Spiritual Boxer

Hmm, kannattanee siis unohtaa boxi. En tarvitse kuin police story 1&2:n, armour of god1;n ja wheels on mealsin. Kolme ensiksi mainittuahan on briteissä jo julkaistu sinisäteenä paremmilla audiovaihtoehdoilla ja Wheels ilmestynee aikanaan.

 

Miten kuvan laadut?

Muut vaikuttavat olevan kuvaltaan erinomaisia (jokainen omalla levyllään; kaikkia en sämpläillyt) paitsi Battle Creek Brawl on melko pehmeän ja prosessoidun näköinen. Kuitenkin ihan aito HD (mainostetaan 4K-restaurointina) ja huomattava parannus aikaisempiin dvd ja bd -julkaisuihin. Vaikuttaa siltä että alkuperäinen filmi on myös ollut hyvin pehmeä, mutta myös tuon käsittelyssä on saattanut tapahtua jotain vääriä ratkaisuja. Alku varsinkin näyttää silotellulta, mutta kuva paranee onneksi pian ja reatta/kohinaa kyllä löytyy.

Katsomisen kestävä kuitenkin ja pahemmassa kunnossa tässä olikin ääniraita. Schifrinin musat toistuvat ihan komeasti mutta dialogista ei tahdo saada selvää ja volyymiä joutuu ruuvaamaan kovalle. Ainoastaan 5.1 -remixit kuten muissakin (joissa selkeältä kuulostavat, ilmeisesti Fortune Starin uudet, enkkudubit).

Tänään tuli boksi. Takakannen tiedot pitävät paikkansa, mukana on kaikissa leffoissa vain enkkudubit. (Sekä Dolby että DTS.)

Operation Condor on täysipitkä HK-versio, ja siksi mukana on Fortune Starin kamala uusi dubbaus, ei alkuperäistä jossa Jackie dubbasi itse itsensä. Myöskään Police Storyjä ei pysty katsomaan, uudet dubit mielestäni. Wheels on Mealsin englanti vaikutti pikakelailulla siedettävämmältä, olisiko peräti alkuperäinen.

Battle Creek Brawl jäänee siis ainoaksi elokuvaksi, joka laatikosta kannattaa katsoa. Harmi!

 

^ Saksassa helmikuussa ilmestyvä limited edition DVD+BD mainostaa myös englanninkielistä ääniraitaa (saman elokuvan joulukuussa ilmestyvästä saksalaisesta BD-julkaisusta poiketen).

 

http://www.bluray-di...ok-blu-ray-disc

 

Jenkkijulkaisua kalliimpi hinta.

 

Tuon tiedon perusteella kuvasuhde olisi väärä, mutta engöantitekstitys plussaa. Ovatkos nuo Shout Factoryn julkaisut olleet yleensä aluevapaita, vai mitenkähän tuon jenkkijulkaisun aluekoodauksen kanssa laita on?

 

Shout Factory blut ovat lukittuja A-alueelle.

36. Wan: Kirottu (The Conjuring, 2013) [bd] ***½
Varsin hyvä, muttei aivan odotuksien arvoinen. Insidious taisi hölmöilystään huolimatta olla näistä Wanin kummitteluista kiinnostavampi. Mukavan klassista jännityksen rakentamista ja hyytäviä hetkiä. Ongelmaksi muodostuukin lähinnä se, ettei kummituksista saada kovin pelottavia tai kiehtovia, varsinkaan sitten kun hahmo on näytetty.

37. Hurran: Uusi Sherlock: Vala pitää (Sherlock: His Last Vow, 2014) [YLE Areena] ***
Vähän jäi pettymykseksi koko kolmas kausi.

38. Fassbinder: Pelko jäytää sielua (Angst essen Seele auf, 1974) [35mm] ****
39. Altman: Pitkät jäähyväiset (The Long Goodbye, 1973) [35mm] ****
Peräkkäin KAVI:lla pari loisteliasta 70-luvun klassikkoa, jotka täytyy tunnustaa nähneeni nyt ensimmäistä kertaa... Molemmista on jäänyt juttuja pyörimään päähän siinä määrin, että odottelen jo uusintakatselua ja sen myötä mahdollista pisteytysten korotusta.

40. Mangold: The Wolverine (2013) [bd] *½
Eipä tämä nyt ainakaan parempi ollut kuin edellinen, rehellisemmin täyspöljä Wolverine-sooloilu.

41. del Toro: Pacific Rim - Hyökkäys Maahan (2013) [bd] ****½
Asiaa! Lähes mahtavin kuviteltavissa oleva elokuva konseptista jättirobotit vastaan jättihirviöt. Olen aina pitänyt kaiju-leffoista ja hienoa että genreen saatiin huippuedustaja vihdoin myös Hollywoodista. Jos olisin nähnyt tämän joskus 10-vuotiaana, niin kyseessä olisi epäilemättä mielestäni kaikkien aikojen paras elokuva. Uutta Godzilla odotellessa...

42. Scorsese: Suljettu saari (Shutter Island, 2010) [dvd] ***½
Loistavan WoW:in jälkeen on tullut katsottua näitä aiemmin skipaamiani Scorseseja. Ei haitannut twistailu, vaikka (koska?) sitä etukäteen pelkäsinkin. Komeaa elokuvakerrontaa pääasiassa, samaan sarjaanhan tämä menee kuin jotkut Spider ja The Machinist, eli vaikka jonkun merkittävän yllärin tietää olevan tulossa (ja sen laatua tulee spekuloitua pitkin elokuvaa), se ei estä matkasta nauttimista.

43. Campion & Davis: Top of the Lake (2013) [YLE Areena/Netflix] ***½
Useiden kausien "täysipitkiä" tv-sarjoja saan vaivoin katsottua kun ei vaan huvita investoida kymmeniä tunteja yhteen asiaan; minisarjat menee helpommin. Laatutyötä kaikin puolin.

44. Vaughn: X-Men: First Class (2011) [dvd] **
Jostain olin saanut että tämän piti olla hyvä..? No pitänee vaan lopettaa X-seikkailujen katselu suosiolla. Tähditys ehkä vähän yläkanttiin, kun ei tainnut olla The Avengersia heikompi kuitenkaan.

45. Kaurismäki: Le Havre (2011) [bd] ***½
Mielelläänhän näitä uusiakin Kaurismäkiä katselee. Tietyt kömpelyydet vaan sopii kuvioon.

46. Stiller: Zoolander (2001) [Netflix] **
En ollutkaan tainnut nähdä tätä koskaan kokonaan... Vähän vanhentuneelta tuntuu jo, eikä naurattanut kuin ihan pari kertaa.

47. Tapiovaara: Kadonnut sävel (1939/2014) [DCP/elokuvanäytelmä]
Eli Nyrki Tapiovaaran noin puoliksi tuhoutunut viimeinen leffa KAVI:n uniikkina esityksenä, jossa puuttuvat kohdat näyteltiin livenä kankaan edessä. Osasta filmistä puuttui ääni, osasta kuva, jotkut jaksot luettiin suoraan alkuperäisestä käsikirjoituksesta. Kokonaisuuteena hieno kokemus! Elokuvakin itsessään on todella omalaatuinen ainakin valmistusajankohta huomioiden, joskaan ei välttämättä erityisen hyvä.

28. Melville: Punainen ympyrä (Le cercle rouge, 1970) [35mm] ****½
Se mitä epäloogisuuksissa hävitään, voitetaan moninkertaisesti takaisin kylmäävän virheettömällä tyylikkyydellä.

29. Buñuel: Porvariston hillitty charmi (Le charme discret de la bourgeoisie, 1972) [bd] ****
Taisi tulla tv:stäkin suunnilleen samaan aikaan kun satuin katsomaan Studio Canalin laadukkaan blu-rayn. Buñuel on yksi suurista siinä missä Melvillekin.

 

 

Kahden tähden elokuva, jonka voi suomalaisuuden (fiilis, maisemat, mentaliteetti, vanhat saab-poliisiautot jne.) vuoksi nostaa kolmeen tähteen. Kuvittelin kyllä ihan toista ketjun kommenttien perusteella noista väkivaltakohtauksista. Kesyä kamaahan nuo oli, vaikkei tietysti ole mitenkään pääasia. Olihan leffan arvot ihan muualla. 

 

Näinhän se on. (Paitsi jos tarkkoja ollaan niin leffa on tietysti kahden ja puolen tähden suoritus, minkä suomaisuus nostaa kolmeen.)

Saman vuoden Lain ulkopuolella on toimivampi ja etenkin mielenkiintoisempi suomijännäri. Ja siinä on sentään suht graafinen raiskaus, mikä on tylympi kuin mikään Jäähyväisissä. Jos nyt rankkuudesta tämän aikakauden kotimaisissa jaksaa intoilla.

 

Kyllähän Jäähyväiset Presidentille pysyi kuitenkin melko hyvin kasassa ja tarina kerrottiin selkeästi, mikä ei ole aina itsestäänselvyys vaikka esim Vares-elokuvissa, joissa sai pyöritellä useaan otteeseen päätään ja ihmetellä kerronnan kökköyksiä.

Toki: Varekset ovatkin yhden tähden elokuvia, siinä missä Jäähyväisille myöntää mieluusti sen kolme.