Caroline Munro

Cobra (1986)

Cobra - lain vahva käsi

aka Die City-Cobra; Cobra, el brazo fuerte de la ley

Cobra #1 Cobra #2

Cobralta kysytään hänen surmattuaan nilkin: "Did you use unnecessary deadly force?"
Hän vastaa: "I used everything I had."

Näin toimitaan oikein. Jonkun täytyy hoitaa poliisiväkivalta. Kaliforniassa Harry Callahan siivosi San Franciscoa, mutta Los Angeles oli koskematon. Kaduilla paloitellaan naisia kirveillä, ja ennen kuin Marion "Cobra" Cobretti huomaakaan, saapuu hänen kotiovelleen jäseniä sosiaaliseen darwinismiin uskovasta kultista. Näiden miesten uskon mukaan vain vahvimmat saavat elää ja heikkojen täytyy kuolla. He tosin loivat oppinsa ennen kuin kohtasivat "Cobran".



Elokuvassa Cobretti saa suojeltavakseen murhan silminnäkijäksi päätyneen Ingridin. Lahko hyppää moottoripyöriensä selkään ja lähtee saalistamaan kaksikkoa vaientaakseen heidät. Tämä ei kuitenkaan miestä haittaa, sillä tällaisina päivinä hän syttyy parhaimpaansa. Ruumiita tulee kaikkiaan 39. Heistä suuren osan Cobretti ampuu suomalaisvalmisteisella Jatimaticilla. Osumatarkkuuden takaa Laser Products Corporationin suunnittelema lasertähtäin.

Cobra [1]
Cobra [2]

Cobra olisi nykyajan suuria väkivaltaklassikkoja, jos kaikki siihen tarkoitettu materiaali olisi mukana, sillä elokuvan ensimmäinen leikkaus pursusi verta ja oli kaksituntinen. Vuotta myöhemmin ilmestyneen Väkivallan vihollinen 4:n alkukohtaus esimerkiksi antaa makua siitä iljettävyydestä, johon Cannon Films kykeni naisten kohdalla. Cobra myös pieksi yhden hyökkääjistä varsin graafisesti uudemman Rambo-tuotannon tyyliin. Ampumiset päättyivät vereen. MPAA vaati kuitenkin rajuja poistoja. Myös levittäjä Warner Bros. edellytti kohtausten siistimistä, jotta elokuva voisi kilpailla Top Gunin kanssa ja rahastaa tuolloin kuumana käyneen stallonebuumin Rambo 2:n (1985) ja Rocky IV:n (1985) jatkeena. Cannonin huippuvuonnaan tuottamasta raa'asta poliisivigilantesta typistyi näin kliimaksinsa turhaan hukannut nysä.

Elokuvan tyylikkäin anti on sen ytimekäs väkivaltaa lupaava juliste. Tosiasiassa alkujaan x-rated -luokituksen saaneesta sadistisesta poliisirymistelystä silvottiin sinänsä soljuva toimintaelokuva, joka ei missään vaiheessa todella lunasta itseään vaikkakin väläyttelee potentiaaliaan. Typistäminen jätti elokuvaan ilmiselviä leikkausvirheitä. Myös tuottajakaksikko Yoram Globusin ja Menahem Golanin tavaramerkkinä toimiva sadismi kadotti iskuvoimansa. Hyvänä puolena tarinan nyanssien poistaminen mustavalkoisti Cobrettin ja kulttilaisten kohtaamisen.

Cobra [3]
Cobra [4]

Maailmankuvan typistäminen hyviin ja pahoihin korostaa yhteiskunnan reunoilla elävän maailman omaehtoista eläimellisyyttä. Heti tarinan ensimmäinen monologi, jossa Stallone murisee rikostilastoja, lainaa genren historiaa (Magnum Force, 1973) viekoitellen katsojan hyväksymään edessä oleva puhdistus. Päämääränä on tunkeutua oikeudenmukaisuuden tunteen primitiivisille alkulähteille.

Cobretti esimerkiksi repii paidan pikkugangsterilta, joka pysäköi autonsa hänen paikalleen. Tämän kaltainen reviiritietoisuus vapautti poliisivigilanten moraalisista kahleista, mikä oli välttämättömyys, sillä alagenre oli jäämässä ajastaan jälkeen. Älyllinen trillerimäinen poliisielokuva ei ollut enää suosiossa. Sen sijaan yleisölle myytiin suoraviivaistettua ammuskelua. Likaisesta Harrystä, joka teilaa pari vuotta aiemmin valmistuneessa Ratkaisevassa iskussa (Sudden Impact, 1983) reilun tusinan rikollista, ei ollut pitämään virkavallan edustajia mukana kehityksessä.
Tusina kuollutta ei ole mitään, kun muut surmaavat omissa elokuvissaan moninkertaisen määrän. Esimerkiksi Paul Kersey -niminen arkkitehti hoitaa päiviltä yli 50 nilkkiä (Death Wish 3, 1985). Edelleen Rambo ja Commando villitsivät elokuvataiteen kuolonorgioita. Cobretti toi poliisit mukaan bileisiin. Etenkin koska siinä missä muut lahtaavat pääosin oman elämänsä luusereita, ottaa Cobrassa yhteen väkivallan ylin kerrostuma. Yksinäinen susi kohtaa lauman sakaaleja.

80-luvun ilmapiirissä tämä oli tuomittavaa. Cobran kulttimaineen takasivatkin lopulta oman aikansa kriitikot. Mikael Fränti esimerkiksi kuvaili teosta "uskomattoman väkivaltaiseksi" Yle TV1:n esityksen yhteydessä vuonna 1993. Neljä vuotta myöhemmin Fränti kirjoitti maikkarin esityksen kohdalla: "väkivalta on viety vastuuttoman silpomisen tasolle". Se mikä olisi ollut vastuullista silpomista jää epäselväksi.

Cobra [5]
Cobra [6]

Itse asiassa, koska kaikki väkivalta siloteltiin, kohoaa elokuvan todelliseksi kliimaksiksi musiikkivideomainen montaasi. Siinä Stallonen silloinen naisystävä, Brigitte Nielsen, poseeraa yhdessä robottien kanssa. Kirveskultin aseet kalisevat ja "Cobra" kiertelee syntistä kaupunkia. Rocky IV:n soundtrackiltäkin tuttu Robert Tepper laulaa taustalla: "And this ain't any kind of life, living on the edge of a knife". Lyriikat kertovat "veitsenterällä elämisestä", mikä sujuvasti alleviivaa elokuvan naiskohtaloita. Musiikkihetkeä voi pitää myös kunnioituksena 80-luvulla tapahtuneelle musiikkivideoiden läpimurrolle.

Suomessa Cobran kävi katsomassa yli 160 000 katsojaa. Hetken aikaa näyttikin siltä, että Cannon Films tuotantoyhtiönä murtautuisi valtavirtaan lukuisten tehokkaiden pienellä budjetilla tuotettujen elokuvaklassikoiden jälkeen. Se takoi rahaa etenkin Yhdysvaltojen ulkopuolella. Valitettavasti jo heidän seuraava yhteistyönsä Stallonen kanssa, Over the Top (1987) floppasi, jota seurasi toinen taloudellinen katastrofi, Masters of the Universe (1987). Tuotantoyhtiön komea nousu taittui.

***½-
© Jari Mustonen, julkaistu: 1.12.2020
keskiarvo
toimitus
3.50/5.00 (6)
 JSTPJMKKMK*EM
  3.5 3.0 3.5 4.0 3.5 3.5
keskiarvo
lukijat i
2.63/5.00 (4)
Jos kirjaudut foorumille,
voit itse pisteyttää tämänkin
elokuvan!
 pisteet (äänet)nimeke
  23 (70)
33%
Cobra (1986)  Cobra (1986)Cobra - lain vahva käsi