Jump to content


Photo

Hammer Film Productions [gb]

hammer

  • Please log in to reply
148 replies to this topic

#91 Meller

Meller

    Full Member

  • Elitisti
  • PipPipPip
  • 1,138 posts

Posted 13 May 2012 - 19:28

Twins of Evil (John Hough, 1971)

Hammerin Carmilla-jatkumon uusintakierrosten päätös kolmanteen osaan näytti elokuvan vielä paremmassa valossa kuin missä se jo aiemmin paistatteli silmissäni. Silloisen nuoren, nälkäisen ja modernin kauhuelokuvan tilaan kyllästyneen Houghin ohjattavaksi lankesi vimmalla ja groteskilla kauneudella täytetty pala gotiikkaa, missä vampyyrien vastavoima on vähintään yhtä kammottava ja verenhimoinen kuin itse vampyyrit. Peter Cushing sai harvoin pukea kusipään viittaa harteilleen ja tekee sen tässä antaumuksella: parasta Gustav Weilin hahmossa on sen kaikkea muuta kuin yksiselitteinen pahuus tai hyvyys. Vastapuolella Damien Thomasin järkeen ja vietteihin nojaavasta saatananpalvoja-kreivi Karnsteinista löytyy hieno lihallis-nekroottinen elostelija. Heikkona lenkkinä kaikessa pyörityksessä sinne tänne heitellyt puoli-puunaamaiset Playboy-kaksoset jäävät kuin tuuliajolle, mikä ottaisi päähän melkoisesti, ellei kyseessä olisi lopulta turha sivuseikka verrattuna tarjottuun uskonnon ja järjen sekä jumalallisten ja saatanallisten viettien tarjottuun ristiriitaiseen tahtojen taistoon. Tämä ei ole vahvojen naissuoritusten elokuva, kuten edes jollakin tapaa aiemmat osat olivat. American Gothicia ja muutamia herran perhe-elokuvia sekä viimeisintä 2000-luvulla tehtyä kauhuhalpista näkemättä tämä on kirkkaasti Houghin paras elokuva ja mielestäni myös yksi Hammerin kruununjalokiviä.

"The lady can't talk, asshole! And for the record - I'M the dyke!!!"


#92 MiR

MiR

    Expert Member ++

  • Elitisti
  • PipPipPipPip
  • 2,690 posts

Posted 13 May 2012 - 19:38

Terence Fisher: The Hound of the Baskervilles (1959)

Sherlock Holmesin seikkailuista on ohjattu niin elokuvia kuin pienemmän budjetin tv-sovituksiakin vaikka kuinka. Yksi suosituimmista tarinoista on ollut tämä kirouksesta, pelosta ja yliluonnollisista voimista kertova seikkailu, joka on yksi kauhupitoisimmista Holmesin seikkailuista. Hammer ehti kuitenkin ensimmäisenä kuvaamaan The Hound of the Baskervilles -tarinan väreissä ja pääosissa ovat luottomiehet Peter Cushing ja Christopher Lee.

Juonessa on jälleen pieniä variaatioita, mutta peruselementit ovat edelleen kohdillaan. Hammerin luottojuhta Terence Fisher hoitaa ohjauksen jälleen kerran ammattimaisen varmasti ja toisen vakikasvon, James Bernardin, musiikit istuvat pienestä pompöösimäisyydestään huolimatta kuvan kanssa yhteen. Cushing ottaa Holmesin roolin ongelmitta haltuunsa, mutta Andre Morell ei istu oikein luontevasti uskollisen Watsonin rooliin. Budjetti on ollut nähtävästi ihan mukavan kokoinen, mitä nyt kaivoskohtauksessa osa lohkareista vaikuttaa yllättävän kevyiltä.
Dick Laurent is dead

#93 Meller

Meller

    Full Member

  • Elitisti
  • PipPipPip
  • 1,138 posts

Posted 13 May 2012 - 19:50

Terence Fisher: The Hound of the Baskervilles (1959)

Sherlock Holmesin seikkailuista on ohjattu niin elokuvia kuin pienemmän budjetin tv-sovituksiakin vaikka kuinka. Yksi suosituimmista tarinoista on ollut tämä kirouksesta, pelosta ja yliluonnollisista voimista kertova seikkailu, joka on yksi kauhupitoisimmista Holmesin seikkailuista. Hammer ehti kuitenkin ensimmäisenä kuvaamaan The Hound of the Baskervilles -tarinan väreissä ja pääosissa ovat luottomiehet Peter Cushing ja Christopher Lee.

Juonessa on jälleen pieniä variaatioita, mutta peruselementit ovat edelleen kohdillaan. Hammerin luottojuhta Terence Fisher hoitaa ohjauksen jälleen kerran ammattimaisen varmasti ja toisen vakikasvon, James Bernardin, musiikit istuvat pienestä pompöösimäisyydestään huolimatta kuvan kanssa yhteen. Cushing ottaa Holmesin roolin ongelmitta haltuunsa, mutta Andre Morell ei istu oikein luontevasti uskollisen Watsonin rooliin. Budjetti on ollut nähtävästi ihan mukavan kokoinen, mitä nyt kaivoskohtauksessa osa lohkareista vaikuttaa yllättävän kevyiltä.

Mun nähdäkseni Hammerin pojat pistivät tällä filmillä pykälää paremmaksi Universalia, Cushingin ollessa lisäksi suunnilleen tasaväkinen Rathbonen kanssa Holmesina.

"The lady can't talk, asshole! And for the record - I'M the dyke!!!"


#94 MiR

MiR

    Expert Member ++

  • Elitisti
  • PipPipPipPip
  • 2,690 posts

Posted 17 May 2012 - 12:42

Mun nähdäkseni Hammerin pojat pistivät tällä filmillä pykälää paremmaksi Universalia, Cushingin ollessa lisäksi suunnilleen tasaväkinen Rathbonen kanssa Holmesina.

Itse näkisin Cushingin pääsevän ainakin piipun verran edelle vertailussa. Harmi että myöhemmin vuoden 1968 sarjasta, jossa Cushingin Holmes ja Nigel Stock Watson, ei ole jäljellä kuin muutama jakso.

Yksi mainio Holmes on myös turhan usein unohdettu Douglas Wilmer, joka sittemmin siirtyi enemmänkin komediallisiin rooleihin.
Posted Image
Dick Laurent is dead

#95 MiR

MiR

    Expert Member ++

  • Elitisti
  • PipPipPipPip
  • 2,690 posts

Posted 20 May 2012 - 03:12

Godfrey Grayson: Dick Barton at Bay (1950)

Don Stannard esiintyy kolmannen ja viimeisen kerran Dick Bartonin hahmossa ennen ennenaikaista kuolemaansa. Kuinka ollakaan vieraat voimat uhkaavat jälleen Britannian turvallisuutta, mutta onneksi voimme luottaa Dick Bartonin leveisiin hartioihin ja kirkkaaseen otsaan. Edellisen osan ohjannut Grayson on päässyt selvästi mukavuusvyöhykkeelleen ja nolostuttavasta slapstick-huumorista vapaa agenttiseikkailu kulkeekin kuin juna raiteillaan. Agenttitarinana satamaseikkailu on hiukan aikaansa elänyt, mutta jos voi hyväksyä sen että Barton voi vakoilla loistavan valkoisessa pitkässä takissaan roistoja lähinnä musta/harmaassa maisemassa, niin loputkin loogiset kivikot kyllä selviävät.
Dick Laurent is dead

#96 C.W. Leadbeater

C.W. Leadbeater

    Full Member

  • Elitisti
  • PipPipPip
  • 1,320 posts

Posted 07 June 2012 - 03:32

Roy Ward Baker: The Anniversary (1967)
Taggartin rakennusyrittäjäperheen salat paljastuvat yksi kerrallaan sukujuhlaan näytille tuodulle miniäehdokkaalle. Asetelma ei ole mitenkään ainutlaatuinen, mutta yhden illan mittaisista turpakäräjistä puristetaan sujuva, mukavan yllätyksellinen ja hiljalleen panoksia korottava, riemastuttava hirtehiskomedia, jonka näytelmätaustaisuus ei onneksi näy häiritsevän selvästi. Omat roolinsa kiitettävästi haltuun ottavia brittinäyttelijöitä käy vähän sääliksi Bette Davisin omiessa tilan yksisilmäisenä matriarkkana, jonka häijyydellä ei tunnu olevan minkäänlaisia rajoja.
Your sweet tooth is almost as bad as having a whiskey tongue or liking a woman.

#97 MiR

MiR

    Expert Member ++

  • Elitisti
  • PipPipPipPip
  • 2,690 posts

Posted 09 June 2012 - 12:26

Alan Gibson: The Satanic Rites of Dracula (1973)

Vuoden 1974 alussa julkaistu kahdeksas Hammerin Dracula-sarjan elokuva on aika pakotetun tuntuinen päivitysyritys vanhalle kreiville ja hänen arkkiviholliselleen. Siinä missä Dracula A.D. 1972 toi Draculan 'nykypäivän' svengaavaan Lontooseen ottaa tämä ketjun seuraava julkaisu tukevan askeleen satanismin puolelle, mikä noihin aikoihin taisi olla sitä kuuminta uutta. Toimintapainotteisempi ja enemmän pyssyjen pauketta sisältävä elokuva olisikin hidastuksineen kaikkineen ehkä ollut parempi ilman Draculan ja professori Van Helsingin mukanaoloa.

Elokuva saa vanhentua yli kaksikymmentä minuuttia ennen kuin Peter Cushing nähdään ensi kertaa ruudussa ja vielä huomattavasti pidempään saadaan odottaa Christoper Leen ilmestymistä. Ja kun herrat viimein tulevat mukaan juoneen, tuntuvat he olevan lähes sivuhenkilöitä tässä kaikessa. Kaksikko iskee viimeisen kerran yhteen Dracula-elokuvassa, mutta kun juoni ja käsikirjoitus ovat mitä ovat, ei herroille jää paljon työskentelyn varaa. Hauska lisä on Van Helsingin tytär Jessica, jota sattuu näyttelemään tällä kertaa punahiuksinen Joanna "Safiiri" Lumley.
Dick Laurent is dead

#98 MiR

MiR

    Expert Member ++

  • Elitisti
  • PipPipPipPip
  • 2,690 posts

Posted 08 July 2012 - 17:17

The Curse of the Werewolf (1961)

Ihmissusista on tehty jo monen monta tarinaa, mutta tämä on kiistatta yksi hienoimmista mitä olen koskaan nähnyt. Samalla The Curse of the Werewolf jäi syystä tai toisesta Hammerin ainoaksi ihmissusielokuvaksi. Onkin suuri harmi että tästä ei syntynyt omaa elokuvaketjuaan.

Tarina sijoittuu espanjalaiselle maaseudulle ja juoni käynnistyy todella verkalleen, kun taustat itse päätapahtumille luodaan kirjaimellisesti vuosikymmenten vieriessä hiljalleen eteenpäin. Pääosassa nähdään vain 23 vuotias Oliver Reed, joka tekee uskomattoman vakuuttavaa työtä riivattuna ja kirottuna Leon Corledona. Ajan rajoitteiden takia itse petoa näytetään lähinnä varjokuvina tai vain osittain, mutta tämäkin kääntyy elokuvan eduksi. Ihmissusien synty selitetään hiukan poikkeavalla tavalla ja avaimeksi nousee ihmisen oma tahto - tai sen puute. Mielenkiintoinen näkemys yhtäkaikki.
Dick Laurent is dead

#99 MiR

MiR

    Expert Member ++

  • Elitisti
  • PipPipPipPip
  • 2,690 posts

Posted 11 August 2012 - 13:49

Michael Carreras: The Lost Continent (1968)

Pehmeästi aaltoilevan musiikin ja tumman laulun säestyksellä ensimmäiset kuvat antavat meille röykkiöittäin tuhoutuneita laivoja, sekä mystiset vuoret taustalla. Alkutekstien aikana näytetään maisemaa, joka muistuttaa lähinnä planeetta Vulcanusta ja fontit ovat kuin rakkauskirjojen kansista. Kyllä, olemme saapuneet kadonneelle mantereelle ja tiedossa on jotain todella jytyä.

Eksoottinen meri/pakoreissu muuttuu jo varsin pian eloonjäämiskamppailuksi ja matkan varrella nähdään mm. maailman epäaidoin tappajahain evä, toisen tason kasvielämää, sekä mitä kummallisemmin kriisitilanteissa käyttäytyviä merimiehiä. Kuinka ollakaan paatti on lastattu täyteen poikkeuksellisen räjähdysherkkää tavaraa ja värikäs joukko erilaisia matkustajia sekä miehistön jäseniä tekee elokuvasta ihan oikeasti katsottavan kokemuksen. Ei tässä mitään Oscareita tai Berliinin karhuja napata, mutta matkasta voi silti nauttia. Tiesittekö muuten että tajutonkin nainen osaa kannatella itseään käsivoimin?
Dick Laurent is dead

#100 Meller

Meller

    Full Member

  • Elitisti
  • PipPipPip
  • 1,138 posts

Posted 19 August 2012 - 18:07

The Pirates of Blood River (John Gilling, 1962)

Christopher Lee sai sovittaa silmälapun päähänsä ja merirosvokapteenin maneerit repertuaarinsa, Andrew Keirin sovittaessa vastapuolella fanaattisen puritaanin asenteet muhkean partansa jatkeeksi. Tällä pääkokoonpanolla suunnattiin Las Palmasiin filmaamaan miekkainkalistelua vakavahenkisessä mutta helpossa merirosvoseikkailussa, missä diktatuuriksi hiljalleen muuttunut hugenottiyhdyskunta saa sattuman kautta niskaansa kullanhimoisen piraattijoukkion. Vaikka tuotanto ei hengi rahan painavaa läsnäoloa, ei voida puhua myöskään myötähävettävästä koulunäytelmälavastuksesta. Luottonaamat vievät tarinaa eteenpäin jouhevasti, joten huolimatta omaperäisyyspisteiden pääasiallisesta puutteesta kasaan on saatu ihan nautittava paketti nostalgista seikkailuviihdettä, mikä upposi ainakin tähän monet eri tietopohjaiset merirosvo-opukset pikkupoikana läpi kolunneeseen wannabe-piraattiin. Mainittakoon vielä hyvässä sivuosassa nuori Oliver Reed; muista sivuosista Michael Ripper pääsi revittelemään astetta muhkeammassa roolissa kapteeni LaRochen oikeana kätenä.

"The lady can't talk, asshole! And for the record - I'M the dyke!!!"


#101 Meller

Meller

    Full Member

  • Elitisti
  • PipPipPip
  • 1,138 posts

Posted 21 August 2012 - 16:02

The Devil-Ship Pirates (Don Sharp, 1964)

Hammerin kolmesta piraattiseikkailusta myöhäisin tarjoaa suoraviivaisen miekkainkalistelun patrioottisessa hengessä. Elokuva kasattiin pitkälti samoin voimin kuin edeltänyt The Pirates of Blood River, eli kaarti on kasassa ja hoitaa hommansa. Käsiksessä on enemmänkin lupausta kuin mitä toteutukseen on päätynyt, vaikka ei tätäkään voi hutiloiduksi sanoa ja aika kuluu yhtä mallikkaasti kuin muissakin edeltäjissään. Budjetti venyy suorastaan esimerkillisesti, mitä jäljen näyttävyyteen tulee.


244. The Stranglers of Bombay (Terence Fisher, 1959)

Varhaisempaa Hammeria, puikoissa Fisher ja aseina sekoitus jännäriä, studion tavaramerkiksi muodostunutta kauhutunnelmointia ja wanhaa kunnon seikkailullista henkeä. Intian kuvaus ei ehkä saa uskottavuuspisteitä läheskään kaikilla osa-alueilla, etenkään brittien änkeämisestä intialaisrooliin, mutta ne on edelleen ne realistiset historialliset kuvaelmat erikseen, tässä homman nimi on viihtyminen. Näppärästi kasassa pysyvä paketti pyrkii samalla luotimaan kulttuurien kohtaamistakin, mikä lisää kiinnostavuutta ainakin teoriassa. Ei Hammerin tai Fisherin suuria hetkiä, mutta turvallisen kaukana huonoimmista.

"The lady can't talk, asshole! And for the record - I'M the dyke!!!"


#102 MiR

MiR

    Expert Member ++

  • Elitisti
  • PipPipPipPip
  • 2,690 posts

Posted 03 September 2012 - 18:50

Freddie Francis: Dracula Has Risen from the Grave (1968)

Kolmannen Dracula-elokuvan alku ei voisi olla juuri toimivampi: ensimmäinen kuolonuhri paljastetaan jo alle viidessä minuutissa ja vain hiukan myöhemmin ison D:n päävastustaja, Monsignor Ernest Mueller, vyörytetään esiin. Ohjaajaksi kiinnitetty Freddie Francis oli jo tähän mennessä ohjannut lukuisia Hammerin elokuvia, joten mies tiesi tarkkaan mihin oli ryhtymässä. Lopputulos onkin visuaalisesti komea ja rakenteeltaan ihailtavan toimiva. Rakastavaisten oma maailma kattojen yllä, sekä Krevin lepopaikka on kuvattu upealla tavoin. Samoin Draculan värväämät apurit ja näiden omat sieluntuskat on kuvattu ansiokkaasti. Tarina aukenee nopeasti ja vaikka loogisia reikiä riittää ihmeteltäväksi etenee keskusjuoni johdonmukaisesti alusta aina loppuun saakka.

Leen hienosti esittämä Kreivi jää tällä(kin) kertaa sivuosaan tarinassa, jonka toiseksi navaksi olisi kaivattu Peter Cushingin Van Helsingiä. Kun tätä ei ole saatavissa jää vastustajan rooli turhan monen hartian varaan. Papit ovat lähinnä paperia joten pääpaino vastustamisessa jää Barry Andrewsin esittämän Paulin vastuulle, eikä miehestä yksinkertaisesti ole suureksi vastustajaksi. Roolitus on muilta osin jälleen kohdillaan ja Michael Ripperin pieni sivuosa sekä Ewan Hopperin onneton pappi auttavat siinä missä jotkin keskeisimmistä rooleista jättävät toivomisen varaa.

Mikä on kummallisinta on se, että melko alussa näemme Draculan heijastuvan lammikosta, samoin pelkkä risti ilman uskovaa kättä riittää näemmä karkoittamaan vihulaisen. No täytynee antaa elokuvan taialle tilaa ja jättää liiat kritisoinnit muihin tilanteisiin...

Edited by MiR, 03 September 2012 - 20:01.

Dick Laurent is dead

#103 angst

angst

    Member

  • Elitisti
  • PipPip
  • 263 posts

Posted 03 September 2012 - 19:49

Hienoa, että Freddie Francisin Dracula saa innostuneeksi. Itsekin pidän suuresti. Hammerin suhteen voisi sanoa, että makuja on monia. Täydellisiä floppeja on oikeastaan vain ihan muutama (joista ainakin yksi on kriitikoiden vakiokehujen kohde), ja osassa ongelma on enemminkin liika luotto suht puisevaan dialogiin. Itse lukeuden juuri 60-luvun lopun ja 70-luvun alun Hammereiden ihailijoihin, koskapa juuri nuo puisevat "pu(k)udraama"-momentit saavat tehdä tilaa erilaiselle fiilistelylle. Ja juu, kyllä Horror of Frankenstein on ihan oikeasti hauska elokuva, ja Frankenstein and the Monster from Hell tuo sarjaan ihan oikeasti uutta tvistiä. Erityisesti 70-luvun tuotoksista olen tavannut nostaa jalustalle Dracula AD 72:n, joka toimii, ainakin omasta mielestäni, tosi hienosti kaikkine ristiviitauksineen ja camp-arvoineen. Ja eipä 70-luvun alussa kyllä huonoa Hammeria tehtykään... No, niin kuin tokaisin, makuja on monia. Bokseina on onneksi Hammer-tuotanto melko hyvin saatavilla, joitain yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta. Itse esim. haluaisin kovastikin nähdä laatu- tai minkävaan- julkaisun esim. Shadow of the Catistä.

Edited by angst, 03 September 2012 - 19:50.


#104 MiR

MiR

    Expert Member ++

  • Elitisti
  • PipPipPipPip
  • 2,690 posts

Posted 16 September 2012 - 12:16

Freddie Francis: Paranoiac (1963)

Ja taas sitä ollaan Francisin kyydissä...

Ashbyn ongelmainen perhe on tämän harmillisesti mustavalkoisen elokuvan voima ja ydin. Pienellä lisärahalla tehty värielokuva olisi varmasti saanut hulppeista kartanon puitteista enemmän irti, mutta ei nyt mietitä sitä mitä olisi voinut olla vaan sitä mitä on. Kuolleeksi luultu veli palaa vuosien jälkeen takaisin, juuri kun toinen veli on saamassa itselleen koko suvun omaisuuden. Tarinaan liittyy myös luonnollisesti kaikkea muuta pikku vehkeilyä ja vetoa, kun 600 000 punnan potti hämmentää ja keittää soppaa.

25-vuotiaat Janette Scott ja Oliver Reed vetävät roolinsa voimalla hermoheikon siskon ja viinaan menevän veljen hahmoissa. Etenkin Reed pääsee loistamaan, kun juoni lähtee purkautumaan vajaan tunnin kohdilla ja finaalissa mies on jo kirjaimellisesti tulessa. Alexander Davionin esittämä Tony jääkin neliössä heikoille yhdessä Sheila Burrellin täti Harrietin kanssa. Juoni kulkee suhteellisen ennakoitavissa olevia raiteita pitkin, mutta Francis osaa rakentaa tunnelmaa pienen pienillä palasilla ja vihjeillä. Mitään suurta pelottelun juhlaa on turha odottaa, mutta onhan tämä ihan näppärä trilleri ja yksi niistä harvoista mustavalkoisista Hammereista.
Dick Laurent is dead

#105 karialkiller

karialkiller

    Member

  • Foorumikäyttäjä
  • PipPip
  • 297 posts

Posted 22 September 2012 - 12:48

Hammerin julkaisuja on DVD:llä julkaistu suomeksi tekstitettyinä ainakin yhdeksän elokuvaa (+ bussilla menemisiä, jotka sivuutan, vaikka Hammerin tuottamia ovatkin).

Frankensteinin kosto / The revenge of Frankenstein 1958
Muumion haudan kirous / The Curse of the mummy´s tomb 1964
Nanny 1965
Draculan kosto / Dracula AD 1972 1972
The Legend of the 7 golden vampires 1974
Nainen katoaa / The Lady vanishes 1979

Suomitekstitetyt ilman varsinaista julkaisua Suomessa

The two faces of Dr. Jekyll 1960
Taste of fear 1961
Gorgon 1964

Tri Jekyllin kahdet kasvot on Englannissa hinnoiteltu sen verran hintavaksi, että suositeltavampi hankintapaikka voisi olla esim. Saksa. Itse levy lienee sama ja vain kansissa on eroa.



Also tagged with one or more of these keywords: hammer

0 user(s) are reading this topic

0 members, 0 guests, 0 anonymous users