Caroline Munro

Matinee (1993)

Kinopaniikki; Päiväleffa

aka Matinée; Matinee - Die Horrorpremiere; Panic sur Florida Beach; Matiné

Matinee #1 Matinee #2

Genre

Elokuvilla on joka vuosikymmenellä omanlaisensa ympäristö, jossa ne syntyvät. Quentin Tarantino haikaili menneen aikakauden perään omassa joutsenlaulussaan. Vuosikymmen aiemmin Joe Dante ohjasi hiukan samanlaista fiktiota Kuuban ohjuskriisin ajoilta. Matinee kertoo, kuinka vanhat kauhuelokuvat ja B-luokan scifit käyttivät ydinsodan uhkaa polttoaineenaan.

Samaan aikaan kun presidentti Kennedy varoittaa ohjuskriisistä, Key Westissä eksploitaatioelokuvantekijä Lawrence Woolye (John Goodmanin esittämänä) kauppaa uutta elokuvaansa teattereihin. Hänen elokuvassaan radioaktiiviseksi muurahaiseksi muuttunut mies uhkaa yhteiskuntajärjestystä.

Matinee on yksi Joe Danten uran valopilkkuja. Selvästikin Matineen kaltaisille ajankuvaelokuville oli tilausta, koska muutama vuosi myöhemmin ilmaantui Tim Burtonin Ed Wood, joka sekin osaltaan käsitteli "kökköelokuvia" ohjanneen kulttiohjaajan edesottamuksia.

Matinee [1]
Matinee [2]

Selkeä esikuva Woolseylle on William Castle, joka on ilahduttanut useita muita elokuvantekijöitä aina John Watersista lähtien. Castle tunnettiin siitä, että hän höysti elokuvanäytöksiä usein erilaisilla propeilla tai kokemusta tehostavilla yllätyksillä. Matineen viittaukset elokuvahistoriaan tuntuvat uskottavilta fiktiivisyydestään huolimatta, koska ne mukailevat yleisessä tiedossa olleita tapahtumia.

Woolsey esimerkiksi piilottaa elokuvassa sähköiskuja antavia masiinoja tuoleihin, joilla säikäytetään pahaa aavistamattomia katsojia. Hän myös palkkaa avustajan juoksemaan muurahaisasussa yleisöön kesken elokuvan. Halvat shokkiefektit vievät huomiota Woolseyn elokuvan halpuudesta ja saavat huomion kiinnittymään enemmän elokuvateatterikokemuksen attraktiomaiseen, huvipuistomaiseen luonteeseen. Kuten sanonta kuuluu: hän antaa kansalle huvituksia koko rahan edestä.

Matineessa on romanttinen sävy. Se tuntuu ehdottavan, että vanhoissa monsterielokuvissa on jotain kaunista ja kuinka ne ovat paheksutusta maineestaan huolimatta kilttejä, lapsenomaisia ja leikkisiä.

Matinee [3]
Matinee [4]

Maailma on liian brutaali elokuvalle. Woolseyn tarinaa katkoo oikean maailman reaalipolitiikka ja ydinsodan uhka. Dante heittää myös elokuvaan aikakaudelle sopivaa teini-ikäisten romantiikkaa ja dramaa, jossa kovanaamat ja nörtit riitelevät ihastuksestaan. Ikään kuin maailman tilanteen vakavuus ei välittyisi asukkaille lainkaan. Elokuvan lumetodellisuus on tärkeämpää.

Elokuvassa on paljon siirappia, mutta Dante vihjaa hienovaraisesti populaariviihteen hinnasta. On totta, että Matineen aikaan (kuten edelleenkin) pelättiin populaarikulttuurin vaikuttavan katsojiin ehdollistavalla tavalla. Woolsey käyttää opportunistisesti sodan uhkaa manipuloidakseen katsojien odotuksia. Vaikka Woolseyn viihde näyttäytyy harmittomalta, kontekstualisoi se kuitenkin ulkomaailman tapahtumia hämärtävällä tavalla.

Matinee [5]
Matinee [6]

Kun miettii Danten omia elokuvia, on hänellä Woolseyn kaltainen taipumus hauskanpitoon. Matinee herää todella henkiin kun siinä näytetään pätkiä Woolseyn "Mant"-elokuvasta. Sitä haluaisi katsoa enemmänkin.

Matineeta katsoessa on ilahduttavaa sen hyväsydämisyys. Samoin kuin Tarantinon uudessa elokuvassa, myös Matinee tuntuu B-elokuvien ja roskaelokuvien opportunistisuudesta huolimatta puolustavan hyljeksittyjen elokuvien kekseliäisyyttä. Hiukan piikittelevämpää satiiria jää silti kaipaamaan.

Versioinfo (päivitetty: 24.9.2020)

Elokuvasta löytyy teknisesti laadukkaat ja kattavin ekstroin varustetut bd-julkaisut sekä Englannista (Arrow Video) että Yhdysvalloista (Shout! Factory).

***½-
© Juho Liukkonen, julkaistu: 24.9.2020
keskiarvo
toimitus
3.50/5.00 (3)
 TPPIJL*
  3.5 3.5 3.5
keskiarvo
lukijat i
4.00/5.00 (1)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  1 (1)
100%
Matinee (1993)  Matinee (1993)Kinopaniikki  

kommentit

odota...
chachi kommentoi (28.9.2020 16:26:31)
user avatar Ilmeisesti arvostelija ei ole tietoinen siitä faktasta, että elokuva oli myös tavallaan kunnianosoitus 50-luvun "Gimmick Kingille" eli William Castlelle. Sähköshokkeja kun tarjoiltiin tuoleissa The Tinglerissä ja luuranko leijahteli yleisön yläpuolella The House on Haunted Hillissa.
vastaa »
ViljoLinna kommentoi (8.10.2020 16:16:34)
lainaus:
Ilmeisesti arvostelija ei ole tietoinen siitä faktasta, että elokuva oli myös tavallaan kunnianosoitus 50-luvun "Gimmick Kingille" eli William Castlelle. Sähköshokkeja kun tarjoiltiin tuoleissa The Tinglerissä ja luuranko leijahteli yleisön yläpuolella The House on Haunted Hillissa.
user avatar Luitkohan arvostelua ollenkaan ennen kuin päätit, ettei arvostelija ole tietoinen jostain?

Arvostelussa nimittäin sanotaan:

"Selkeä esikuva Woolseylle on William Castle, joka on ilahduttanut useita muita elokuvantekijöitä aina John Watersista lähtien. Castle tunnettiin siitä, että hän höysti elokuvanäytöksiä usein erilaisilla propeilla tai kokemusta tehostavilla yllätyksillä. Matineen viittaukset elokuvahistoriaan tuntuvat uskottavilta fiktiivisyydestään huolimatta, koska ne mukailevat yleisessä tiedossa olleita tapahtumia.

Woolsey esimerkiksi piilottaa elokuvassa sähköiskuja antavia masiinoja tuoleihin, joilla säikäytetään pahaa aavistamattomia katsojia. Hän myös palkkaa avustajan juoksemaan muurahaisasussa yleisöön kesken elokuvan. Halvat shokkiefektit vievät huomiota Woolseyn elokuvan halpuudesta ja saavat huomion kiinnittymään enemmän elokuvateatterikokemuksen attraktiomaiseen, huvipuistomaiseen luonteeseen. Kuten sanonta kuuluu: hän antaa kansalle huvituksia koko rahan edestä."
vastaa »
chachi kommentoi (10.10.2020 17:05:37)
lainaus:
Luitkohan arvostelua ollenkaan ennen kuin päätit, ettei arvostelija ole tietoinen jostain?

Arvostelussa nimittäin sanotaan:

"Selkeä esikuva Woolseylle on William Castle, joka on ilahduttanut useita muita elokuvantekijöitä aina John Watersista lähtien. Castle tunnettiin siitä, että hän höysti elokuvanäytöksiä usein erilaisilla propeilla tai kokemusta tehostavilla yllätyksillä. Matineen viittaukset elokuvahistoriaan tuntuvat uskottavilta fiktiivisyydestään huolimatta, koska ne mukailevat yleisessä tiedossa olleita tapahtumia.

Woolsey esimerkiksi piilottaa elokuvassa sähköiskuja antavia masiinoja tuoleihin, joilla säikäytetään pahaa aavistamattomia katsojia. Hän myös palkkaa avustajan juoksemaan muurahaisasussa yleisöön kesken elokuvan. Halvat shokkiefektit vievät huomiota Woolseyn elokuvan halpuudesta ja saavat huomion kiinnittymään enemmän elokuvateatterikokemuksen attraktiomaiseen, huvipuistomaiseen luonteeseen. Kuten sanonta kuuluu: hän antaa kansalle huvituksia koko rahan edestä."
user avatar En tiedä missä unenpöhnässä olen arvioni lukenut ja tuon kohdan totaalisesti missannut. Elokuvan toki nähnyt ja William Castle on omaa sydäntäni lähellä.

Jatkoluettavaa Matinee-elokuvasta kiinnostuneille olisi "Step Right Up! I'm Gonna Scare the Pants Off America".
vastaa »

kommentoi arvostelua ja/tai elokuvaa