Manara pin-up
Jodorowskyn sarjakuvat, osa 1: Suomalaiset julkaisut
sivu: 1 · 2 · 3 · 4 · 5 · 6

Alef-Thaun seikkailut 1: Tynkälapsi (1989) :: Les Aventures d'Alef-Thau: L'Enfant tronc


Kirjailija

Kustantaja

  • Kersa

ISBN

  • 951-96110-0-2
Alef-Thaun seikkailut 1: Tynkälapsi #1  

Alef-Thaun seikkailut 2: Käsipuoli prinssi (1990) :: Les Aventures d'Alef-Thau: Le Prince manchot


Kirjailija

Kustantaja

  • Kersa

ISBN

  • 951-96110-1-0
Alef-Thaun seikkailut 2: Käsipuoli prinssi #1  

Jodorowsky on usein kertonut julkisuudessa inhoavansa Walt Disneyä ja uskovansa hänen pilanneen lasten mielikuvituksen. Hän ei selvästikään siedä mitään söpöstelyä tai taiteellisia kompromisseja. Jodorowskyn omat työt yleensä määritellään vain aikuisille sopiviksi, vaikka ehkä syytä olisi laajentaa niillä lastenkin maailmaa. SSuomessa erikoisen kuuloinen kustannusyhtiö Kersa ehti julkaista 80-90 -luvun taitteessa kaksi ensimmäistä osaa kaikkiaan yhdeksänosaisesta albumisarjasta Les Aventures d'Alef-Thau. Sarja käsittelee Smurffien ja Tonttujen kaltaista pikkuväkeä, mutta varsin runsaalla väkivallalla höystettynä. Verisiä taisteluita ja dekapitaatioita piisaa, samoin kuin hankalampia konsepteja, jotka saattavat mennä lapsilta yli hilseen - tai sitten räjäyttää heidän tajuntansa jo nuorella iällä.

Rungon tarinalle luo esimerkiksi Santa Sangresta (1989) tuttu Jodorowskyn kiinnostus amputaatioon, raajattomuuteen ja uusien raajojen erilaisiin kasvatustapoihin. Tähän liittyy kiinteästi myös hengellistyminen sekä meditaatio. Toisen albumin loppupuolella väläytellään jopa metafiktion piirteitä. Alussa sen sijaan pohjana on esimerkiksi barbaaritarinoille tavallistakin tavallisempi kaavio, jossa pyritään kostamaan kotikylän hävitys ja vanhempien kuolema. Pienessä kylässä rakastava aviopari menee vihille juuri ennen kuin pahan Ner-Ramnusin joukot hyökkäävät kylään. Pakomatkalla pari synnyttää esikoisensa, joka syntyy ilman käsiä ja jalkoja. Vanhemmat surmataan saman tien tynkälapsen syntymän jälkeen, joten paikalle sattunut kiltti shamaani Hogl päättää kasvattaa lapsen.

Muutaman vuoden päästä Alef-Thauksi nimetty lapsi rakastuu valloittajien orjatyttöön Diamanteen, joka lupaa järjestää pojalle kädet ja jalat, jos tämä auttaa tytön pakoon. Alef-Thaun on saatava Vulfien hirviökansa puolelleen, jotta hänellä olisi tarpeeksi väkivoimaa hyökkäykseen. Raajojen tienaaminen on monen mutkan takana, mutta Alef-Thau ei pelkää seikkailuja. Hän joutuu lopulta jatkuvasti noutelemaan eri kansoille erilaisia taikaesineitä vaikeista paikoista. Toisessa osassa pääviholliset vaihtuvat, mutta Alef-Thau jatkaa matkaansa Diamanten löytääkseen, nyt jo täyskasvuisena aikuisena.

Vaikka Jodorowsky yrittää parhaansa omaperäisen fantasiamaailman luomisessa, jokin henki luomuksesta jää puuttumaan. Lukija ei uppoudu värikkäisen hahmojen ja monimutkaisen maailman pauloihin samalla tavalla kuin esimerkiksi Incalin Jodoversumiin. Yksi syy tähän ovat varsin yksiulotteisina pysyttelevät henkilöhahmot, joilla ei tunnu olevan juurikaan luonnetta. Toinen on Jodorowskylle harvinainen huumorin puute, ellei komediaksi ole sitten tarkoitettu outoja juonenkäänteitä, jotka tuovat peliin mukaan esimerkiksi ufoja, gladiaattoritaisteluita, merihirviöitä ja astraalijumalia. Ylipäätään harva täysjärkinen pitää pienistä keijukaisista satuhahmoina, etenkin jos niillä on ärsyttäviä nimiä kuten Luruluu.

Miniatyyrimaailma alkaa kuitenkin koko ajan muuttua merkityksettömäksi, kun juoni kulkee yhä enemmän aineettoman maailman puolelle. Alef-Thaun tärkein kyky raajattomana on ruumiistaan irtautuminen ja astraalitasolla liikkuminen. Hän osaa myös paikoin luoda itselleen eteerisen ruumiin tosimaailmankin puolelle. Diamanten henkiset kyvyt ylittävät jopa Alef-Thaun, mutta hän ei olekaan samanlainen olento kuin kaikki muut tässä harhakuvien täyttämässä todellisuudessa. Koska osia ei julkaistu suomeksi sen enempää, on turhauttavaa, ettei pääse näkemään, miten pitkälle Jodorowsky aikoi viedä jo neljättä seinää koputtelevan tarinankuljetuksensa. Vaikuttaa siltä, että tarina kertoo seuraavissa osissa laajemmaltikin maallisen tomumajan ylitse pääsemisestä ja spirituaalisen maailman luomista mahdollisuuksista.

Arnon piirrosjälki on yksityiskohtaista ja näyttävää, vaikka hänen hahmonsa ovat hieman jäykän oloisia. Liikkeen sijaan tuntuu että hahmot on aseteltu erilaisiin poseerauksiin joka ruudussa. Erityisesti tämä pistää silmään ja kiusaa lukukokemusta toimintakohtauksissa ja veden äärellä. Tyyli tosin luo kuvakirjamaista tunnelmaa, mitä vahvistaa myös kaunis vesi- ja peiteväreillä tehty kirkkaiden sävyjen väritys.

Voi olla, että tulevissa osissa Alef-Thaun tarina ottaa uuden vaihteen silmään. Toisinaan Jodorowskyn kehittelyt vievät oman aikansa, ennen kuin lukijan ahaa-elämys syntyy. Siksipä on sääli, että suomalainen julkaisusarja loppui niin lyhyeen. Kakkososan takakannessa mainostetaan vielä osaa Yksisilmäinen kuningas, joka ei ilmestynyt koskaan. Nimi vihjaa, että Conan barbaarin tavoin myös Alef-Thau lopulta nousee hallitsijaksi asti. Jos tarinan loppu saadaan nähdä vielä englanniksi, voi kokonaisuuden arvioida vielä uudestaan.

Alef-Thaun seikkailut 1: Tynkälapsi

***--
keskiarvo
toimitus
3.25/5.00 (2)
 JMPI
  3.5 3.0
keskiarvo
lukijat i
3.00/5.00 (1)

 

Alef-Thaun seikkailut 2: Käsipuoli prinssi

***--
keskiarvo
toimitus
3.25/5.00 (2)
 JMPI
  3.5 3.0
keskiarvo
lukijat i
4.00/5.00 (1)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
kirjan!
Sivu:

1 2 3 4 5 6