Manara pin-up
Stallonella taivaaseen - mielikuvanistit ja 80-luvun lisenssipelihelvetti
sivu: 1 · 2 · 3 · 4 · 5


Stallonella taivaaseen -
mielikuvanistit ja 80-luvun lisenssipelihelvetti


"Voittajia ovat he, jotka seuraavat sydäntään."
- Sylvester Stallone

70-luvulla lapsuus oli idyllistä aikaa. Maaseudulla nassikat kokoontuivat koulupäivien jälkeen tarhaamaan käpylehmiä punaisen mummonmökin varjossa. Kotien ulko-ovia ei lukittu. Kaikki kulmakunnan tenavat olivat tervetulleita välipalalle. Toisinaan kokoonnuttiin katselemaan lastenohjelmia televisiosta. Ei ollut vielä tietoakaan tulevan vuosikymmenen elokuvahyllyjen perversseistä videojulkaisuista, jotka jo pelkillä kansikuvillaan halvaannuttivat seuraavan sukupolven kehityksen.

Kaikki muuttui. 80-luvun alussa videolaitteet tulivat koteihin. Samalla videovuokraamoja ilmestyi lähikujille yksi toisensa perään. Muutos jatkui videopeleissä. Edellisen vuosikymmenen videopelejä hallinnut Atari joutui taipumaan C64:n voittaessa taistelun uuden sukupolven sielusta. Oman aikakautensa megamenestyksestä, Atarin Pongista, kehitys jatkui yhä intensiivisempiin kokemuksiin. Elokuvat ja pelit sitoivat lapset televisioiden ääreen lasittunein silmin; niissä siinsi uudenlainen unelma.

Taivas ei ollutkaan enää vain sininen, vaan kasa pikseleitä. Vuoteen 1985 mennessä lapset olivat unohtaneet Jeesuksenkin, sillä John Rambo oli juuri palannut Vietnamista. Oceanin ja Acclaimin julkaistua lisenssipelinsä Rambosta, ryntäsivät kaikki kulmakunnan kakarat Stallonen perässä Vietnamin viidakkoleireille räiskimään. Koko sota määriteltiin uudestaan, nyt amerikkalaisena post-it -sankarikuvana.

Sivu:

1 2 3 4 5