Manara pin-up



The Scandinavian Sci-Fi, Game & Film Convention, 1.12.2012

Ruotsissa muutamia kertoja vuodessa järjestettävä The Scandinavian Sci-Fi, Game & Film Convention on juuri sitä mitä tapahtuman kömpelö, mutta sitäkin informatiivisempi nimi antaa ymmärtää. Tosin vaikka nimi viittaakin yhteispohjoismaiseen suurtapaamisen, ovat ruotsalaiset pitkään onnistuneet varjelemaan tapahtumaansa julkisuudelta ainakin Suomessa. SSGFC:n pääideana on houkutella paljon kävijöitä raahaamalla paikalle geek-kulttuurissa tunnettuja näyttelijöitä ja tekijöitä kunniavieraiksi, ja sitten myydä messuyleisölle mahdottomat määrät scifikrääsää. SSGFC on levinnyt Tukholman lisäksi myös Malmöhön, Helsingborgiin ja Göteborgiin. Samoja vieraita kierrätetään usein eri kaupungeissa, joten jos oman suosikin missaa, saattaa olla mahdollista bongata hänet toisen kaupungin tapahtumasta.



Historiaa

Ensimmäisen kerran messut järjestettiin nykyformaatissaan vuonna 1998. Puuhamies tapahtuman takana on muuan Jesper Isberg, joka häpeilemättä joka välissä mainostaa mittavaa elokuvaproppiyksityiskokoelmaansa - jonka nimikkeet eivät tietenkään ole myytävänä. Tapahtuman menneiden vuosien vieraita ovat mm. Peter "Chewbacca" Mayhew, Aliens - paluun bad-ass leidi Jenette "Vasquez" Goldstein sekä huvittava joukko Star Warsin sivuhahmo-muukalaisolioita kuten Greedo tai se Landon kuminaamainen apupilotti Jedin paluusta.

Tapahtumapaikka on nykyään Tukholman lounaisosassa sijaitseva Stockholmsmässan-messukeskus. Coni on juuri sopivan kokoinen ja koko hoito mahtuu näppärästi yhteen laajaan messuhalliin, eikä ruuhkaisia pullonkauloja pääse muodostumaan.



V - Vieraat

Kunniavieraiden kanssa ei kitsastella. Viimeisimmässä Tukholman conissa (1-2.12.2012) paikalla oli kuusi kansainvälisesti nimekästä vierailijaa. Selvästi kansaa eniten kiinnostavimmat olivat Jane Badler, joka tunnetaan alkuperäisen 80-luvun V-sarjan muukalaiskomentaja Dianana, sekä David Faustino eli Pulmusten Bud Bundy. Davidin läsnäolo leimallisesti scifitapahtumassa voisi ihmetyttää, mutta SSGFC:n nimestä huolimatta tapahtuman päätarkoitus taitaa olla kerätä yhteen "siistejä" nostalgisia juttuja - kukapa ei olisi Pulmusia katsonut. Ja olihan Davidillakin scifihetkensä mm. elokuvassa Robodoc (2009).

James Bondina On Her Majesty's Secret Servicessä (1969) elostelleella smoothie George Lazenbyllä on ikää mittarissa jo 73 vuotta, mutta kyllä hän harmaantuneenakin edelleen säteili karismaa. Neiti Haukkalan pyytäessä nimmaria Death Dimension (1978) -vhs:n kanteen George ei lainkaan tajunnut mikä leffa on kyseessä, mutta löysi oman nimensä ja oli silminnähden tyytyväinen.

Jake Buseylla oli rento lippis päässä ja jatkuva virne naamalla, ja se teki hänestä ehkäpä helpoiten lähestyttävän vieraan. Starship Troopersin lisäksi häntä tuskin muistetaan yhtään mistään muusta kuin että Jake on "se Gary Buseyn poika".

Temuera Morrisonia ei edes yritetty markkinoida läpimurtoelokuvallaan Once Were Warriorsilla (1994), vaan ainoastaan Star Wars Episode II:n Jango Fettinä. Riuskan oloinen Morrison näytti kuitenkin nauttivan tästäkin huomiosta täysillä ja jutteli mielellään fanien kanssa.



Kane Hodderin naama ei ole ehkä tuttu, koska se on yleensä lätkänaamarin peittämä. Hodder otettiin Jasonin rooliin Friday the 13th osiin VII - X sekä Freddy vs. Jasoniin. Lisäksi hän kokee tärkeäksi Hatchet-elokuvasarjan, jonka kolmas osa on juuri ilmestynyt.

Epäsuosituimman vieraan titteli jäi takavuosien guidonaama Lorenzo Lamasille, joka yleensä kökötti yksinäisenä kännykkäänsä näpelöiden. Ilmeisesti hänen c-luokan actionleffansa kuten Snake-Eater I-III eivät ole saaneet kunnollista suosiota oikein missään, vaikka niistä olikin saatu koottua paljon poseerausstillejä pöydälle. Sinänsä mies oli kyllä edustavan oloinen edelleen.

Myös David Prowse (Darth Vaderin keho) oli tulossa, mutta joutui perumaan terveyssyistä. Miten näinkin nimekkäät näyttelijät saadaan huijattua kylmään ja kaukaiseen Tukholmaan? Se on has-been starojen kohtalo. He joutuvat kiertämään maailmaa tällaisissa fanitapahtumissa ja myymään kalliilla nimmareita valokuviinsa tai suostumalla maksullisiin kaverikuviin vieraiden kanssa. Tätä aivan samaa tapahtuu vielä paljon suuremmassa mittakaavassa massiivisemmissa coneissa kuten San Diego Comic-Con ja London Film And Comic Con.

Tekemistä

Ainoat varsinaiset ohjelmanumerot olivat muutama cosplay-paraati sekä vieraiden Q&A-sessiot, joissa mm. Kane Hodder hehkutti kuinka siistiä oli filmata Friday the 13th Part VIII:a Times Squarella, jossa sivustakatsojat sekosivat aina kun Kane kääntyi tuijottamaan heitä lätkänaamari päässään. Hodder myös häpeilemättä luetteli keitä kaikkia julkkiksia on elokuvissa murhannut ja julisti tappaneensa on-screen enemmän kuin kukaan näyttelijä: olikohan uhriluku jotain 160:n paikkeilla.

SSGFC on pysynyt esimerkillisen puhtaana scifi-tapahtumana. Suomessahan Animecon käytännössä söi Finnconin, kunnes tapahtumat älyttiin erottaa. Anime/mangatavaraa oli myynnissä hyvin maltillisesti, ja pukeutuneiden joukosta oli vaikea havaita yhtäkään animepukua - sen sijaan Star Wars -asuja oli kymmenittäin ja jopa yksi He-Man ukkeli näkyi. Hienoimpiin asuihin kuuluivat erittäin autenttisen oloinen Iron Man ja jättimäinen Warhammer Blood Angels Space Marine, joka hädin tuskin mahtui kulkemaan läpi rakennuksen kolmimetrisestä pyöröovesta.



Cosplay puvut olivat tasokkaita. Ylivoimaisesti näkyvimmät ilmiöt olivat Star Wars ja V, johtuen tietenkin Jane Badlerin vierailusta. Paikalle oli saapunut Tanskasta V-delegaatio upeissa uniformuissa kauppaamaan Visitor-aurinkolaseja ja muuta krääsää ja ylipäätään paistattelemaan valokeilassa. V-logoihin ja propagandajulisteisiin törmäsi jatkuvasti. Star Wars hahmoja hengaili aivan kaikkialla: Radio-ohjattavia R2-D2- ja R4E1-robotteja rullaili lattialla, tusken raider mölysi imitoiden leffoista tuttuja huutojaan ja lapsille oli viritelty hyväntekeväisyyskoju, jossa sai ampua pyssyllä pehmonuolia vaikkapa Boba Fettiin tai lukuisiin alueella palloileviin Stormtroopereihin.

Alueella oli myös nostalginen näyttely, jossa oli sekalaista elokuvaroipetta Isbergin kokoelmasta kuten Rutger Hauerin poplari Liftarista (1986), Spaceballs-kypärä, Captain Chaoksen wrestling-maski Kanuunankuularalli-leffoista sekä törkeä machete, jota viuhutti aikoinaan itse Indiana Jones. Indy-sarja tuntuu olevan erityisen lähellä herra Isbergin sydäntä (linkki). Lisäksi näytillä oli mm. sarja Star Wars -patsaita. Oudoin yksittäinen esine oli ehkäpä animoitu ja jupiseva elävänkokoinen Hannibal Lecter -nukke.



Ylikaupallista puolta edusti ainoastaan Electronic Artsin pieni videopeliosasto, jossa sai kokeilla tulevia suurpelejä Dead Space 3 ja Crysis 3. Paikalle oli tarkoitus tulla myös uusimmista Batman-leffoista tuttu futuristinen auto "Tumbler", mutta jostain syystä tämä oli peruuntunut monen pettymykseksi.

Ruotsilla on tunnetusti kulttielokuvaperintöä. Night Visionsinkin kanssa yhteistyötä tekevä Klubb Super-8 oli paikalla myymässä ruotsalaisia eksploitaatiopätkiä ja outouksia kuten kökkö viikinkikomedia Här kommer bärsärkarna (1965). Hinnat olivat erittäin sopuisia, alennuslaatikosta sai mm. eurolla Mac Ahlbergin teoksia Nana (1970) Fanny Hill (1968). Super-8:n kojulla oli vetonaulana itse Christina Lindberg, josta ei tosin saanut ottaa "kaverikuvia". Lindbergin saavutuksia sai ostaa dvd:llä, valikoimissa oli tietenkin Thriller - En grym film (1973) ja tissipätkiä kuten Exponerad (1971) ja Anita (1973).

Messualueelle pääsee helposti metrolla + junalla. Yöpyä voi vaikkapa messukeskuksen yhteydessä olevassa hotellissa. Koska SSGFC:n tavoitteena on että kaikki vieraat ovat tavattavissa sekä lauantaina että sunnuntaina, periaatteessa miltei kaiken ehtii näkemään yhdessä päivässä tai vähemmässäkin, joten yksi vaihtoehto on napata perjantailautta Tukholmaan ja palata heti lauantaina, tai olla yötä ja palailla sunnuntain lautalla. Päivälippu messuille maksoi noin 14 euroa. Helppoa ja halpaa - tervemenoa siis rypemään nostalgiassa.



Lisätietoja tapahtumasta: www.scifiworld.se