Manara pin-up
Elitistin levyhyllystä
sivu: 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6 · 7 · 8 · 9

Nauravat natsit: Nauravat natsit (1986)


Raidat

  • 1. Hiilet
  • 2. Meidän Naantali
  • 3. Pekka Siitoin Meidät Voittoon Vie
  • 4. Väärillä Raiteilla
  • 5. Lapualla
  • 6. Kaunis Karjala
  • 7. Suomi Irti YYAsta
  • 8. Tunnus
  • 9. Suomi Kunniaan
  • 10. Lippaat Kiinni
  • 11. Kestettävä On
  • 12. Ääriliikkeet
  • 13. Väärillä Raiteilla II
  • 14. Isänmaan Omat Pojat
  • 15. Kaunis Karjala II
  • 16. Herätkää SuoPo!
  • 17. Suomi Irti YYAsta II
  • 18. Helvetinmoista Elämää
  • 19. Outoa Maailmaa
  • 20. Me Taistelemme
  • 21. Käden Nostan Näin

Maa

Nauravat natsit #1 

Genre

Discogs

Valtakunnanjohtaja Pekka Siitoin kokeili aikanaan mielellään uusia tapoja levittää aatettaan. Tähän liittyi myös erilaisten kansallissosialististen marssilaulujen, sotilasohjelmien sekä tietenkin myös omien puheittensa nauhoittaminen C-kasetille ja myyminen eteenpäin. Vuonna 1986 Siitoin läheisimpine toimijoineen päätti nauhoittaa myös oman yhtyeensä Nauravat natsit kanssa kasetillisen rempseän iloisia natsilauluja ja myydä näitä omakustanteena (lue: tupladekissä kopioituina) kannattajakunnalle.

Nauravat natsit [1]
Nauravat natsit [2]

Jo pelkkä Nauravat natsit -kasetin jakelusysteemi oli erittäin punk, mutta myös itse levyn sisältö noudattaa samaa kaavaa. Päällisin puolin musiikki mukailee Kari Peitsamon, Juice Leskisen ja Mikko Alatalon suosituimpien kappaleiden säveliä, mutta sopivasti niitä muuttaen toimiakseen parodiana tästä valtavirran suomifolkista. Sanoitukset sen sijaan tietenkin kuvaavat ytimekkäästi Siitoimen natsiaatteen keskeisiä teesejä. Tavoitteena on ensin Suomen irroittaminen YYA-sopimuksesta ja Suojeluspoliisin putsaaminen "ryssistä", eli vasemmiston sympatisoijista. Siitoimen porukan suurimpana utopiana ei ole vähempi kuin kolmannen maailmansodan aloittaminen, hakemalla ensin Karjala takaisin Venäjältä.

Kappaleet ovat lyhyitä rykäisyitä, pääasiassa reilun minuutin mittaisia. Minimalistinen musiikki on tehty akustisen kitaran ja rumpujen yhteissoittona. Siitoin itse vaikuttaa istuvan rumpujen takana, hakaten tahtia vähän miten sattuu. Hulluinta revittely lienee kaoottisessa Suomi irti YYA:sta -kappaleessa. Päävokalistina on ilmeisesti Siitoimen kakkosmies Kai "Michael" Aalto. Siitoin itse mörisee taustalle sieghaileja ja muita rytmikkäitä huudahduksia sen verran kun jaksaa.

Nauravat natsit [3]
Nauravat natsit [4]

Päällimmäinen levyltä esille nouseva elementti on kuitenkin Kuningas Alkoholin vaikutus. Siitoin ja kumppanit aloittavat levyn kuulostaen olevan tukevasti juovuksissa ja promillemäärä nousee kappale kappaleelta. Viimeiset biisit ovat jo lähes käsittämätöntä dadaa, jossa huudellaan epäselviä ja sammumispisteessä oleva Siitoin tuntuu heräävän silloin tällöin örähtämään sopiviin väleihin. Toisin sanoen meininki on reippaan anarkistista.

Levyn hienoin raita lienee heti toisena kuultava Meidän Naantali. Tuo uhoava viisu kertoo siitä, miten kommunisteilla, sosialisteilla ynnä muilla on tukalaa oleskella Valtakunnanjohtajan alaisessa kaupungissa. Eikä ole hyvä juutalaisillakaan. Levyn alkupuolen uho muuttuu vähitellen kansallissosialistiseksi romantisoinniksi, jota ryyditetään silloin tällöin anarkistisilla huuteluilla. Hymy on herkässä esimerkiksi kun Kaunis Karjala päättyy Aallon kiljaisuun: Häpäistystä!

Nauravat natsit [5]
Nauravat natsit [6]

Suomalaiseen laulukulttuuriin sopien eräs levyn teema on menneiden haikaileva muistelu. Tässä tapauksessa vanhoja kultaisia aikoja edustavat esimerkiksi Siitoimen linnareissu ja se kerta kun natsit saivat Lapualla kommunisteilta turpiinsa. Eräässä zine-haastattelussa Siitoin on kertonut yhtyeensä musiikin olevan pääasiassa "kommunistien pilkkalauluja".

Riippumatta lainkaan kuuntelijan poliittisista suuntautumisista, on Nauravat natsit kaikin puolin suositeltavaa hankittavaa elitistiseen levyhyllyyn. Erityisesti baarin jälkeiset jatkot eivät voi kuin ratketa liitoksistaan kun levy pannaan soimaan. Reippailla natseilla on päällä tekemisen henki ja kykyä paketoida ideologiansa näin riemumieliseen pakettiin ei voi muuta kuin arvostaa. Jee jee!

Versioinfo (5.12.2011):

Arvostelu perustuu "remasteroituun" CD-versioon vuodelta 2012. Viehättävästi myös tässä versiossa kuuluu kasetin rahina, joka palvelee hyvin levyn DIY-meininkiä. Vähemmän yllättäen painos on tuosta laitoksesta päässyt jo loppumaan, joten levyn saatavuus voi nyttemmin olla kiven alla.

****-
keskiarvo
toimitus
4.00/5.00 (1)
 
keskiarvo
lukijat
0.00/5.00 (0)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
albumin!
Sivu:

1 2 3 4 5 6 7 8 9