jonka päähenkilönä oleva satyyri uhraa uhreja kreikkalaiselle jumalalle ja osaa liikuttaa ruohonleikkuria ajatuksen voimalla.

Sisällöllisesti eroavaisuudesta suivaantuneena King nosti oikeusjutun, jossa vaati nimensä vetämistä pois markkinointimateriaalista. Stephen King voitti ehkä yllättäenkin jutun oikeuden päätöksellä "misleading and deceptive use". King sai muutamien miljoonien korvaukset, mutta New Line Cinema jatkoi "based on" -tyyppistä nimen käyttämistä teatterikierroksen jälkeenkin ja pian edessä oli taas uusi oikeusjuttu. Lopulta julkaisija joutui teippaamaan Stephen Kingin nimiä piiloon vuokraamoissa olevista julkaisuista. Tästä jäänteenä myös ensimmäisen suomalaisen VHS-kasetin kannessa lukee "Perustuu Stephen Kingin Lyhyeen Tarinaan".

The Lawnmower Man [9]
The Lawnmower Man [10]

Ruohonleikkaajan kulttuurinen merkitys oli teknisen sanaston konkretisointi, popularisointi ja sen antama esimerkki toimi myös uusien näkemysten kasvualustana. Kun puhuttiin virtuaalitodellisuudesta yleisimminkin, artikkeleissa oli usein kuvia elokuvan kohtauksista. Virtuaalitodellisuus oli terminä vasta alle vuosikymmenen ikäinen ja hankalasti selitettävä. Elokuva visualisoi termin ja auttoi siten diskurssia ja ymmärrystä siirtymisessä syvempiin aiheisiin. Ruohonleikkaajan esimerkin kautta ideoitiin paljon tulevaa teknisessä lehdistössä, jossa elokuva antoi lupauksen myös tulevaisuuden peleistä. Pelit olivat heikomman immersion vuoksi pitkään elokuvien visuaalisuuden vanki. Ruohonleikkaajan antamista visioista lupaavin oli päästä tulevaisuudessa tuosta vertailukytköksestä. Osuvaa itse elokuvassa oli ainakin se, että Joben puuhat virtuaalitodellisuudessa ennakoivat hyvin sitä mihin tietoverkkoja ja laskentakapasiteettia tultaisiin käyttämään.

90-luvulla kaikki teknologisesti edistykselliset elokuvat synnyttivät aina samankaltaisen spekulaation näyttelijän korvaamisesta tietokoneilla. Kuten nyt tiedetään, niin lähtöolettamukset olivat - ja ovat jatkossakin tämän tyyppisissä kysymyksissä vääriä. Tulevaisuusskenaarioiden suurin ongelma on, että ihminen aina aliarvioi pitkän aikavälin ja yliarvioi lyhyen aikavälin vaikutukset. Elokuva teknistyi nopealla tahdilla, mutta tietokoneen mallintamien (sivuosa)hahmojen suhteen päästiin uskottavalle tasolle vasta 25 vuotta myöhemmin. Silti tuotannon, jälkikäsittelyn, jakelun ja koko alan digitalisoituminen on muuttanut alaa paljon enemmän kuin anekdoottimainen tietokoneen toimiminen näyttelijän roolissa.

Versioinfo (18.4.2020):

Ruohonleikkaajasta on liikkeellä kahta eri versiota. Teatteriversio kestää noin 108 minuuttia ja director's cut 140 minuuttia. Teatteriversiosta puuttuu mm. kokonaan Joben ja "Cybomanin"-kohtaukset ja niihin liittyvät myöhemmät viittaukset. Yli 30 kohtausta poikkeaa versioissa toisistaan.

Suomessa elokuva on ilmestynyt kolmena eri julkaisuna. Elokuvasta on kaksi Finnkinon VHS-julkaisua sekä Scanboxin DVD. Ensimmäisessä VHS-julkaisussa on kestoksi ilmoitettu 125 min ja maininta "leikkaamaton, alkuperäinen pitkä versio". Toisessa julkaisussa mainostetaan "40 min pidempi kuin teatteriversio" ja pituudeksi ilmoitetaan 140 min (kasetissa merkintä 125 min). Molemmat versiot ovat pidempiä versioita ja täysin identtisiä.

Ruohonleikkaajasta on myös Scanboxin huonomaineisen jupiter-sarjan julkaisu. Sen kannessa kerrotaan ”Directors Cut, 20 minuuttia pidempi kuin elokuvateattereissa”. Myös tämä on sama versio, kuin VHS-julkaisuissa.

Suomijulkaisujen teksteistä ja harhaanjohtavuuksista huolimatta, kaikki julkaisut ovat leikkaamattomia director's cut -versioita. Teatteriversiota ei ole julkaistu Suomessa fyysisinä tallenteina. Se on myös maailmanlaajuisesti harvinaisempi versio.

****-
© Jarkko Lehtola, julkaistu: 18.4.2020
keskiarvo
toimitus
3.50/5.00 (4)
 JSJLJMEM
  3.5 4.0 3.5 3.0
keskiarvo
lukijat i
3.00/5.00 (2)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  -10 (42)
0%
The Lawnmower Man (1992)  The Lawnmower Man (1992)Ruohonleikkaaja