61 replies to this topic

[Red Right Hand]

Todella paskoja mielipiteitä. Pakko oikaista pari asiaa:
2. David Gordon Greenille Pineapple Express oli ensimmäinen mainstream elokuva.

Mikä "oikaisu" tämä on?

Eli siis tarkennetaan määritelmää "uuden Hollywoodin lupaavimpiin kuuluva mainstreamohjaaja". Tarkoittaa siis sitä että käsitykseni mukaan herra Green on George Washingtonin jälkeen siirtynyt asteittain mainstreamimman elokuvan suuntaan (Undertow poikkeuksena) ja PE on sitten jo ihan sitä itseään. Ja sitäpaitsi you are what your last film is. tms. Tasasen laadukas kaveri joka tulee vielä joskus tekemään sen 2010-luvun Titanicin...

Edited by Red Right Hand, 25 June 2009 - 14:15.

[KCrimso]

Todella paskoja mielipiteitä.

Samaa mieltä. Mutta mitä muuta voi odottaa Adam Sandler-huumorin ystävältä.

[Red Right Hand]

Todella paskoja mielipiteitä.

Samaa mieltä. Mutta mitä muuta voi odottaa Adam Sandler-huumorin ystävältä.

Papu kaija merkki älykkyys osa määrästä.

[(The Lukewarm.)]

1. Paksuna on ylivoimaisesti huonoin Apatow-elokuva.

Apatowin ohjaamista vai niistä, joissa nimensä on tuottajana?

Tuottajana. En ole kyllä kaikkia nähnyt. Mutta huonompi kuin esim. toi Step Brothers. On siinä (Paksuna) hyviä juttuja, mutta kestää liian kauan ja sentimentaalisuutta on vähän liikaa. Liian totinen komedia.

Edited by (The Lukewarm.), 25 June 2009 - 14:15.

[Red Right Hand]

1. Paksuna on ylivoimaisesti huonoin Apatow-elokuva.

Apatowin ohjaamista vai niistä, joissa nimensä on tuottajana?

Tuottajana. En ole kyllä kaikkia nähnyt. Mutta huonompi kuin esim. toi Step Brothers. On siinä (Paksuna) hyviä juttuja, mutta kestää liian kauan ja sentimentaalisuutta on vähän liikaa. Liian totinen komedia.

Knocked Up: Comedy | Drama | Romance

Edited by Red Right Hand, 25 June 2009 - 14:17.

[(The Lukewarm.)]

1. Paksuna on ylivoimaisesti huonoin Apatow-elokuva.

Apatowin ohjaamista vai niistä, joissa nimensä on tuottajana?

Tuottajana. En ole kyllä kaikkia nähnyt. Mutta huonompi kuin esim. toi Step Brothers. On siinä (Paksuna) hyviä juttuja, mutta kestää liian kauan ja sentimentaalisuutta on vähän liikaa. Liian totinen komedia.

Knocked Up: Comedy | Drama | Romance

Ai genrekategoria estää mua haukkumasta elokuvaa? En vaan hirveästi diggaile noista Hollywood lopuista, missä asetutaan aloilleen ja hankitaan lapsia... En katso elokuvia, jotta voisin kuulla vanhempien motkotukset päässä.

[Jetro Suni]

Knocked Up on kliseinen paska, joka ei sisällä hauskaa komediaa eikä hyvää draamaa. Tylsämielinen pössyttelijä oppii kommellusten kautta vastuuntuntoiseksi vanhemmaksi. Hip hei.

[Red Right Hand]

1. Paksuna on ylivoimaisesti huonoin Apatow-elokuva.

Apatowin ohjaamista vai niistä, joissa nimensä on tuottajana?

Tuottajana. En ole kyllä kaikkia nähnyt. Mutta huonompi kuin esim. toi Step Brothers. On siinä (Paksuna) hyviä juttuja, mutta kestää liian kauan ja sentimentaalisuutta on vähän liikaa. Liian totinen komedia.

Knocked Up: Comedy | Drama | Romance

Ai genrekategoria estää mua haukkumasta elokuvaa? En vaan hirveästi diggaile noista Hollywood lopuista, missä asetutaan aloilleen ja hankitaan lapsia... En katso elokuvia, jotta voisin kuulla vanhempien motkotukset päässä.

No siis sitä vain että sentimentaalisuus ja, erityisesti, totisuus ehkä liittyvät jollain tavalla siihen genreen mitä Knocked Up edustaa, eli noihin kaikkiin kolmeen sanaan: komedia, draama, romanssi. Esim. mainitsemasi Step Brothers on puhtaasti komedia. Se digaako elokuvasta vai ei, on toki ihan oma asiasi.

Minun mielestä Knocked Up on 2000-luvun parhaita romanttisia komedioita. Pituudesta olen kyllä samaa mieltä. Tosin elokuvan ekstroissa on vielä ainakin yhden elokuvan verran yhtä hauskoja kohtauksia kuin mitä itse elokuvassa, joten ei ihme että on ollut vaikeaa editoida teatteriin edes jonkinlainen normaalipituinen elokuva.

Edited by Red Right Hand, 25 June 2009 - 15:07.

[Humphrey Bogart]

Seth Rogen ei ole kyllä kovin hauska tyyppi, vaikka hauskoissa elokuvissa on ollut. Vaikea kuvitella että äijän vilahdus jossain leffassa pelastaisi yhtään mitään.

Mutta Paksuna oli silti ihan hyvä, Superbad ok, Virgin ihan jees. Ei näistä mikään silti hillittömän hauska ole. Paikoitellen vitsit tuntuvat aika väkisinväännetyiltä. Toisaalta 2000-luvulla ei todellista napakymppiä komedioiden suhteen ole tehtykään, sellaista joka saisi nauramaan vedet silmissä. Hyviä kyllä on ollut Boratin tapaan.

Pituus tosiaan tuntuu olevan useimmiten ongelma. Hyvä komedia kestää max. 90 min.

Edited by Humphrey Bogart, 25 June 2009 - 15:36.

[Lazer]

Onko toi Forgetting Sarah Marshall jo Suomessa DVD:llä?

Ilmestyy jenkeissäkin vasta syys-lokakuussa. Eli ei.

Onks tää hyvä vahi ei? Kodin ykköses 5,99.

[(The Lukewarm.)]

Onko toi Forgetting Sarah Marshall jo Suomessa DVD:llä?

Ilmestyy jenkeissäkin vasta syys-lokakuussa. Eli ei.

Onks tää hyvä vahi ei? Kodin ykköses 5,99.

Ei ole erityisen hyvä.

No siis sitä vain että sentimentaalisuus ja, erityisesti, totisuus ehkä liittyvät jollain tavalla siihen genreen mitä Knocked Up edustaa, eli noihin kaikkiin kolmeen sanaan: komedia, draama, romanssi. Esim. mainitsemasi Step Brothers on puhtaasti komedia. Se digaako elokuvasta vai ei, on toki ihan oma asiasi.

Musta sentimentaalisuus ei ole koskaan hyvä adjektiivi. Ja liiallinen vakavuus ei sekään ole hyväksi etenkin jos elokuvassa on tarkoitus olla huumoria mukana.

[Red Right Hand]

Tuli just mieleen tuosta "Hollywood-lopusta" että oliko se ihan just sellainen? Viime katsomisesta on kulunut puolisen vuotta joten en ihan muista sitä: Rogen ja mimmi saavat lapsen mutta eivät muuta yhteen, saati mene naimisiin (mikä olisi ollut juuri ns. hollywood-loppu) vaan aloittavat seurustelun ns. tuoreelta pohjalta.

(Näin se muistaakseni meni mutta kuten sanoin voin muistaa väärin kun on viime tsekkauksesta on vähän aikaa.)

Edit: No nyt tsekkasin Pineapple Expressin loppuun. Parani loppua kohden, muuttuessaan toiminnallisemmaksi. Loppujen lopuksi ihan jees. Johtuuko sitten viimeaikaisesta musavalikoimasta mp3-soittimessani, mutta James Francon grungehtavaa pössyttelijää alkoi rakastamaan enemmän ja enemmän elokuvan edetessä.

Edited by Red Right Hand, 25 June 2009 - 20:41.

[Red Right Hand]

Eilen telkusta tullut Talladega Nights olikin sitten varsin huono, heikoimpia komedioita mitä olen nähnyt keneltäkään ja ikinä. Ferrel tosin oli ihan ok, mutta niinhän se on aina - harmi vaan että äijä on tehnyt tämän "aikuinen lapsi" -roolinkin noin jokaisessa elokuvassaan ja aina (paljon) paremmin. Sacha Baron Cohen ja Reilly olivat sen sijaan ihan unessa - heiltä ei tainnut olla yhtään hauskaa kohtausta. Ei miesten vika sinänsä, vaan ohjaajan, jolla ei ole minkäänlaista komedian tajua, ja umpitylsän skriptin. Vitsejä ei juuri ole, ja silloin kun niitä on, menee ajoitus reisille. Gary Cole piristi vähän elokuvaa. Mutta vain vähän.

Muutama hörähdys (puuma, kokkelipussi, mitä mä teen käsieni kanssa?). Aika paska saldo melkein kaksi tuntia kestäneelle "komedialle."

Edited by Red Right Hand, 16 November 2009 - 13:39.

[Disco Studd]

Minusta tämä taas on yksi päättyvän vuosikymmenen aliarvostetuimpia komedioita. Ei Apatow-verstaan parasta laatua, muttei varmasti huonointakaan. Talladega Nights näyttää amerikkalaiselta junttikomedialta, mutta on todellisuudessa salakavala parodia amerikkalaisista junttikomedioista, joka kommentoi punaniska-eksistentialismia tavalla, jota punaniskat eivät tietenkään itse tajua. Siksi se onnistuu kaatamaan molemmat kärpäset yhdellä iskulla.

[JariM]

Apatow on tänään vieraana Conanissa.