Manara pin-up
Pulp - osa 1: V niin kuin Voitto
sivu: 1 · 2 · 3 · 4

Eksoottiset sotatantereet (Vietnamin sota, Korea)

Sarjasta löytyy myös muutamia eri sotiin sijoittuvia tarinoita. Vietnamin sotaan perustuvat tarinat ovat suomalaisittain harvinainen aihe: Meillä ei ole juurikaan julkaistu edes ns. oikeaa kirjallisuutta sodasta. Monet sarjan tarinat ovat julkaistu 60-luvun puolessa välissä, joten ne sijoittuvat aikakauteen ennen Vietnamin konfliktin muuttumista ns. amerikkalaiseksi sodaksi. Näkökulma on usein amerikkalaisten sotilasneuvonantajien, jotka taistelevat yhdessä Etelä-Vietnamin yksiköiden ja/tai palkattujen heimosotureiden kanssa.

Sota Vietnamissa (Voitto #41) sisältää lyhyitä, ilmeisesti tosipohjaisia tarinoita 60-luvun puolesta välistä. Gerillasotaa (Voitto #51) sijoittuu Mekongin suisto-alueille. Etelä-Vietnamilainen dzonkki-divisioona taistelee amerikkalaisupseerin avulla Vietkongia vastaan. Vankeja ammutaan jo säännönmukaisesti ja päitä ripustellaan seipääseen sotilaallisen tarkoituksenmukaisuuden nimissä. An Luanin pohjoispuolella (Voitto #84) on taas hieman omituinen ranskalaisnäkökulmainen tarina 60-luvun puolivälistä, jonka esinäytös tapahtui Ranskan Indokiinan sodassa. Tarinoita saattaa löytyä lisääkin epämääräisen viidakkoteemaisten kansien takaa. Esimerkiksi Tehtävä tuomiopäivä (Voitto #62) ei anna juurikaan viitettä ulkoisesti, että kyseessä on Vietnamin sotaan liittyvä tarina.

Korean sotaakin sivuttiin kolmen tarinan verran (#48: Kersantti ja kuningatar, #49: Kersantti urhoollinen, #53: Sankarit ovat kuolleet). Nämä kaikki ovat Con Sellersin (1922-1992) käsialaa ja kirjoitettu Robert Crane pseudonyymillä. Con Sellers tunnetaan parhaiten sleaze-pokkareistaan. Erikoisin pokkari tai ainakin sotatanner saattaa olla Liian paljon verta (Voitto #82) tarinassa, jossa Punaisen Ristin lääkäri kamppailee kurdien ja irakilaisten kahinoiden välissä.

Voitto muuttuu tappioksi

Sarjassa julkaistiin paljon yksittäisiä tarinoita, mutta erityisesti Australialaisen Horwitz-kustantamon ja ranskalaisen Feu-sarjan pokkareita (alkuaikoina myös jonkin verran Badger World War 2 -sarjaa). Mitä pidemmälle sarja eteni, sitä enemmän suomennettiin samojen kirjailijoiden teoksia. Viimeiset 20 tarinaa olivatkin vain kolmen eri kirjailijan tekosia: J. E. Macdonnell, Leo Kessler ja Bruno Krauss. Sarjan oudot painotukset ja tiettyjen teemojen toistuvuus johtunevat pitkälti kustannusoikeuksista. Voitto-sarjaa julkaistiin myös muualla Skandinaviassa. Ruotsissa sarja (nimellä Victory) ylitti jopa 350 nimikkeen rajan. Julkaisupolitiikka oli kutakuinkin sama; josta kertoo hyvin se seikka, että Macdonnelin tarinoita julkaistiin Ruotsissakin lähes 130!

Kioskikirjallisuus romahti lähes joka puolella maailmaa samoihin aikoihin 80-luvulla. Ensisijaisesti syynä oli videomarkkinat, jotka käytännössä visualisoivat kioskikirjallisuuden maskuliinisen maailman. Lukemisesta kiinnostuneiden tarpeisiin syntyi laadukkaampaa kirjallisuutta kirjailijoiden kuten Robert Ludlum ja Tom Clancy toimesta. Vaikka suurin osa näistä onkin enemmän jännityskirjallisuutta, niin Tom Clancyn kolmas maailmasota -kuvaus Myrsky nousee (Red Storm Rising, 1986) on ehtaa (fiktiivistä) sotakirjallisuutta. Useita sivujuonia sisältävän kirjan muistettavin anti on syvälle etenevä asejärjestelmien kuvailu. Ainoa loogisesti etenevä juoni on parin sotilaan pakomatkan tarina Islannissa. Siinä sivussa he pelastavat myös paikallisen naisen neuvostosotilaiden raiskaukselta.


Kaikkia Voitto-sarjan salaisuuksia tai anekdootteja ei tässä artikkelissa ole paljastettu - eikä edes yritetty. Kioskikirjallisuuteen kuuluu myös tietynlainen löytöretkeilyllinen aspekti, ainahan saattaa löytyä kuuluisien kirjailijoiden uran alkutaipaleiden tarinoita salanimellä kirjoitettuina tai muuten vaan epätavallisia tarinoita. Voitto-sarja tarjoaa hyvät puitteet edellä mainittuun: siinä on runsaasti kioskikirjallisuudelle ominaista opportunismia ja välinpitämättömyyttä (tai huolimattomuutta). Epämääräisten kansikuvien, takakansitekstien tai kirjailijanimien takaa saattaa paljastua jotain muuta.

Vuosikymmeniä kioskikirjallisuus oli lähinnä divarien ongelmajätettä, mutta nykyisin niitä joutuu jopa etsimään. Antikvariaatteja on lopettanut ja osa on muuttanut liiketoimintaansa jäännöserien myyntiin. Vähävaihtoiset, tilaa vievät ja pienikatteiset kioskikirjallisuuden nimikkeet ovat monasti poistettu kokonaan valikoimista. Vain kaikkein perinteisimmissä antikvariaateissa voi enää tehdä löytöjä tämän katoavan kirjallisuudenlajin suhteen. Kirpputoreille ja kierrätyskeskuksiin näitä harvemmin eksyy.

Sivu:

1 2 3 4